Jäsenkirje 5/2010
21.05.2010
1. Puolustusvoimat
2. Vuosikokousuutisia
3. Uutisia, LVM, TEM, TraFi
4. EK:n uutisia
5. Strategia
6. Projektit ja kampanjat
7. Tilastot ja Liitteet
1. Puolustusvoimat
Puolustusvoimat koulutti ammattipätevyyteen n. 3700 kuljettaja vuonna 2009. Seuraavat varuskunnat kouluttavat varusmieskuljettajia: Uudenmaan Prikaati (Dragsvik), Ilmasotakoulu (Tikkakoski), Hämeen Rykmentti (Lahti), Pioneerirykmentti (Keuruu), Panssariprikaati (Hattula), Porin Prikaati (Säkylä), Tykistöprikaati (Niinisalo), Kaartin Jääkärirykmentti (Helsinki), Reserviupseerikoulu (Hamina), Karjalan Prikaati (Valkeala), Pohjois-Karjalan Prikaati (Kontioranta), Kainuun Prikaati (Kajaani), Lapin Ilmatorjuntarykmentti (Rovaniemi) sekä Jääkäriprikaati (Sodankylä). Näihin kannattaa olla yhteydessä ja järjestää rekrytointitilaisuuksia, ohi se lama näyttää menevän kuitenkin ja uusia kuljettajia tarvitaan. Kuten sanottua, seuraavat uuden koulutusputken käyneet varusmieskuljettajat kotiutuvat heinäkuussa 2010, sieltä saa tarvittaessa työvoimaa.
2. Vuosikokousuutisia
Liiton Vuosikokous pidettiin 19.5.2010 Vantaalla. Kokouksessa oli edustettuna 10 yritystä, jotka vastasivat 51,2 % liiton jäsenien äänimäärästä. Hallitukseen valittiin seuraavat 11 henkilöä:
puheenjohtajaksi Markku Henttinen ja varapuheenjohtajaksi Kaija Taipale sekä muiksi jäseniksi: Jussi Auramaa, Harri Keihänen, Pertti Korhonen, Jari Rinnekoski, Jussi Sipilä, Jouni Sopula, Erkki Valtonen, Ville Vähälä ja Juha Wallin.
Jäsenmaksut pysyvät samana kuin nyt myös 2011.
Ennen Vuosikokousta liiton hallitus piti oman kokouksensa ja siinä tehtiin kaksi alan suhteen merkittävää päätöstä.
Uniikki rahtikirjan numero otetaan käyttöön 1.1.2012 Suomessa ja liitto alkaa kerätä tilastoa seuraavista asiakokonaisuuksista: Turvallisuus, Ympäristö ja Suhdanne.
Kummastakin asiasta tulee lisätietoa lähiaikoina.
Suomalainen ajokorttijärjestelmä uudistuu
Liikenne- ja viestintäministeriön esitys ajokorttilaiksi on lähtenyt lausunnolle. Esitys perustuu EU:n ajokorttidirektiiviin. Samalla liikenne- ja viestintäministeriö esittää muutoksia myös kansallisten säännösten kehittämiseen.
Esityksen lausuntoaika päättyy 8. kesäkuuta 2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen ottaa kantaa uudistukseen ja linjaa sen sisällön lausuntokierroksen jälkeen. Ajokorttilain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2013. Autokoululupia ja mopo-opetusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin jo tammikuusta 2011.
Ajokorttien voimassaoloaika lyhenee
Ajokorttilain myötä henkilö- ja pakettiautojen, moottoripyörien ja mopojen sekä traktorien ajokortit ovat voimassa 15 vuotta kerrallaan. Ajokortin voimassaoloajasta riippuen noin 70 vuoden ikäisen henkilön ajokortti on voimassa korkeintaan viisi vuotta ja sen uusinta edellyttää aina lääkärintarkastuksen.
Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen ajokortit ovat voimassa 5 vuotta kerrallaan. Ajokortin uusintaväli tihenee kahteen vuoteen henkilön ollessa noin 70 vuotta ajokortin voimassaoloajasta riippuen.
Kaikki nykymallin mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä, jolloin kaikkialla Euroopassa on käytössä yhtenäinen korkean turvatason ajokorttimalli.
