Jäsenkirje 5/2009

22.05.2009

1.  Lainsäädäntö
2.  Uutisia, LVM
3.  EK:n uutisia ja Barometri
4.  Projektit ja kampanjat
5.  Työjohtokoulutus
6.  Tilastot ja Liitteet

1. Lainsäädäntö
TÄRKEÄ tiedote pakasteita kuljettaville liitteessä MTT:ltä.

Controlmatic tarjoaa langattomia ratkaisuja lämpötilanseurantaan. Katso oheinen juttu.

TempNet Mobile seuraa kuorman lämpötiloja langattomasti

Joensuulaisen Controlmatic Oy:n kehittämä TempNet Mobile huolehtii elintarvikekuljetusten lämpötilavalvonnasta langattomasti ja automaattisesti. TempNet Mobilen langattomat mittarit asennetaan kuormatiloihin. Ohjaamoon kiinnitetään tukiasema, joka kerää mittaustiedot kuormatiloista viiden minuutin välein. Kuljettaja näkee kylmätilojen lämpötilat ohjaamossa näytöltä ja voi olla varma lastin säilyvyydestä.

Tukiasema lähettää mittaustiedot viiden minuutin välein tietokantaan, josta ne ovat nähtävissä välittömästi netin kautta mistä tahansa. Käyttäjä tarvitsee vain käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kuljetuskohtaiset lämpötilanseurantatiedot säilyvät järjestelmässä myöhempää tarvetta varten. TempNet Mobile on käytössä mm. Suomen Kiitoautoilla, Transmarilla ja Uudenmaan Pikakuljetuksella.

Lämpötilanseurannan lisäksi TempNet Mobile -järjestelmään on saatavissa muun muassa kaluston karttapaikannus ja reittihaku, kilometriseuranta, kaluston käyttöasteen tilastointi ja kuljettajan työlajikirjaus.

TempNet Mobile on Eviran hyväksymä. TempNet Mobile täyttää ATP-sopimuksen ja EU:n vaatimukset. TempNet Mobilea myy ja valmistaa Controlmatic Oy. (www.controlmatic.fi)

2. Uutisia, LVM
Vehviläinen tutustui logistiikka- ja kuljetusnäyttelyyn
06.05.2009 15.27
 
Liikenneministeri Anu Vehviläinen tutustui Logistiikka-Kuljetus 2009 -näyttelyyn Helsingissä 6. toukokuuta. Avajaisten yhteydessä Vehviläinen teki juuri lanseeratulla kuljetustilausjärjestelmällä ensimmäisen tilauksen. Järjestelmän käyttöön Vehviläistä opastivat puheenjohtaja Ilkka Tirkkonen Logistiikkayritysten liitosta sekä projektipäällikkö Seppo Tarkiainen.

Suomen Logistiikkayritysten liiton jäsenten yhteishankkeen, kuljetustilaus.fi-portaalin kautta suomalaiset yritykset voivat tehdä jatkossa tilauksia neljältä kuljetus- ja logistiikkaketjulta.

Kolmen vuoden välein järjestettävä Logistiikka - Kuljetus -näyttely kerää alan ammattilaisia ja muita logistiikasta kiinnostuneita tutustumaan alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin.
Kuvassa ministeri Anu Vehviläinen ja vas. Logistiikkayritysten liiton toimitusjohtaja Kyösti Orre sekä HiQ Softplanin projektipäällikkö Seppo Tarkiainen. Kuvan lähde: Suomen Messut

Ansiomitalit tieliikenteen ammattilaisille

Vuoden 2009 Moottoriliikenteen ansiomitalit myönnettiin 16 ansiokkaasti tieliikenteen toimintaa edistäneelle henkilölle. Liikenneministeri Anu Vehviläinen jakoi mitalit 8. toukokuuta.

Mitalin saivat:

Toimitusjohtaja Saara Remes, Bussialan kehittämispalvelut Oy (kotipaikka: Helsinki)

Koulutuspäällikkö Eino Simonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (Kerava)

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Autoalan Keskusliitto ry, Helsinki

Hallituksen puheenjohtaja, autokouluyrittäjä Antero Peiponen, Suomen Autokoululiitto ry (Kuopio)

Hallituksen puheenjohtaja, taksiyrittäjä Eero Keinänen, Helsingin Taksi-Data Oy (Helsinki)

Pääjohtaja Jukka Hirvelä, Tiehallinto (Helsinki)

Yksikön päällikkö Ari Herrala, Ajoneuvohallintokeskus (Helsinki)

Hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö (Helsinki)

Toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Mikko Ojajärvi, Lacus Oy (Lahti)

Liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen, Helsingin kaupunki (Vantaa)

Insinööri Kari Myllys, Suomen Autoteknillinen Liitto ry (Lahti)

Järjestöpäällikkö Matti Sinervä, Autoliitto ry (Vihti)

Majuri evp. Otto Nurmela, Autoliitto ry/Tampere (Tampere)

Kunniapuheenjohtaja Pentti Häkkinen, Autoliitto ry/Järvenpää (Järvenpää)

Komisario evp. Kalervo Kuusela, Autoliitto ry /Turku (Turku)

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö (Helsinki)

Mitali myönnetään vuosittain henkilöille, jotka ovat pitkäjänteisesti tehneet valtakunnallisesti työtä moottoriliikenteen kehittämisen ja toimivuuden hyväksi. Moottoriliikenteen ansiomitali hyväksyttiin tänä vuonna myös ritarikuntien viralliselle kunniamerkkilistalle.

Liikenneministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien kaiken kaikkiaan 139 kappaletta. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti "Moottoriliikenteen hyväksi".

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry on seitsemän tieliikennejärjestön yhteistyöelin.

Vaalimaan rekkaparkki rakennetaan kesällä 2010

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää Vaalimaan rekkaparkin rakentamisen siirtämistä vuodella ja pienentää rakennettavan alueen kokoa. Ministeriö perustelee esitystä vähentyneellä transitoliikenteellä ja alueen asteittaisesta rakentamisesta syntyvillä kustannussäästöillä. Asia on eduskunnan käsittelyssä seuraavan lisäbudjetin yhteydessä.

Uusi parkkialue rakennetaan aluksi 500 rekalle aiemman 1 000 rekan sijaan. Aluetta voidaan myöhemmin laajentaa tarpeen mukaan aina 1 000 rekalle saakka. Suunnitelman mukainen urakka kilpailutetaan maalis-huhtikuussa 2010 ja urakoidaan seuraavien kahden vuoden aikana. Alue olisi käyttövalmis vuoden 2011 lopussa ja valmistuisi lopullisesti keväällä 2012. Rekkaparkki rakennetaan Vaalimaan rajanylityspaikan välittömään läheisyyteen.

Taloudellisen taantuman mukana rajaliikenne on vähentynyt 30-40 prosenttia viime vuosien keskimääräisistä liikennemääristä. Tällä hetkellä Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemien kautta kulkee noin 9 000 - 10 000 rekkaa viikossa, mikä vastaa vuoden 2005 tasoa. Tarve rekkaparkille kuitenkin säilyy, sillä transitoliikenteen ja muun liikenteen odotetaan palaavan taantumaa edeltävälle korkealle tasolle.

Rekkaparkin rakentamiseen oli alun perin budjetoitu 24 miljoonaa euroa. Pienemmän parkin rakentaminen säästää kustannuksia noin 5-7 miljoonaa euroa. Rakentamisen työllistävä vaikutus on noin 100 henkilötyövuotta.

Rekkaparkin käyttö tulee olemaan pakollista ja maksullista Venäjälle menevälle raskaalle liikenteelle. Parkkimaksulla katetaan alueen rakentamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista aiheutuvia kuluja.

Tuleva rekkaparkki lisää ennen kaikkea valtatie 7 turvallisuutta ja vähentää alueen asukkaille rajaliikenteestä syntyvää haittaa. Rekkaparkki tarjoaa kuljettajille asianmukaiset olosuhteet levätä ajo- ja lepoaikasäännösten mukaisesti ja mahdollisuuden huoltaa itseään sekä ajoneuvojaan rajamuodollisuuksia odottaessa. Se on myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, sillä parkissa rekkojen joutokäynti vähenee ja maantie-alueen ympäristö pysyy siistimpänä.