Uusia ajokorttiluokkia
Nykyinen mopokortti korvataan uudella ajokorttiluokalla, AM, joka sisältää mopot ja kevyet nelipyöräiset ajoneuvot. AM-luokan ajokortin voi saada 16-vuotiaana.
AM-luokan rinnalle otetaan käyttöön kansallinen MO-luokka, joka oikeuttaa ajamaan kaksipyöräistä mopoa 15-vuotiaana.
Moottoripyöräluokkia on jatkossa kolme: A1, A2 ja A. Uusi A2-luokka vastaa nykyistä alkuvaiheessa tehorajoitettua A-luokkaa. A2-luokan ajokortin voi saada 18-vuotiaana. Kahden vuoden A2-luokan moottoripyörän ajokokemuksella ja lisäkoulutuksella voidaan ajo-oikeus korottaa A-luokkaan 20 vuoden iässä. Muuten A-luokan vähimmäisikä on 24 vuotta.
Nykyinen traktoreita koskeva luokitus jaetaan T- ja LT-luokkiin. T-luokkaan kuuluvat maa- ja metsätaloustraktorit ja moottorityökoneet sekä moottorikelkat. Ikävaatimus T-luokassa on 15 vuotta ja kortin saaminen edellyttää teoriakokeen suorittamisen. LT-luokkaan kuuluvan liikennetraktorin ajokortin saamiseen vaaditaan teoriakokeen lisäksi käsittelykoe ja 18 vuoden ikä.
C-luokan kuorma-auton ajokortin vähimmäisikä nousee 21 vuoteen ja D-luokan linja-auton 24 vuoteen. Vähimmäisikää voidaan alentaa ammattipätevyyskoulutuksella.
Uusi mopokortti edellyttää koulutuksen
Mopojen ja kevyiden nelipyörien kuljettajaopetus tulee Suomessa pakolliseksi. Opetus sisältää teoria- ja käsittelyopetusta sekä ajo-opetusta liikenteessä.
MO-luokan tutkintovaatimuksena on teoriakokeen lisäksi käsittelykoe. Osa mopokoulutuksesta voidaan hyvittää ylempiä ajokorttiluokkia suoritettaessa. Myös AM-luokassa mopon kuljettamisen tutkintovaatimuksena on teoria- ja käsittelykoe.
AM-luokassa kevyen nelipyörän kuljettaminen edellyttää teoriaopetusta ja ajo-opetusta liikenteessä. Tutkintovaatimuksena on teoria- ja ajokoe.
Uuden mopokortin hinta on arviolta 250–450 euroa autokoulussa ja 150–200 euroa opetusluvalla suoritettuna. Nykyinen mopokortin kustannus on noin 90 euroa.
Opetuslupaopetuksessa opettajalta edellytetään 21 vuoden ikää ja moottoripyörän ajo-oikeutta.
Autokoululupiin muutoksia
EU:n palveludirektiivistä seuraa muutoksia autokouluja koskeviin säännöksiin. Jatkossa autokoululuvat ovat valtakunnallisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Luvat myönnetään joko kevyemmän ajoneuvoryhmän tai raskaan kaluston kuljettajaopetukseen tai molempiin.
Lupamenettelyssä poikkeuksena on mopo-opetus, joka on mahdollista tavallista autokoululupaa kevyemmillä vaatimuksilla. Näin turvataan mopokoulutuksen saatavuus myös vapaaehtoista mopokoulutusta antavien tahojen toimesta.
Henkilöauton kuljettajaopetukseen lisää ajoharjoittelua
Henkilö- ja pakettiauton kuljettajaopetuksessa opetuksen sisältöä muutetaan ennakoivampaan suuntaan. Opetuksessa korostetaan kuljettajan vastuuta liikenteen turvallisuudesta ja ennakoivaa ajamista. Myös ajon aikaisiin ympäristövaatimuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
Kuljettajaopetuksen toiseen vaiheeseen liitetään itsenäistä harjoittelua. Lisäksi oppilaalta edellytetään oppimispäiväkirjan pitoa ja osallistumista palautejaksoon autokoulussa.
Opetuslupaopetuksessa opetuksen ohjausta ja valvontaa lisätään ja opetus toteutetaan yhteistyössä autokoulun kanssa. Opetuslupaopetuksen alussa oppilas ja opetuslupaopettaja osallistuvat autokoulun teoria- ja ajo-opetukseen, minkä lisäksi liukkaan kelin ja pimeässä ajamisen opetus tapahtuu autokoulussa. Opetuksen aikana opetuksen ja oppimisen edistymistä seurataan autokoulussa tapahtuvalla arviointiajolla.
Opetuslupaa myönnettäessä luovutaan perheenjäsenyyden vaatimuksesta.
Muutoksen myötä ajokortin voi saada nykyistä aikaisemmin. Kuljettajaopetuksen aloittamisikä laskee 17,5 vuodesta 17 vuoteen. Ajokortin hankkiminen on myös saatettava nykyistä nopeammin päätökseen, sillä tutkinnon jälkeinen lyhytaikainen ajokortti on voimassa vain vuoden.
Uudistus nostaisi autokoulun perusopetuksen hintoja noin 250–350 eurolla ja opetuslupaopetuksen noin 300–400 eurolla.
Ajokieltojärjestelmä tiukemmaksi
Ajokorttiuudistuksen yhteydessä tehostetaan myös ajokieltojärjestelmää lisäämällä uusia rikkomuksia ajokieltoharkintaan. Jatkossa, kun poliisi määrää ajokiellon toistuvien rikkomusten perusteella, otettaisiin huomioon myös turvavyön tai lasten turvalaitteen käytön laiminlyönti, mopoilijan ja moottoripyöräilijän suojakypärän käytön laiminlyönti, matkapuhelimen kädessä pitäminen ajon aikana sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja taksinkuljettajan ammattipätevyyssäännöksiin liittyvät rikkomukset.
Ansiomitalit moottoriliikenteen edistämisestä
Liikenneministeri Anu Vehviläinen jakoi 7. toukokuuta 2010 Moottoriliikenteen ansiomitalit kahdeksalle tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistäneelle henkilölle.
Ansiomitalin saivat:
- Hallituksen puheenjohtaja Pekka Helander, Autoalan Keskusliitto ry (kotipaikka: Salo)
- Kansanedustaja Saara Karhu (kotipaikka: Tampere)
- Kansanedustaja Matti Korhonen (kotipaikka: Oulu)
- Taksiyrittäjä, Taksiliiton hallituksen II puheenjohtaja Jari Lemmetyinen (kotipaikka: Raisio)
- Toimitusjohtaja Timo Mäkelä, Action Park Ivalo Oy (kotipaikka: Espoo)
- Toimitusjohtaja Jorma Pohjus, Köyliön Osuuspankki (kotipaikka: Köyliö)
- Taksiyrittäjä, Taksiliiton III puheenjohtaja Seppo Ripatti (kotipaikka: Vieremä)
- Toimitusjohtaja Tero Siitonen, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry (kotipaikka: Kaarina).
Mitali myönnetään vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä moottoriliikenteen kehittämisen ja toimivuuden hyväksi.
Liikenneministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien kaiken kaikkiaan 147 kappaletta. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti "Moottoriliikenteen hyväksi".
Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry on seitsemän tieliikennejärjestön yhteistyöelin.
Joukkoliikenteen valtionavustuksen perusteet muuttuvat
Joukkoliikenteen valtionavustuksen myöntämistä koskevia perusteita uudistetaan. Valtioneuvosto päätti asetusmuutoksesta 22. huhtikuuta.
Matkalippujen hintavelvoitteen korvaamisessa siirrytään noudattamaan EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) periaatteita. Näin varmistetaan, ettei avustusta saavalle liikenteenharjoittajalle makseta liiallisia korvauksia matkustajamäärän kasvaessa.
Uuden joukkoliikennelain yhteydessä eduskunta edellytti, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttöä on lisättävä erityisesti suurissa taajamissa. Tämä on huomioitu asetusta uudistettaessa. Joukkoliikennetukea voidaan jatkossa myöntää joustavammin kaupunkiseuduille, mikä on myös ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaista.
Pääkaupunkiseudun liityntälippu on lisätty matkalippujen hinnanalentamista koskevan avustuksen piiriin. Muutos johtuu siitä, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) yhdenmukaistaa kuntien lippuyhteistyötä
Matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskeva avustus laajenee koskemaan myös vaihtopysäkkien parantamista. Tarve on tullut esille liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa.