Venäjä aikoo poistaa rekkojen ylipainoluvat

Suomen liikenneministeri Anu Vehviläinen tapasi kollegansa Igor Levitinin 23. huhtikuuta Moskovassa. Osapuolet keskustelivat siitä, miten taloudellinen taantuma on vaikuttanut maiden välisten liikennejärjestelmien kehittämishankkeisiin.

Venäjä on muuttamassa rekkojen painorajoituksia koskevia määräyksiään kesällä 2009. Lainsäädäntömuutos mahdollistaa 42 tonnin maksimipainoiset kuormat. Alustavasti Venäjä suunnittelee, että muutokset koskisivat konttikuljetuksia. Muutos vaikuttaa niin, että kyseisen painoiset rekat voivat liikennöidä Suomessa ilman ylipainolupaa.

- Olen tyytyväinen siihen, että asiassa tulee ratkaisu, joka turvaa molemmissa maissa 42 tonnin kuljetukset ilman ylipainomaksua, ministeri Vehviläinen sanoo.

Ministeri Vehviläinen esitti, että jos Saimaan kanavan vuokrasopimuksen teksti saadaan myös Venäjällä poliittisella tasolla hyväksytyksi ja viimeistellyksi toukokuun puoleen väliin mennessä, voitaisiin sopimus mahdollisesti allekirjoittaa pääministerien tapaamisessa Helsingissä kesäkuun alussa.

Ministerit keskustelivat Helsingin ja Pietarin välisen nopean junayhteyden avaamisen aikataulusta. Venäjän osapuoli kertoi, että Venäjällä on valmiudet aloittaa nopea junaliikenne syyskaudella 2010, jolloin näiden kahden kaupungin matkaan kuluisi aluksi neljä tuntia ja myöhemmin kolme ja puoli tuntia.

- Investoinnit Suomen että Venäjän puolella ovat mittavia ja ensimmäiset uudet junat tulevat koeajoon vuonna 2009. Pidän tärkeänä, että myös Suomen puolella radan peruskorjaustyöt toteutetaan aikataulussa, ministeri Vehviläinen totesi.

Ministerit osallistuivat pääministeri Putinin aloitteesta ensimmäistä kertaa järjestettyyn suomalais-venäläiseen liikenne- ja logistiikkafoorumiin. Tapahtumassa käsiteltiin liikenteen ja logistiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Foorumin tuloksia on tarkoitus hyödyntää maiden välisen taloudellisen yhteistyön laajentamisessa.

Foorumin puheenjohtajina toimivat liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja Venäjän varaliikenneministeri Andrei Nedosekov.

Ministerit tutustuivat samaan aikaan järjestettyyn logistiikka-alan
TransRussia -messuihin, jossa he vierailivat suomalaisten yritysten näyttelyalueilla.

Lakiehdotus lentoliikenteen päästökaupasta lausunnolle

Liikenne- ja viestintäministeriön luonnos laiksi lentoliikenteen päästökaupasta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausunnot on annettava ministeriölle 6.5.2009 mennessä.

Lentoliikenteen päästökauppaa koskevalla lailla Suomessa toteutettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ilmailun sisällyttämisestä kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään. Direktiivin tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä taloudellisesti ja tehokkaasti.

Ministeriön esittämä päästökauppalaki tulisi Suomessa voimaan 1. helmikuuta 2010. Direktiivin mukainen ensimmäinen päästökauppakausi alkaa 1. tammikuuta 2012. Lailla on valtion talouteen positiivinen vaikutus lentoliikenteen päästökaupasta saatavien huutokauppatulojen muodossa.

Lentoliikenteen päästökauppa koskee kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja saapuvia lentoja, ellei niitä ole erikseen rajattu säännöksen ulkopuolelle. Ministeriö pyytää, että lausunnoissa otettaisiin erityisesti huomioon lakiesityksen vaikutukset lausunnonantajien talouteen ja organisaatioon.

Päästökauppa tulee lisäämään myös viranomaistehtäviä, kuten vapaasti jaettavien päästöoikeuksien jakaminen, seuranta ja raportointi. Muun muassa nämä tehtävät ehdotetaan annettavaksi Ilmailuhallinnolle. Energiamarkkinavirasto puolestaan vastaisi päästökauppaoikeuksien kirjaamisesta ja hallinnoinnista sekä huutokauppatulojen tulouttamisesta valtiolle.

Yleisen päästökaupan tavoin myös lentoliikenteen päästökauppa perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin. Lentoliikenteen päästöoikeuksista 85 prosenttia jaetaan ilma-alusten käyttäjille maksutta yhteisötasolla tehtävän vertailun perusteella. Maksuttomien päästöoikeuksien jakomenetelmässä määräävät tekijät ovat ilma-aluksen tonnikilometrit. Loput 15 prosenttia lentoliikenteen päästöoikeuksista huutokaupataan.

Euroopan komission mukaan lentoliikenteen päästökaupalla olisi mahdollista vähentää EU:n lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 183 miljoonaa tonnia.

Ilmailulaitos Finavia yhtiöitetään vuoden 2010 alussa

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 28.4.2009 liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta Ilmailulaitos Finavian yhtiöittämisestä 1.1.2010 alkaen. Ilmailulaitoksen nykyiset liiketoiminnot siirretään sellaisenaan perustettavalle osakeyhtiölle, joka on kokonaan valtion omistama. Perustettavan osakeyhtiön hallinnassa on Suomen lentoasemaverkon perusinfrastruktuuri ja lennonvarmistuspalvelujen tarjonta.

Osakeyhtiön perustehtävistä säädetään toimialakohtaisella lainsäädännöllä. Valtakunnallisesta lentoasemaverkosta annetaan oma erillislaki, johon sisältyvät EU:n niin sanotun lentoasemamaksudirektiivin mukaiset uudet vaatimukset. Sotilasilmailun hinnoittelusta ja erillispalveluista säädetään myös erillislaissa. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti yhtiöittämisen kanssa.

Ilmailulaitoksen yhtiöittäminen etenee siten, että liikenne- ja viestintäministeriö laatii hallituksen esityksen yhtiöittämislaiksi. Lakiehdotus liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioehdotukseen, joka annetaan syyskuussa 2009. Yhtiöittämisellä ei tule olemaan suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia. Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet valmistellaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Perustettavan yhtiön omistajaohjaus tulee säilymään liikenne- ja viestintäministeriössä.

Yhtiöittämisen yhteydessä Ilmailulaitoksen palveluksessa 31.12.2009 oleva henkilöstö siirtyy perustettavan osakeyhtiön palvelukseen entisin ehdoin. Ilmailulaitokseen virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muutetaan työsuhteisiksi yhtiöittämislain mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön eläketurvan nykyinen taso säilyy ja lisäeläketurva rahoitetaan perustettavan yhtiön taseen kautta. Yhtiöittäminen ei vaikuta Ilmailulaitoksessa meneillään oleviin sopeuttamistoimiin.

Perustettavan yhtiön tase tulee perustumaan Ilmailulaitoksen varoihin ja velkoihin 31.12.2009. Osakeyhtiö jatkaa Ilmailulaitoksen investointiohjelmaa suunnitellulla tavalla sisältäen myös Kehäradan rautatieaseman rakentamisen Helsinki-Vantaan lentoasema-alueelle (kustannusarvio 30 miljoonaa euroa). Lisäksi Ratahallintokeskus varautuu Viinikkalan rautatieaseman rakentamiseen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneyhteyksien kehittämistä varten.

Valtion liikelaitosten yhtiöittäminen perustuu Euroopan komission vuonna 2007 antamaan Tieliikelaitosratkaisuun, jossa kritisoitiin valtion liikelaitosmallin soveltuvuutta EU:n yhteismarkkinoille. Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka on selvittänyt nykyisen liikelaitosmallin vaihtoehtoja ja valtion liikelaitosten toiminnan järjestämistä. Työryhmän työ jatkuu vuoden 2009 loppuun.

Ajokortin voimassaoloaika lyhenee

EU:n uusi ajokorttidirektiivi tuo muutoksia suomalaisten ajokorttien luokitukseen, voimassaoloaikoihin, ikärajojen porrastuksiin ja turvatasoon. Se vaikuttaa myös ajo-opetukseen ja ajokortin ylläpidosta syntyviin kustannuksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä jätti esityksensä direktiivin mukaisista ajokorttilainsäädännön muutoksista ministeriölle 8. toukokuuta 2009. Direktiivin mukainen ajokorttilainsäädäntö tulee voimaan tammikuussa 2013.