Valtion vuoden 2010 talousarviossa on varattu alueellisen ja paikallisen liikenteen palvelujen ostoon, hintavelvoitteiden korvaamiseen ja alueellisen joukkoliikenteen kehittämiseen 40,6 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustuksiin on varattu 7,7 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen valtionavustuksia voivat myöntää liikenne- ja viestintäministeriö sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.
Neuvottelukunnat liikennehallinnon virastoille
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kolmevuotiset neuvottelukunnat seuraamaan ja kehittämään Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston toimintaa.
Neuvottelukuntien tehtävänä on ministeriön apuna seurata virastojen toimintaa ja tehdä liikennehallinnon kehittämistä koskevia aloitteita ja antaa lausuntoja. Neuvottelukunnista on säädetty valtioneuvoston asetuksella.
Liikenneviraston neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen StoraEnso Oyj:stä.
Liikenteen turvallisuusviraston puheenjohtajana toimii Chief Financial Officer Jukka Havia Tikkurila Oyj:stä.
Ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä toimii molempien neuvottelukuntien varapuheenjohtajana.
Neuvottelukuntien muiksi jäseniksi on kutsuttu johtajia ja asiantuntijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tarkoituksena on hyödyntää elinkeinoelämän ja viranomaisten asiantuntemusta mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti virastojen kehittämisessä. Virastojen pääjohtajat toimivat neuvottelukuntien pysyvinä asiantuntijajäseninä.
Liikenneviraston neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1. toukokuuta 2010 ja päättyy 14. toukokuuta 2013.
Liikenteen turvallisuusviraston neuvottelukunnan toimikausi alkoi 15. huhtikuuta 2010 ja päättyy 14. toukokuuta 2013.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikennehallinnon kuusi virastoa yhdistyvät 1.1.2010 lukien kahdeksi uudeksi virastoksi, Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi.
Liikenneviraston toimialaan kuuluvat entiset Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen tehtävät lukuun ottamatta meriturvallisuustehtäviä. Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvat entiset Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Rautatieviraston tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimintojen tehtävät.
Lista neuvottelukuntien jäsenistä löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelusta osoitteesta http://www.lvm.fi/.
Vehviläinen: Metsäratojen tehokas käyttö hyödyttää koko raideliikennettä
Puukuljetusten logistiikan parantaminen hyödyttää kaikkia junalla liikkuvia. Metsäratojen tehokas käyttö puukuljetuksiin pienentää painetta pääradoilla ja edistää sekä henkilö- että muun tavaraliikenteen sujuvuutta raiteilla, sanoo liikenneministeri Anu Vehviläinen.
Liikenneministeri otti vastaan 29. huhtikuuta metsäteollisuuden logistiikkaongelmia pohtineen ryhmän esityksen. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan johtama ryhmä koostui Metsäteollisuuden, VR-yhtymän ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajista.
Vehviläisen mukaan esityksessä esille nostettu puuhuollon terminaaliverkon kehittäminen on erityisen ajankohtainen.
- Hyvin toimiva terminaaliverkko on jatkossa entistäkin tärkeämpi. Hallituksen uusiutuvan energian edistämisohjelma merkitsee puuraaka-aineen merkittävää hyödyntämistä. Ilmastotavoitteiden ja maanteiden liikenneturvallisuuden kannalta on järkevää, että näitä kuljetuksia saadaan yhä enemmän raiteille, Vehviläinen sanoo.
Ryhmässä edustettuina olleet Metsäteollisuus ja VR-yhtymä Oy selvittävät jatkossa miten rautatiekuljetuksia voidaan tehostaa yhteisillä toimilla esimerkiksi vaunukiertoa parantamalla.
- Puukuljetusten osapuolien on parannettava yhteistyötään ja etsittävä käytännönläheisiä ratkaisuja. Tavaraliikenne raiteilla on ollut avoin kilpailulle kolmen vuoden ajan. On toivottavaa, että VR saa jatkossa kilpailijoita tavaraliikenteeseen, muistuttaa Vehviläinen.