Ajokortit uusittava määrävuosin

Ministeriön työryhmä esittää, että henkilöauton, moottoripyörän ja mopon ajokortit olisivat voimassa 15 vuotta kerrallaan kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Sen jälkeen ajokortit uusittaisiin viiden vuoden välein, jolloin kortin uusinta edellyttää myös lääkärintarkastusta.

Kuorma- ja linja-auton ajokortit olisivat voimassa 5 vuotta. Kuorma-autovetoisen E-luokan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajan yläikäraja poistuisi. Kun kortin haltija täyttää 45 vuotta, olisi ajokorttia uusittaessa aina esitettävä lääkärintodistus. Kuljettajan täytettyä 70 vuotta, ajokortti uusittaisiin enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Kaikissa ajokorttiluokissa valokuva tulisi uusittavaksi 15 vuoden välein. Samoin kaikissa luokissa luovuttaisiin 45-vuotiaiden näöntarkastusvelvollisuudesta.

Kaikki nykymallin mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä.
Tällöin Euroopan laajuisesti on käytössä yhtenäinen korkean turvatason ajokorttimalli.

Mopoille uusi ajokorttiluokka AM

Uusi AM-luokka vastaisi nykyistä M-luokkaa ja sisältäisi mopot ja kevyet nelipyöräiset ajoneuvot. Mopon kuljettamisen vähimmäisikä säilyisi 15 vuodessa. Kevyen nelipyörän kuljettajan vähimmäisikä olisi 16 vuotta. AM-ajokortin suorittaminen edellyttäisi opetusta ja vähintään teoria- ja käsittelykokeen suorittamista.

Nykyinen M-luokan ajokortti edellyttäisi ajo-opetusta sekä teoria- ja käsittelykoetta jo vuoden 2010 alusta lukien. Kevyitä nelipyöriä koskevat muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta vuonna 2013, mihin asti mopon M-luokan ajokortin suorittaminen oikeuttaisi myös kevyen nelipyörän kuljettamiseen.

Muutoksia moottoripyöräluokituksiin

Moottoripyöräluokituksiin työryhmä ehdottaa lisättäväksi väliluokan A2, joka vastaa nykyistä alkuvaiheessa tehorajoitettua A-luokkaa.

A1-luokan vähimmäisikä olisi 16 vuotta ja A2-luokan 18 vuotta. A-luokan vähimmäisikä olisi 20 vuotta, jos henkilöllä on kahden vuoden kokemus alemmasta moottoripyöräluokasta. Lisäksi häneltä edellytettäisiin päivän koulutus. Ilman aiempaa kokemusta A-luokan moottoripyörän ajo-oikeuden voisi suorittaa 24-vuotiaana.

Mahdollisuus nykyistä painavampien yhdistelmien kuljettamiseen

Työryhmän esityksessä ehdotetaan myös henkilöautovetoisen ajoneuvoyhdistelmän painorajojen nostoa. B-luokan ajokortilla saisi edelleen kuljettaa perävaunua jonka kokonaismaissa on enintään 750 kg. Jatkossa ajokortti oikeuttaisi kuljettamaan myös yli 750 kg:n perävaunua, jos koko yhdistelmän massa on alle 4 250 kg. Tällaisen yhdistelmän kuljettaminen edellyttäisi kuitenkin erillisen ajokokeen suorittamista.

Ajokorttiluokka BE säilyisi edelleen, mutta sen oikeuttamalle perävaunulle asetettaisiin 3 500 kg:n painorajoitus. Mikäli perävaunun kokonaismassa ylittää tämän rajan, edellyttäisi sen kuljettaminen C1-luokan kuorma-autokorttia.

Kuorma- ja linja-autokorttien vähimmäisiät nousevat

Kuorma- ja linja-autojen ajokorttien osalta työryhmä ehdottaa, että C-luokan kuorma-autokortin vähimmäisikä nousisi 21 vuoteen, C1-luokan ikärajan pysyessä edelleen 18 vuodessa. D-luokan linja-auton ajokortin vähimmäisikä nousisi 24 vuoteen. D1-luokassa vähimmäisikä pysyisi 21 vuodessa. Ammattipätevyyden kautta C- ja D-luokan ajo-oikeuden voi saada nuorempana.

Ajo-opetukseen aiemmin

Samanaikaisesti direktiivin käyttöön oton kanssa uudistetaan kuljettajaopetusta. Uudistus perustuu Valtioneuvoston liikennepoliittisen selontekoon. Työryhmä esittää, että autokoulun tai muun ajo-opetuksen voisi aloittaa jo 17-vuotiaana. Autokoulussa opetuskertoja lisättäisiin 10 ajokerralla. Yksityisopetuksessa on osallistuttava muutaman kerran myös autokouluopetukseen.

Työryhmä esittää lisäksi, että autokoululupia koskevia edellytyksiä tarkistettaisiin palveludirektiivin vaatimuksista johtuen. Luvan saamisen edellytyksiä lievennettäisiin ja luvat myönnettäisiin kaikilta osin valtakunnallisina. Luvat olisivat voimassa toistaiseksi. Autokoululuvat myönnettäisiin joko henkilöauto- moottoripyörä- ja mopo-opetukseen tai kuorma- ja linja-auton kuljettajaopetukseen oikeuttavina.

Ajokortista lisäkustannuksia

Ajokorttilainsäädännön muuttamisesta aiheutuu kustannuksia lähinnä ajokortin uusimisen ja uusien opetusvaatimusten muodossa.

Ajokortin hallinnollisesta uusimisesta kertyy noin 50 euron kertakustannus. Tämän lisäksi tulevat kustannukset terveystarkastuksesta ja mahdollisesta uudesta ajokokeesta. Kokonaiskustannukset määräytyvät uusimiskertojen mukaan. Esimerkiksi henkilöauton ajokortti tulee uusittavaksi noin kolme kertaa ennen 70 ikävuotta.

Myös autokoulu ajo-opetuksesta syntyy lisäkustannuksia arviolta 250-300 euroa. Opetuslupaoppilaille ja heidän ohjaajilleen kustannuksia syntyy yhteensä noin 350-400 euroa.

Mopokortin hankkiminen tulee maksamaan arviolta 400-500 euroa autokoulussa suoritettuna ja 150-200 euroa opetusluvalla suoritettuna.

Ajokorttien tiheämpi uusiminen työllistää erityisesti ajokorttiviranomaisia ja terveydenhuoltoa. Uudistus lisää myös koulutuspalvelujen kysyntää.

Ministeri Vehviläinen: Lisäelvytystä liikenneinvestoinneilla;
JULKAISUVAPAA 9.5. klo 08.30

Liikenneministeri Anu Vehviläinen 9.5.2009 Outokummussa ja Savonlinnassa

Julkaistavissa 9.5.2009 kello 8.30

Liikenneministeri Anu Vehviläinen vaatii lisää elvyttäviä toimia liikenneverkon kehittämiseen. Vehviläisen mukaan panostukset liikenneväyliin sekä investointien aikaistukset tukisivat alan työllisyyttä sekä vahvistaisivat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa.

- Nyt on tehtävä vakaata ja vastuullista talouspolitiikkaa tavoitteena hillitä talouskriisin vaikutuksia ja massatyöttömyyden syntymistä. Massiivisiin ja pysyviin uusiin menolisäyksiin ei valitettavasti nyt ole tilaa. Sen sijaan taloutta elvyttävistä kohdistetuista toimista ja uutta kasvua edistävistä satsauksista on hallituksen päätettävä mahdollisimman nopeasti, sanoi liikenneministeri Vehviläinen lauantaina Outokummussa ja Savonlinnassa.

Vehviläisen mukaan liikennesektorilta löytyy paljon erinomaisia elvytyskohteita niin yksittäisten hankkeiden kuin myös perusväylänpidon puolelta. Kunnossa olevat väylät ovat välttämättömiä liikenneturvallisuuden, kansalaisten arjen sujuvuuden ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta.

Vehviläinen muistuttaa, että logistiset kustannukset ovat Suomessa kilpailijamaita korkeammat. Tämän vuoksi väylien kunnolla ja sujuvuudella on suoraan merkitystä myös yritysten kustannusrakenteeseen.

- Esimerkiksi talouden uutta kasvua vahvistavaksi elvytyshankkeeksi sopii maanteiden päällysteiden uusiminen. 50 miljoonalla eurolla päällystettäisiin 1 000 kilometriä teitä eri puolella Suomessa. Pääteiden liikenneturvallisuutta tulisi parantaa keskikaiteita rakentamalla. Raideinvestointien osalta tärkeintä on turvata Seinäjoki-Oulu -yhteyden peruskorjauksen rahoitus. Myös vuonna 2011 alkaviksi ajoitetuista isoista väylähankkeista osaa tulisi aikaistaa vuodelle 2010. Esimerkiksi maantielauttojen hankintaa ja Haminan ohikulkutie sekä elinkaarimallilla toteutettavat Koskenkylä-Kotka -yhteys ja kaksoisraide Kokkola-Ylivieska tulisi saada alkamaan ensi vuonna, Vehviläinen sanoo.

Suomi hakee TEN-tukea 113,7 miljoonaa euroa

Suomi hakee Euroopan unionin TEN-tukea 113,7 miljoonaa euroa vuodelle 2009. TEN-tuki on tarkoitettu yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen.

Suomi hakee TEN-tukea neljälle hankkeelle 111,4 miljoonaa euroa sekä monivuotisen ohjelman kautta 2,3 miljoonaa euroa. Hallituksen raha-asiainvaliokunta päätti haettavan tuen määrästä ja kohteista 13. toukokuuta.

Euroopan unioni on päättänyt osallistua talouden elvytystoimiin myös TEN-budjetin kautta. Elvytyspaketin suuruus on 500 miljoonaa euroa.

Suomi hakee tukea tänä vuonna seuraaviin kohteisiin:

Valtatie 5 Lusi-Mikkeli välinen osuus, jossa tieosuuden turvallisuutta on tarkoitus parantaan Koirakivi-Huurus välillä. Suomi hakee tähän yhteensä 42 miljoonan euron hankkeeseen 10 prosentin eli 4,2 miljoonan euron tukea.

Valtatie 5 Päivärinta-Vuorela välinen osuus, jossa on tarkoitus mm. muuttaa viiden kilometrin matka moottoritieksi sekä parantaa Päivärannan siltaa. Suomi hakee tähän yhteensä 90 miljoonan euron hankkeeseen 10 prosentin eli 9 miljoonan euron tukea.

Valtatie 6 Joensuun kohta, jossa kehätietä parannetaan kuuden kilometrin matkalta. Lisäksi tieosuudelle rakennetaan uusi eritasoliittymä ja osuuden muita liittymiä parannetaan sekä kevyen liikenteen verkkoa täydennetään. Suomi hakee tähän yhteensä 35 miljoonan euron hankkeeseen 10 prosentin eli 3,5 miljoonan euron tukea.

Kehäradan rakentaminen. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan 18 kilometrin uusi ratayhteys Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta päärataverkkoon. Hanke on jo saanut vuonna 2007 TEN-tukea 17,75 miljoonaa euroa. Nyt haetaan lisätukea 95,3 miljoonaa euroa.

Monivuotisista TEN-ohjelmista ministeriö hakee tukea junaliikenteen kulunvalvontajärjestelmän kehitystyöhön 2,3 miljoonaa euroa.

EU:n komission on antanut alustavan aikataulun, jonka mukaan elvytyspaketista päätökset tulisivat syyskuussa 2009 ja monivuotisista hankkeista keväällä 2010.

Suomi ja Ruotsi aloittavat neuvottelut jäänmurtoyhteistyöstä

Suomi ja Ruotsi aloittavat neuvottelut siitä, miten maiden jäänmurtopalveluiden järjestämistä voitaisiin tehostaa ja täydentää yhteistyöllä. Asiasta sovittiin Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteisessä kokouksessa Hämeenlinnassa 14. toukokuuta.

Sopimuksessa määritellään muun muassa ne merialueet, joilla jäänmurron järjestämistä yhdessä toteutetaan, maiden merenkulkulaitosten tehtävät ja yhteistyömuodot sekä palvelun tarjoajien eli Suomen Varustamoliikelaitos Finstaship ja Ruotsin SFV produktionin tehtävät ja velvoitteet.

Lisäksi neuvotteluvaltuuskuntien on yhdessä arvioitava jäänmurtopalvelujen keskimääräinen tarve sekä minimi- ja maksimitarve sopimusalueella, palvelutasoa kuvaavat tunnusluvut ja se, mitenkä niitä seurataan.

Neuvotteluissa on määritettävä jäänmurtopalveluiden hinnoittelun periaatteet. Lisäksi osapuolten on selvitettävä jäänmurron teknisiä yksityiskohtia, kuten jäänmurtopalvelujen ohjaus- ja koordinaatiojärjestelyt ja käytettävät tietojärjestelmät sekä avustusjärjestyksestä päättämisen pääperiaatteet.

Jotta yhteistyöstä olisi hyötyä, olisi sopimuksen voimassaoloajan oltava noin 15- 20 vuotta.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana on merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman liikenne- ja viestintäministeriöstä ja muina jäseninä ovat budjettineuvos Esko Tainio valtiovarainministeriöstä, hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ylitarkastaja Sami Hartikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi valtuuskuntaan kuuluu pysyvä asiantuntijana lainsääntösihteeri Maria Guseff ulkoasianministeriöstä.

Valtuuskunta voi pyytää Merenkulkulaitokselta ja Varustamoliikelaitokselta tarvittavassa laajuudessa asiantuntija-apua ja selvityksiä talviliikennerajoituksiin ja jäänmurtotoiminnan järjestämiseen liittyvissä asioissa sekä käyttää ulkopuolista konsulttia liikennepolitiikan osaston määrärahojen puitteissa.

Vehviläinen päättää alueellistamistoimista Lappeenrantaan ja Rovaniemelle

Liikenne- ja viestintäministeriön väyläviraston ja liikenteen turvallisuusviraston toimintojen alueellistamista selvittänyt työryhmä esittää, että ensi vuoden alussa aloittavista uusista virastoista alueellistetaan yhteensä 245 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä Lappeenrantaan ja Rovaniemelle.

Väylävirastosta esitetään alueellistettavaksi Lappeenrantaan yhteensä 130 työpaikkaa. Liikenteen turvallisuusvirastosta alueellistetaan 95 työpaikkaa Rovaniemelle ja Lappeenrantaan 20 työpaikkaa.

Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan työryhmän esitys turvaa virastouudistuksen keskeiset tavoitteet, mutta on samalla yksi suurimmista kerralla päätetyistä alueellistamistoimista.

- Alueellistaminen voidaan esitetyllä tavalla toteuttaa hallitusti siirtymäaikoja hyödyntäen ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Nyt tehtävä liki 250 työpaikan alueellistaminen toteuttaa hallituksen linjausta, että alueellistamisen painopiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellistettavilla työpaikoilla on myönteistä merkitystä erityisesti Lappeenrannalle ja Rovaniemelle, mutta myös näitä ympäröiville alueille. Alueellistettaville toiminnoille on puolestaan näin saatavissa niiden tuloksellisen hoitamisen turvaava toimintaympäristö, linjaa Vehviläinen.

- Seuraava vaihe prosessissa on esityksen jatkovalmistelu Liikenne- ja viestintäministeriössä ja lausunnon pyytäminen Valtioneuvoston alueellistamisen koordinaatioryhmältä. Tavoitteeni on tehdä asiasta päätös kesäkuussa, Vehviläinen sanoo.

Hallitusohjelman mukaisesti valtion hallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin ja siirtymäkauden järjestelyjä tuetaan taloudellisesti. Hallituksen iltakoululinjauksessa syyskuussa 2008 päätettiin, että alueellistamista jatketaan kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on 4 000-8 000 työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutuksina vuoteen 2015 mennessä. Alueellisesti tavoitteena on painottaa toimia Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Työryhmän esitys liitteineen on julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi

Liikenteen väylä- ja turvallisuusvirastojen toimintojen alueellistamisesta esitys

Väyläviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston toimintojen alueellistamista selvittänyt työryhmä esittää, että ensi vuoden alussa aloittavista uusista virastoista alueellistetaan yhteensä 245 henkilötyövuotta (htv) vuoden 2015 loppuun mennessä Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Väylävirastosta esitetään alueellistettavaksi Lappeenrantaan yhteensä 130 htv. Liikenteen turvallisuusvirastosta alueellistetaan 95 htv Rovaniemelle ja Lappeenrantaan 20htv.

Työryhmä luovutti yksimielisen esityksensä liikenneministeri Anu Vehviläiselle perjantaina 15. toukokuuta. Henkilöstöjärjestöt jättivät esitykseen lausuman.