Suomi kiirehtii selvityksiä laivojen matalarikkisen polttoaineen saatavuudesta
Suomi tukee Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tavoitteita siirtyä laivojen matalarikkiseen polttoaineeseen vuonna 2015. Suomi haluaa kuitenkin, että EU:n komissio selvittää matalarikkisen polttoaineen saatavuuden hyvissä ajoin ennen uusien rikkipitoisuusvaatimusten voimaantuloa.
Suomen linjauksesta päätti 30. huhtikuuta kokoontunut EU-ministerivaliokunta. Ahvenanmaa haluaa lisäksi korostaa, että tulevat päätökset eivät saa vaikuttaa kielteisesti merikuljetuksista riippuvaisten saarialueiden tarpeisiin.
Vuonna 2008 Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi MARPOL-yleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen, jonka perusteella muun muassa Itämerellä ja Pohjanmerellä tulisi siirtyä 0,1 prosentin rikkipitoisuuksiin vuonna 2015.
Ilmansuojeluliitteen uudet määräykset vähentävät huomattavasti rikkipäästöjen ja pienhiukkasten haitallisia terveysvaikutuksia. Muut liikennemuodot ovat siirtyneet matalarikkisen polttoaineen käyttöön jo viime vuosikymmenellä.
Suomi pitää tärkeänä, että ennen uusien päästösäännösten voimaatuloa on varmistettu matalarikkisen polttoaineen riittävä saatavuus. On myös pidettävä huolta siitä, ettei ratkaisu aiheuta kohtuuttomia hintapaineita merikuljetuksiin eikä johda tavarakuljetuksen siirtymiseen pois merireiteiltä takaisin maapuolelle, mikä olisi vastoin EU:n liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.
Uusien ympäristöstandardien haasteeseen tullaan vastaamaan myös edistämällä merenkulun ympäristöteknologian kehittämistä.
EU:n liikenneministerit keskustelevat tuhkapilven seurauksista lentoliikenteessä
EU:n liikenneministerit kokoontuvat keskustelemaan tuhkapilven aiheuttamista seurauksista sekä tarvittavista jatkotoimista lentoliikenteessä. Kokous pidetään tiistaina 4. toukokuuta Brysselissä. Liikenneministeri Anu Vehviläinen osallistuu kokoukseen.
Suomi painottaa sitä, että tuhkapilven vaikutukset tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti ja analyyttisesti ilman ylireagointia. Suomi pitää tärkeänä, että komissio selvittäisi, miten voidaan taata liikennejärjestelmän toimivuus ja liikennepalvelujen saatavuus kaikissa tilanteissa.
Kokouksessa Suomi aikoo korostaa lentoturvallisuuden ensisijaisuutta. Suomi edustaa vahvasti sitä näkemystä, että lentoturvallisuusviranomaiset arvioivat tuhkapilven vaikutukset lentoliikenteelle sekä päättävät ilmatilan käyttörajoituksista. On myös tärkeää, että tuhkakriisistä kertynyt kokemus otetaan huomioon yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa valmistelevien hankkeiden yhteydessä.
Matkustajaoikeuksien osalta Suomi kannattaa lentomatkustajien oikeuksia käsittelevän asetuksen uudistamista, koska on tärkeää arvioida uudelleen lainsäädännön riittävyyttä tuhkapilven kaltaisissa tilanteissa.
Suomi suhtautuu pidättyvästi toimiin, jotka vääristäisivät lentoliikenteen kilpailutilannetta. Valtiontuki ei saisi muodostua piilotueksi vaikeuksissa oleville lentoyhtiöille. Komission tulisi laatia tiedonanto, jossa selkeytetään valtiontuen myöntämisen edellytyksiä ja jossa asetetaan jäsenvaltioille velvoite ilmoittaa aiotuista tukipaketeista.
EU:n liikenneministerit sopivat tuhkakriisin edellyttämistä jatkotoimista
EU:n liikenneministerit keskustelivat tuhkapilven seurauksista ja sopivat tarvittavista jatkotoimista 4. toukokuuta Brysselissä järjestetyssä ylimääräisessä liikenneneuvostossa. Suomea kokouksessa edusti liikenneministeri Anu Vehviläinen.
Neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa korostetaan lentoturvallisuuden ensisijaisuutta ja korkean tason turvallisuusstandardeja. Neuvosto katsoi, että on tarpeen kehittää turvallisuusriskien arviointia ja hallintaa sekä päättää EU-tasolla vulkaanisen tuhkan määrää koskevista turvallisista raja-arvoista.