Työryhmä esittää, että Väylävirastosta alueellistetaan Lappeenrantaan liikenteen ja väylänpidon tietopalvelutehtävät, asiakirjahallinto, arkistopalvelut ja tilastointi.

Liikenteen turvallisuusvirastosta esitetään alueellistettavaksi Lappeenrantaan Itäliikenteen yksikkö, joka keskittyisi erityisesti Suomen ja Venäjän väliseen maa-, rautatie- ja vesiliikenteeseen liittyviin tehtäviin. Rovaniemelle Liikenteen turvallisuusvirastosta sijoitettaisiin ajoneuvoverotukseen liittyvät tehtävät, tietopalvelu, kansalaisneuvonta ja erilaiset tukipalvelut.

Liikenne- ja viestintäministeriö velvoittaa Väyläviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston uudet pääjohtajat alueellistamaan esitetyt toiminnalliset kokonaisuudet esitetyssä aikataulussa ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Kun otetaan huomioon nykyisistä virastoista jo alueella toimivan henkilöstön määrä, vuoden 2015 loppuun mennessä tehtävien uusien alueellistamistoimien jälkeen Helsingin seudun ulkopuolella työskentelee Väyläviraston henkilöstöstä 49 prosenttia ja Liikenteen turvallisuusviraston henkilöstöstä 29 prosenttia.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää, millaiset 200-400 henkilön toiminnalliset kokonaisuudet voidaan alueellistaa Väylävirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta Rovaniemelle ja Lappeenrantaan vuoteen 2015 mennessä vaarantamatta virastouudistuksen tavoitteita synergiahyödyistä ja virastojen ydintoimintoja.

Työryhmään kuuluivat kaikkien nykyisten virastojen pääjohtajat ja henkilöstöjärjestöjen edustajat. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kuuden viraston toiminta organisoidaan ensi vuoden alusta siten, että muodostuu kaksi uutta virastoa kuuden entisen viraston sijaan. Väylävirasto muodostuu Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen toimintojen yhdistämisestä. Liikenteen turvavirasto muodostuu Ilmailuhallinnon, Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuus-toimintojen yhdistämisestä.

Työryhmän esitys liitteineen on julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi

Vehviläinen ei hyväksy konttikuljetusten rajoitusta Venäjälle

Venäjän tullilaitos on ehdottanut, että yli 20 jalkaiset kontit kuljetettaisiin joko meritse suoraan Venäjän satamiin tai naapurimaiden kautta rautateitse.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on lähettänyt jo 13.5. Venäjän liikenneministeri Igor Levitinille kirjeen, jossa Vehviläinen kritisoi Venäjän tullilaitoksen valmistelemaa asetusta. Kirjeessään Vehviläinen muun muassa toteaa, että uusi asetus olisi täysin Maailman kauppajärjestön WTO:n periaatteiden vastainen.

- Olen erittäin huolestunut mahdollisen asetuksen vaikutuksista, sillä konttiasetus heijastuisi suoraan myös Suomen vientiin Venäjälle. Sellaista ei voida hyväksyä, ministeri Vehviläinen painotti kirjeessään.

Vehviläinen toivoo, että ministeri Levitin käyttäisi kaikki vaikutusvaltaansa, jotta asetus ei tulisi voimaan.

Venäjän tullilaitoksen ehdottaman asetuksen voimaantulo lakkauttaisi kokonaan kuorma-autoilla tapahtuvat konttikuljetukset Suomesta ja eräistä muista maista Venäjälle. Viime vuonna Suomen kautta kuljetettiin Venäjälle 196 000 konttia, joista vain 7 000 rautateitse. Päivittäin rajan yli pystytään kuljettamaan 3-4 konttijunaa päivässä. Tämän hetken taloustilanteesta huolimatta Suomen ja Venäjän kolmen eteläisen rajanylityspaikan kautta kulkee noin 8 500 - 10 000 rekkaa viikossa.

Asetus koskisi Venäjän Euroopan puoleista rajaa. EU-maista asetus kohdistuisi Suomeen, Viroon ja Latviaan.

Asetusluonnoksen valmistelusta saatiin virallinen vahvistus 14. toukokuuta, kun liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen Vehviläisen pyynnöstä keskusteli asiasta Venäjän varaliikenneministeri Sergei Aristovin kanssa.

Ministeri Vehviläinen ja tulliasioista vastaava ministeri Mari Kiviniemi lähettivät perjantaina 15.5. kirjeen EU:n liikennekomissaari Antonio Tajanille ja tulliasioista vastaavalle komissaari Laszlo Kovacsille. Lisäksi konttiasetuksen valmistelusta informoidaan Viron ja Latvian sekä tulevan EU-puheenjohtajamaan Ruotsin ministereitä. Asia pyritään ottamaan esille EU:n ja Venäjän korkeantason tapaamisissa touko-kesäkuussa.

3. EK:n uutisia ja Barometri
Julki-työryhmältä hyviä lääkkeitä kilpailuongelmiin
Tasavertaisuus vaatii vielä jatkotyötä

Elinkeinoelämä on tyytyväinen tänään julkistettuihin ehdotuksiin, joiden tavoitteena on edistää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Esitykset on pantava nopeasti toimeen. Jatkotyötä tarvitaan vielä paljon. Ehdotukset sisältyvät raporttiin, jonka niin sanottu Julki-työryhmä luovutti tänään ministeri Tarja Cronbergille.

Julkinen elinkeinotoiminta kilpailee yhä useammin samoilla markkinoilla yksityisen elinkeinotoiminnan kanssa, mistä on aiheutunut vakavia kilpailuneutraliteettiongelmia. On tärkeää, että nämä ongelmat poistetaan ja kaikille markkinoiden toimijoille taataan tasavertaiset kilpailuedellytykset toiminnan muodosta tai omistuksesta riippumatta.

Raportissa puututaan moniin tärkeisiin kilpailun vääristymiä tällä hetkellä aiheuttaviin ongelmiin. Muun muassa kuntalakiin tehtävin muutoksin varmistetaan, että virasto- ja liikelaitosmuodossa voidaan vastaisuudessa tuottaa palveluja vain kuntien omille laitoksille ja virastoille, kun taas kilpailluilla markkinoilla harjoitettavan elinkeinotoiminnan tai yksityisten yritysten kilpailuedellytyksiin vaikuttavan toiminnan tulee lähtökohtaisesti tapahtua yhtiömuodossa. Näihin linjauksiin pakottaa luonnollisesti jo EU:n komission vuonna 2007 Suomea vastaan antama päätös, jossa komissio toteaa valtion liikelaitosten konkurssisuojan ja poikkeavan verokohtelun yhteisölainsäädännön vastaiseksi kielletyksi valtiontueksi.

Kaikki samat kilpailuneutraliteettiongelmat koskevat myös kuntien liikelaitosmallia, joka onkin tällä hetkellä komission tarkasteltavana Palmian osalta tehdyn kantelun johdosta.

Myös työryhmän ehdotukset julkisen sektorin kustannuslaskennan kehittämisestä, palvelujen hinnoittelun ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisestä sekä markkinaehtoisten ja muiden palvelujen eriyttämisestä kirjanpidollisesti toisistaan ovat ensiarvoisen tärkeitä. Näin julkinen sektori voi huomioida suoritteiden hinnoittelussa kaikki niiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset ja varmistua siitä, ettei yhdestä toiminnasta perittävillä tuloilla subventoida toista taloudellista toimintaa.

EK korostaa, että ehdotukset on toteutettava viivyttelemättä. Tehokkaan valvonnan tärkeys korostuu uusien pelisääntöjen kohdalla. Kaikkia kilpailuneutraliteettiongelmia ehdotuksilla ei kuitenkaan vielä poisteta, sillä niin moninaisina kilpailun vääristymät voivat näyttäytyä eri toimialoilla ja lainsäädännön alueilla.

Tietyillä toimialoilla erityislainsäädäntö suo julkisen sektorin toimijalle yksityistä paremmat kilpailun edellytykset. Verolainsäädännössä on tarpeita eräille korjauksille. Työeläkejärjestelmä aiheuttaa nykyisellään ongelmia esimerkiksi silloin, kun julkisen sektorin työntekijä siirtyy yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin tarjouspyynnöissä asetetut ehdot ovat toisinaan sellaisia, että yksityisen yrityksen on mahdotonta sitoutua niihin.

Liikelaitosten ympärillä pyörivässä keskustelussa on muistettava, että yhtiöittäminenkään ei ratkaise kaikkia kilpailuneutraliteettiongelmia, sillä julkisen sektorin omistama osakeyhtiö nauttii tosiasiallisesti monia etuja yksityisessä omistuksessa olevaan osake-yhtiöön verrattuna.

Työtä tasavertaisten kilpailuedellytysten takaamiseksi on siis jatkettava, mikä luvataan Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassakin. Suositukset ja ohjeet eivät riitä, vaan tarvitaan välttämättä myös lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi kuntalain muutoksen valmistelu on aloitettava välittömästi.

On tärkeää, että prosessi julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisten kilpailuneutraliteettiongelmien selvittämiseksi on nyt aloitettu työryhmän konkreettisilla ja hyvillä toimenpide-ehdotuksilla. Yksittäisten ongelmakohtien korjaamisen ohella vastaisuudessa tulisi käydä myös kokonaisvaltaisempaa keskustelua siitä, milloin julkisen sektorin on ylipäätään aiheellista harjoittaa elinkeinotoimintaa ja milloin sen olisi perustellumpaa keskittyä palvelujen järjestämiseen antaen niiden tuottamisen yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Protektionismin uhka otettava vakavasti - Kauppasota ei ole ilmastopolitiikan työkalu

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs patistaa kansainvälistä yhteisöä määrätietoiseen yhteistyöhön ja protektionismin torjuntaan. Kansainvälistä talouskriisiä ei selätetä käpertymällä omien rajojen sisälle vaan maailmanlaajuisella yhteistyöllä, talouden avoimuudella ja etsimällä yhdessä ratkaisuja globaalin kysynnän elvyttämiseksi.

– On luonnollista, että talouden nopea romahdus käänsi kaikissa maissa katseet kansalliseen talouteen, rahoituksen saatavuuteen ja sinänsä tarpeelliseen elvyttämiseen. Näiden kriisitoimien rinnalla on kuitenkin tehtävä entistä päättäväisempää työtä, jotta kaupan ja investointien esteet eivät lähde kasvuun. Tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti, vaikka toistaiseksi näköpiirissä ei ole laajaa protektionismin aaltoa, Fagernäs sanoi keskiviikkona Porvoossa EK:n toimittajaseminaarissa.

Fagernäsin mukaan vapaakaupan puolustaminen on erityisen tärkeää viennistä riippuvaiselle Suomelle. Jotta Suomi pääsee aikanaan ripeästi talouden nousuun, on huolehdittava yritysten kilpailukyvystä ja raivattava mahdollisimman vähiin erilaiset kaupankäynnin esteet. Suomen vienti painottuu investointitavaroihin, kuten teollisuuden koneisiin, joten nousu alkaa joka tapauksessa hitaammin kuin kulutustavaroiden valmistukseen keskittyneissä talouksissa.

Kauppaa rajoitettu useissa maissa

EU:n komissio tutki hiljattain kaupan rajoituksia unionille tärkeillä vientimarkkinoilla. Tutkituista maista neljässätoista oli otettu talouskriisin aikana käyttöön kauppaa vääristäviä uusia tuki- ja suojatoimia. Peräti kymmenen protektionismiin turvautuneista maista kuului perinteisten teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden G 20 -ryhmään, vaikka nämä maat ovat puhuneet ponnekkaasti vapaakaupan puolesta. 

– Kaupankäynnin rajoitukset ja suojatoimet voivat osua raskaasti myös joihinkin suomalaisyrityksiin, vaikka kokonaisuutena vaikutukset ovat toistaiseksi suhteellisen rajattuja. Eniten vaikutuksia on luonnollisesti suurimman kauppakumppanimme Venäjän päätöksillä. Ruplan devalvaatio on parantanut sikäläisten yritysten kilpailukykyä. Maa on myös korottanut tilapäisesti tulleja ja suosii kotimaista valmistusta julkisissa hankinnoissa.

– Yhdysvallat ei liioin saa puhtaita papereita, vaikka maa monesti mielletään vapaamieliseksi kauppakumppaniksi. Protektionistisista paineista kertoo muun muassa elvytyspakettiin ja julkisiin rakennushankkeisiin liittyvä Osta amerikkalaista -klausuuli. Se herätti voimakasta kansainvälistä vastustusta, ja uusi versio on parhaillaan lausuntokierroksella.

– Myös EU:n jäsenmaissa on paineita suojata omaa teollisuutta kilpailua vääristävällä tavalla. Euroopan unionin on pidettävä ehdottomasti kiinni sisämarkkinaperiaatteistaan ja avattava edelleen palvelumarkkinoita.

Ilmastopolitiikka ei saa johtaa uusiin kaupan esteisiin

Fagernäs ei hyväksy Ranskassa ja Yhdysvalloissa esitettyjä ajatuksia, joiden mukaan läntisen maailman tulisi ryhtyä kauppapoliittisiin vastatoimiin niitä maita kohtaan, jotka eivät sitoudu yhteisiin päästövähennystavoitteisiin.

– Elleivät muut maat omaksu päästövelvoitteita, EU tulee heikentäneeksi omalla ilmastopolitiikallaan kilpailuasemaansa nykyistäkin oleellisemmin. Tilannetta ei voi kuitenkaan korjata kauppasodalla. Kauppapoliittinen painostus ei ole oikea tapa ajaa myöskään kansainvälistä ilmastosopimusta. Jos ryhdymme asettamaan hiilitulleja tai muita tuonnin rajoituksia muiden maiden tuotteille, edessä on ilman muuta vastatoimia. Tässä kauppapoliittisessa kilpavarustelussa viennistä riippuvainen Suomi olisi ilman muuta varma häviäjä, Fagernäs varoitti.      

Dohan kauppasopimus olisi elvytysruiske

Fagernäs korosti Yhdysvaltojen keskeistä roolia uuden kansainvälisen kauppaneuvottelukierroksen viemisessä päätökseen. Maailman kauppajärjestö WTO on arvioinut, että sopimus olisi merkittävä elvytysruiske maailmantaloudelle. Sitä kaivataan nyt enemmän kuin koskaan.
  
Toimitusjohtaja Leif Fagernäs suhdannetilanteesta:

Pohjakosketus vasta edessä

• Tilauskannat eivät näytä elpymisen merkkejä
• Suomen kilpailukyky heikentyy eniten euromaista
• Kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää yksikkötyökustannusten alentamista
• Tuotantopanosten hintaa nostavia ratkaisuja vältettävä ehdottomasti
• Terveet yritykset pidettävä pystyssä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on huolissaan siitä, että kohonneet pörssikurssit voivat herättää katteettomia toiveita taloustilanteen nopeasta parantumisesta. Käänne ei valitettavasti ole näköpiirissä. EK:n tuore Suhdannebarometri osoittaa, että yritysten tilanne vaikeutuu edelleen kaikilla toimialoilla ja työllisyys heikkenee lähikuukausina voimakkaasti. Taantuman pohja on vasta edessä.

– Nyt tarvitaan nopeasti toimia, joilla pelastetaan terveet yritykset ja kannatellaan ne pahimman ajan yli, Fagernäs painotti torstaina Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.

– Useissa maissa on jo helpotettu yritysten tilannetta parantamalla tappiontasausjärjestelmää ja myöntämällä lykkäystä muun muassa työnantajamaksujen, ennakonpidätysten ja verojen maksuun. Vastaavia elvytystoimia on harkittava meilläkin pikimmiten. Hyvistä yrityksistä ja työpaikoista on pidettävä kiinni kaikin keinoin.

– Suomessa ei ole ehkä vieläkään tiedostettu, kuinka dramaattisesti kilpailukykymme on viime aikoina heikentynyt. Suomi menettää hintakilpailukykyään enemmän kuin mikään muu euromaa. Työvoimakustannukset kohoavat lähes kaksi kertaa nopeammin, tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ja myös valuuttakurssikehitys on vientiriippuvaiselle Suomelle epäedullinen. Vientiteollisuuden pudotus on rajumpi kuin 1990-luvun alussa.

Fagernäsin mukaan kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää työvoimakustannusten alentamista. Yksikkötyökustannuksia voidaan laskea kahta tietä: alentamalla työn hintaa ja parantamalla tuottavuutta.

– Asiaan on pakko ottaa kantaa kaikissa työmarkkinapöydissä. Kyse on viime kädessä työpaikoista.