Ministeri Vehviläisen ehdotuksesta päätelmissä tarkennetaan, että noudatettavista raja-arvoista päättävät lentoturvallisuusviranomaiset.
Päätelmissä korostetaan myös yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanon nopeuttamista. Myös eurooppalaisen liikennejärjestelmän toimintavarmuus ja eri liikennemuotojen saumaton yhteistyö on taattava.
Neuvosto pyysi komissiota ottamaan tuhkapilvikriisin kokemukset ja eri intressitahojen reaktiot huomioon tarkastellessaan lentomatkustajien oikeuksia koskevaa asetusta.
Suomen tavoin moni jäsenvaltio suhtautui pidättyvästi valtiontukiin. Keskusteluissa peräänkuulutettiin EU-tason linjausta ja yhteisiä kriteerejä mahdollisille tuille.
Komission ajatusta reittimaksujen lykkäämisestä Suomi ei tukenut.
- Tuhkakriisistä aiheutuneita tappioita ei voi siirtää lentoyhtiöiltä lennonvarmistuspalvelun tarjoajille. Hyväksytyissä päätelmissä ei mainitakaan reittimaksujen lykkäämistä, Vehviläinen totesi.
Päätelmissä pyydetään komissiota raportoimaan toimien etenemisestä kesäkuussa 2010 kokoontuvalle liikenneneuvostolle.
Intian tieliikenneministeri Suomeen
Intian tieliikenneministeri Kamal Nath vierailee Suomessa 10.-11.5. liikenneministeri Anu Vehviläisen kutsusta.
Ministerit allekirjoittavat Suomen ja Intian välisen liikennealan tieteellis-teknistä yhteistyötä koskevan yhteistoimintapöytäkirjan. Keskusteluissa esillä ovat muun muassa liikenneturvallisuutta ja älyliikennettä koskevat asiat.
Vierailunsa aikana Nath tapaa myös ympäristöministeri Paula Lehtomäen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sekä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen.
Ministeri Nath on toiminut useaan otteeseen maansa hallituksen jäsenenä. Vuosina 2004 – 2009 hän toimi Intian kauppa- ja teollisuusministerinä.
Suomi ja Intia allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan
Liikenneministeri Anu Vehviläinen ja Intian tieliikenneministeri Kamal Nath allekirjoittivat 10. toukokuuta 2010 maiden välisen liikennealan tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan yhteistyöpöytäkirjan.
Yhteistyöpöytäkirjalla sovitaan liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston ja Intian tieliikenne- ja maantieliikenneministeriön välisestä asiantuntijayhteistyöstä muun muassa tiehallinnon kehittämisen, teiden rakentamisen ja kunnossapidon, liikenneturvallisuuden, älyliikenteen ja logistiikan saralla.
Yhteistyön päämuotona ovat tietojenvaihto sekä vastavuoroiset vierailut. Yhteistyön tarkoituksena on edistää myös yritysten välisiä suhteita ja toimialan yhteistyösopimuksia sekä teknologian siirtoa.
Pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ministeri Nath ja Intian valtuuskunta keskustelevat Suomen liikenne- ja viestintäministeriön sekä liikennehallinnon edustajien kanssa.
Ministeri Nath vierailee Suomessa 10–11. toukokuuta liikenneministeri Anu Vehviläisen kutsusta. Vierailunsa aikana Nath tapaa myös ympäristöministeri Paula Lehtomäen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sekä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen.
Ministeri Kamal Nath on toiminut useaan otteeseen maansa hallituksen jäsenenä. Vuosina 2004–2009 hän toimi Intian kauppa- ja teollisuusministerinä.
Savonlinnan valtatie 14 tiehanke etenee
Hallituksen vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarviossa päätettiin Savonlinnan valtatie 14 korjaushankkeen etenemisestä. Hankkeen toisen vaiheen rakentamisen aikaistaminen tulevalle syksylle varmistetaan osoittamalla hankkeelle 5 miljoonan euron määräraha. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan hankkeelle 80 miljoonan euron sopimusvaltuus.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen on tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun ja toivoo hankkeen etenevän rivakasti.