Työmarkkinaneuvottelujen haasteet ovat kovat. Asetelmaa kuvaa hyvin se, että EU-komission tuoreen arvion mukaan työvoimakustannukset kohoavat ensi vuonna euromaissa keskimäärin 1,5 prosenttia, kun nousu Suomessa on EK:n arvion mukaan ilman uusia palkkaratkaisuja noin 2,5 prosenttia.

Nousuun pyrittävä ensimmäisten joukossa

Fagernäs muistuttaa, että suhdannetilanne on Suomessa kahdella tapaa hankala. Ensinnäkin BKT vajoaa meillä enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, sillä vienti pysähtyi kuin seinään kansainvälisen kysynnän hiipuessa. Toiseksi nousu alkaa todennäköisesti hitaammin kuin monissa muissa maissa, sillä Suomen vienti painottuu investointitavaroihin eivätkä investoinnit käynnisty kovin nopeasti.       

– Suomen on tehtävä kaikilla rintamilla määrätietoista työtä, jotta pääsemme nousun alkaessa imuun niin pian kuin mahdollista. Juuri nyt tarvitaan kriisitietoisuutta ja valmiutta kipeisiinkin ratkaisuihin. Samaan aikaan on katsottava tulevaisuuteen ja uskottava omiin mahdollisuuksiin. Uudenlainen osaaminen, innovaatiot ja palvelukonseptit ovat avainasioita. Kaikkia tuotantopanosten hintaa nostavia ratkaisuja pitää sen sijaan välttää. Myös hallituksen tulee vielä kerran harkita päätöstään yritysten energiaverojen nostamisesta.

– Pörssikurssien nousu tulkitaan myönteiseksi signaaliksi, mutta tätäkin kehitystä voidaan vielä koetella. Myönteisiä odotuksia lisää myös se, että varastojen tyhjentyminen kasvattaa todennäköisesti lähiaikoina kysyntää ainakin tilapäisesti.

Fagernäsin mukaan jalat on pidettävä kuitenkin tiukasti maassa. Toistaiseksi myönteiset odotukset eivät realisoidu yritysten arjessa eivätkä tilauskannat näytä kestäviä elpymisen merkkejä. Ja kun tilauskirjat rupeavat aikanaan täyttymään, ottaa vielä oman aikansa ennen kuin työllisyys alkaa parantua. 

EK:n Suhdannebarometri     
Vastaava ekonomisti Penna Urrila:

Suhdannekäännettä ei vielä näköpiirissä
Tämänhetkinen suhdannetilanne ennätyksellisen synkkä

EK:n huhtikuussa tekemän tiedustelun mukaan suomalaisyritysten tämänhetkinen suhdannetilanne on ennätyksellisen synkkä. Alkuvuoden syöksy on ollut vieläkin rajumpaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin.

Suhdannekäännettä parempaan ei ole näkyvissä lähikuukausien aikana. Kaikilla toimi-aloilla tilanteen arvioidaan heikkenevän entisestään. Teollisuudessa tuotannon laskun odotetaan jäävän loivemmaksi kuin alkuvuonna, mutta merkkejä varsinaisesta elpymisestä ei vielä juuri ole. Erityisesti työllisyyden heikentymisen arvioidaan olevan vielä merkittävää.

Teollisuuden suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa -26. Tammikuussa mitattu lukema oli -41. Käännettä parempaan odotti lähikuukausina vain 3 % vastaajista. Sen sijaan 29 prosenttia odotti synkkenemisen jatkuvan. Noin kaksi kolmasosaa eli 68 % vastaajista arvioi suhdannekuvansa pysyvän ennallaan tulevan kesän yli.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa -31 (tammikuussa -68). Käännettä parempaan odotti 11 % vastaajista. Laskun jatkumiseen uskoi puolestaan 42 %.

Palveluyritysten suhdannenäkymät olivat huhtikuussa lukemassa -33 (tammikuussa -34). Kohenevia suhdanteita odotti 6 % vastaajista, heikkenemistä odotti 39 %.

Tilaukset eivät ole vielä viriämässä, tuotannon laskusuunta jatkuu

Teollisuusyritykset saivat alkuvuonna erittäin vähän uusia tilauksia. Tilauskanta vajosi yhä matalammalle. Myös rakentamisessa tilausten määrä laski yhä rajusti. Lähikuukausina uusien tilausten määrän ennustetaan vajoavan yhä hieman matalammalle kuin tammi-maaliskuussa.

Teollisuusyritysten tuotanto laski alkuvuonna poikkeuksellisen rajusti, jopa voimakkaammin kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Arviot lähikuukausille ovat yhä heikot, mutta tuotannon laskun ennustetaan kuitenkin jäävän loivemmaksi kuin tammi-maaliskuussa.

Rakentamisessa tuotanto putosi jyrkästi alkuvuonna, ja lähikuukausille ennustetaan yhtä voimakasta pudotusta. Suhdannekäänne ulottui alkuvuonna myös palvelualoihin, joiden myynti kääntyi tammi-maaliskuussa laskuun. Loppukeväälläkin myynnin ennustetaan laskevan jonkin verran.

Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste laski yhä hieman, ja on nyt jo erittäin matalalla tasolla. Nyt vain 37 % yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla (tammikuussa 40 %). Vastaavasti 63 prosentilla oli käyttämättömiä resursseja.

Työvoiman väheneminen kiihtyy yhä

Henkilöstö väheni alkuvuonna voimakkaasti kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa lasku oli jyrkkää.

Lähikuukausina työllisyyskehityksen ennustetaan heikkenevän entistäkin voimakkaammin. Palvelualoilla lasku jäisi silti selvästi lievemmäksi kuin teollisuudessa ja rakentamisessa.

Kannattavuus heikkenee huomattavasti

Teollisuudessa ja rakentamisessa myyntihintojen odotetaan jatkavan voimakasta laskua alkuvuoden tavoin. Vaikka kustannuksetkin laskevat hieman, kannattavuus on huononemassa merkittävästi. Palveluyritykset odottavat kustannusten jatkavan kohoamista, vaikka vauhti onkin alkuvuonna hidastunut. Palveluyritysten myyntihinnat taittuivat alkuvuonna laskuun, jonka arvioidaan jatkuvan myös lähikuukaudet. Palvelualoillakin kannattavuus heikkenee selvästi.

Ammattityövoimapula on lähes väistynyt joitain palvelualoja lukuun ottamatta. Rahoitusvaikeudet ovat yleistyneet, mutta riittämätön kysyntä koetaan silti selvästi merkittävimmäksi toiminnan laajentamisen esteeksi.

Huhtikuussa vain alle prosentti teollisuusyrityksistä kärsi työvoimapulasta. Taantumasta huolimatta vielä 6 % rakennusyrityksistä koki työvoiman saatavuuden ongelmaksi. Palvelualoilla vastaava lukema oli 7 %.

Riittämätön kysyntä oli esteenä jo 63 prosentilla teollisuuden vastaajista. Rakennusalalla vastaava lukema oli 71 % ja palvelualoilla 42 %.

Rahoitusvaikeudet ovat yleistyneet, mutta merkittäväksi toiminnan esteeksi ne koettiin ainoastaan 5 prosentissa teollisuusyrityksistä. Rakentamisessa lukema oli 4 % ja palveluissa 2 %.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Huhtikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 065 yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin 276 000 henkilöä.

4. Projektit ja kampanjat  
Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin.

Kuljetusala.com –projektin toinen kierros on loppumassa. Toinen kierros keskittyi enemmän messuihin ja OPO:hin, mutta myös kiertuepäiviä oli ympäri Suomea. Projekti loppui käytännössä Kuljetus- ja Logistiikkamessuihin. Loppuraportti saadaan toukokuun aikana. Ensimmäisen Road Show –kiertueen aikana tavoitettiin suoraan 12 000 nuorta ja muita alasta kiinnostuneita ja toisen Road Show –kiertueen aikana 14 300 nuorta ja muita alasta kiinnostuneita. Tuloksena voidaan mainita, että alalle opiskelijaksi pyrkiviä on ollut enemmän ja opiskelupaikkojen määrää on nostettu.

CAP-projekti 
Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelu-menetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote.

Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS -pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen.

Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö.

Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto on valmistunut syyskuun lopussa. Tammikuun puolivälissä 2009 saatiin lopullinen laiteversio ja koulutusohjelma valmiiksi. Tämän jälkeen alkaa toivottavasti uuden laitteiston ja koulutuspaketin hyödyntäminen. Loppuraportti lähetetään eri postissa yritysten toimitusjohtajille. Siinä on kuvattuna mm. koulutusohjelman sisältöä.  ACEV tulee valmistamaan yrityskäyttöön soveltuvan laitteiston liittomme pyynnöstä.

Puolustusvoimat aloittaa Kainuun ja Karjalan Prikaateissa sekä Ilmavoimien yksiköissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen pilottina tänä keväänä ja varsinainen laaja koulutus aloitetaan koko Suomessa vuoden 2009 alussa. Kotiutuvilla kuljettajakoulutuksen saaneilla varusmiehillä on siten vaadittava ammattipätevyys (140 t nopeutetun koulutuksen käyneet tarvitsevat vielä ikää 21 v ja C-kortti taskussa). Koulutus kestää joko 280 t (yhdistelmäkortti) tai 140 t nopeutetusti. Kuljettajaksi koulutettavien varusmiesten määrä on 3 700/v. Seuraavat varuskunnat kouluttavat varusmieskuljettajia: Uudenmaan Prikaati (Dragsvik), Ilmasotakoulu (Tikkakoski), Hämeen Rykmentti (Lahti), Pioneerirykmentti (Keuruu), Panssariprikaati (Hattula), Porin Prikaati (Säkylä), Tykistöprikaati (Niinisalo), Kaartin Jääkärirykmentti (Helsinki), Reserviupseerikoulu (Hamina), Karjalan Prikaati (Valkeala), Pohjois-Karjalan Prikaati (Kontioranta), Kainuun Prikaati (Kajaani), Lapin Ilmatorjuntarykmentti (Rovaniemi) sekä Jääkäriprikaati (Sodankylä). Näihin kannattaa olla yhteydessä ja järjestää rekrytointitilaisuuksia, ohi se lama menee kuitenkin ja uusia kuljettajia tarvitaan.
Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yhden CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. CAP -päivät kertausharjoituksista tulee saamaan jossain vaiheessa vuonna 2009, kun AKE on hyväksynyt PV:n koulutusohjelman myös CAP -päivien osalta.

PaKu
PaKu (Parasta Kuljetusalan Työntekijälle), joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Pro-jektiehdotukset on hyväksytty Työsuojelurahaston käsittelyssä, mistä saadaan 50 %:a tukea. Ketjukohtaisesti projektit ovat käynnistyneet. Syksyn 2008 aikana hankkeesta tehdään viestimille juttu sekä hyödynnetään ketjujen omia lehtiä. Yrityskohtaiset työryhmät ovat huonosta taloustilanteesta huolimatta toimineet aktiivisesti. Kehitettäviä kohteita on löytynyt. Asian tiimoilta järjestetään yritysten yhteinen työpaja 2.9.2009

ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009
Portaalin testikäyttö on loppunut ja alkaa varsinainen tuotantotesti. Portaali tuli yleiseen käyttöön 6.5.2009. Portaaliin pääsee osoitteella: www.kuljetustilaus.fi.

Tilauksen tekeminen on helppoa ja portaalin käyttö onkin tarkoitettu lähinnä Pk-yrityksille. Nyt on hyvä aika lanseerata uusia työkaluja, jotta ne ovat hyvässä vireessä, kun nousu taas uudelleen lähtee liikkeelle. Portaalia käyttämällä saamme myös kustannuksia paremmin hallintaan. Varsinainen testaus on loppunut 1.4.
Ministeri Vehviläinen suoritti ensimmäisen tilauksen 6.5. Kuljetus- ja Logistiikkamessuilla heti avajaisten jälkeen, katso uutinen kirjeen alussa.

Samalla on perustettu VARSI –työryhmä (vakuutusriskit) miettimään sähköisen järjestelmän vaatimia kirjauksia ja varaumia eli miten ne tehdään uskottavasti. Tässä yhteydessä konsultoimme vakuutusyhtiöitä tiiviisti. Olemme saaneet vakuutusyhtiöiltä kommentit, miten toimia sähköisessä maailmassa. Käsittelemme ne vielä omassa VARSI –ryhmässä.

TULO
TKK eli Teknillinen Korkeakoulu on aloittanut ”Tulevaisuuden Logistiikka” –projektin, jossa paneudutaan yrittämiseen, terveeseen liiketoimintaan, verkostoihin jne. Ensimmäinen työpaja on helmikuun puolivälissä, jolloin ohjelma tarkentuu. Liittomme on mukana, rahoitus tulee Uudenmaan TE-keskuksen kautta, ns. ESR -rahaa.
Seuraava TULO –työpaja on 4.6.2009 Otaniemessä. Tule mukaan!

ENERGIATEHOKKUUS
Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa 24.1.2008 LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille 2008-2016 koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA –järjestelmään (www.emistra.fi) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Energiatehokkuudesta on tullut esite, joka on postitettu yrityksille.
Nyt jos koskaan kannattaa alkaa seurata polttoaineenkulutusta ja säästämään siinä, minkä eri keinoin vain voi.

MUISTAKAA liittyä EMISTRA –järjestelmään. Isoilla yrityksillä on ollut vaikeuksia/turhaa työtä ladata tietoja kahdesti. Parhaillaan pohditaan, miten valmiit tiedot saadaan järjestelmään.

HISTORIA
Olli Blomberg on aloittanut tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 –vuodenvaihteessa. Vuosi 2008 menee paljolti materiaalia kerätessä ja perusasioita suunniteltaessa. Keväällä 2009 tulee haastattelujen osuus, joten Olli on varmaan moneen teistä yhteydessä. Kirjapainokin on jo valittu. Liiton hallitus on päättänyt olla mukana alan kattavassa näyttelyssä Mobiliassa vuonna 2011.

ELINTARVIKEKULJETUKSET
Yhdessä Eviran ja ketjujen kanssa on lähdetty työstämään yleispätevää ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” -ohjeistusta, jotta vaikeudet kentällä hyväksymisien suhteen saadaan kuntoon. Työ etenee Eviran oman projektin kanssa. Logistiikka-ala on ensimmäisenä alana tekemässä uutta, parempaa ohjeistusta. Tekstejä on syntynyt ja olemme lähellä lopullisia versioita. Uudet ohjeet pidämme niin lyhkäisinä ja selkeinä kuin mahdollista. Tapasimme läänineläinlääkärit ja elintarvikevalvojat 12.5.2009 Jyväskylässä, jolloin saimme heidän kommentteja ohjeisiin. Tapaamme vielä muutaman kunnallisen terveystarkastajan ja tämän jälkeen korjatut ohjeet menevät Eviran hyväksyttäviksi ja Komissiolle tiedoksi.

YHDISTETYT KULJETUKSET
Olemme mukana myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevassa työryhmässä. Tarkoitus on saada sopivia reittejä Keski- ja Itä-Suomeen. Liikennevirtatutkimukset on tehty jo erikseen sekä konttiliikenteestä että irtoperäliikenteestä. Varsinainen tulosten tarkastelu ja käytännön toimet ajoittuvat vuoteen 2009, mitä parhaillaan työstetäänkin.

5. Työnjohtokoulutus
Opetusministeriö on aloittamassa mm. logistiikan työnjohtokoulutusta. Liittomme oli tässä mukana, jotta koulutus saatiin myös logistiikalle. Opetusohjelmien muodostamisessa meillä on myös rooli. Koulutus alkaa kouluttajasta riippuen keväällä 2009 tai heti alkusyksystä. Ottakaa omissa koulutusohjelmissanne huomioon kyseinen mahdollisuus. OPM on valinnut muutaman kouluttajan alalle ja koulutuspaikkoina ovat pääkaupunkiseutu, Turku sekä Vaasa (ruotsinkielinen koulutus). Koulutukseen haut ovat parhaillaan jo menossa mm. Keudalla ja TTS –koulutuksella, katso liitteet.

6. Tilasto ja liitteet
  
Suomen Pankki 
Korkotietoa 5.2009

Tilastokeskus  
Indeksit 4.2009

Neste Oil  
Diesel 16.5.2009

Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. 
Polttoainekatsaus

EK  
Barometri    

MTT  
Pakastekuljetukset

Evira  
Puupakkausohje

Keuda  
Työnjohtokoulutus

TTS  
Työnjohtokoulutus
  
Terveisin

LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO

Kyösti Orre
0400-426 134
kyosti.orre@ek.fi