- Valtatie 14 on koko maakunnalle ja Savonlinnan seudulle iso elinkeino- ja liikennepoliittinen hanke, jonka etenemisellä on myönteiset vaikutukset maakunnan elinkeinoelämän ja liikenneolojen kehitykseen, toteaa liikenneministeri Vehviläinen.
Vt 14 Savonlinnan keskusta -hankkeen toisessa vaiheessa keskustan pohjoisrannalle rakennetaan uusi 2-kaistainen valtatie katujärjestelyineen ja siirretään rautatie keskustan kohdalla uuden valtatien varteen ja ratapiha keskustan itäpuolelle Pääskylahteen. Toteutuessaan hanke poistaa pääväylien ruuhkat ja raskaan liikenteen ongelmat Savonlinnan keskustasta, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Keskustaan vapautuu uusia alueita maankäyttöä varten. Myös alusliikenteen turvallisuus paranee.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ 2007). Aiesopimuksen seuranta 2010
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) aiesopimus on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n välille 27.8.2008. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) ovat yhteistyössä laatineet katsauksen aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden toteutumisesta.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) aiesopimukseen kirjatut toimenpiteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tai edenneet hyvin. Osa toimenpiteistä on kuitenkin määritelty hyvin yleispiirteisellä tasolla, mikä vaikeuttaa niiden edistymisen arviointia. Jatkossa aiesopimuksia laadittaessa kaikki kehittämistoimet tulisikin hankkeistaa riittävän konkreettiselle tasolle.
Aiesopimuksen seurannan perusteella on nähtävissä, että yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut kestävän liikkumisen näkökulmasta lievästi myönteistä. Tähän on vaikuttanut mm. raideliikenteen kehittäminen. Pääkaupunkiseudun kasvu on sijoittunut kestävän liikkumisen kannalta keskimäärin hyvin.
Jatkossa liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteys maankäytön kehittämiseen on tarpeen ottaa huomioon konkreettisemmin ja tavoitteellisemmin. Vaihtoehtoina ovat maankäytön ja liikenteen yhteiset aiesopimukset, joihin asetettaisiin konkreettiset määritelmät toteutuksen seurannalle. Joukkoliikenteen palvelutason kehittymisen arvioimisen kannalta olisi jatkossa hyvä määrittää tavoiteltu joukkoliikenteen palvelutaso ja myös tavoiteltava joukkoliikenteen käyttökustannusten rahoitustaso.
LVM:n työryhmä: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen järkevintä aloittaa Helsingin seudulta
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta Helsingin seudun liikenne (HSL) voisi niin halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy 31.12.2017.
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 18.5.2010 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä on selvittänyt, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisi mahdollista ja että se toimisi mahdollisimman hyvin.
Työryhmä painottaa, että liikennepalveluja tilaavan viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut ovat asiakkaiden käytettävissä mahdollisimman integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavasti ja matkustajille tarjotaan niin aikatauluista kuin palveluista yhtenäistä informaatiota.
Kalusto kilpailuttajalta
Kaluston saatavuuden turvaamiseksi työryhmä esittää, että liikenteen tilaajaorganisaatiot tarjoavat kaluston liikennepalvelun tuottavan operaattorin käyttöön. Tämä voitaisiin järjestää kalustoyhtiön avulla.
Yhtenä vaihtoehtona on, että Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjaa laajennettaisiin kilpailun edetessä ja kilpailutettavan liikenteen alueellisesti laajentuessa niin, että kaikki liikenteen tilaajat tai kilpailuttajat olisivat yhtiön omistajina.
Kalustoyhtiön omistussuhteet tulisi järjestää niin, että yhdelläkään liikennepalvelua tarjoavalla operaattorilla ei olisi merkittävää markkinaosuutta kalustoyhtiössä.
Huoltoa, alan koulutusta ja liikenteenohjausta uudistettava
Huolto- ja varikkopalvelujen saatavuus ja riittävyys olisi turvattava kilpailutilanteessa kaikille liikennepalveluja tarjoaville operaattoreille. Huolto- ja varikkopalvelujen tehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että palvelujen tarjoajia olisi useampi kuin yksi.
Jos kuitenkin huolto- ja varikkopalveluja tarjoaa vain yksi yhtiö, palveluihin olisi turvattava avoin ja tasapuolinen pääsy kaikille palveluja tarvitseville. Mikäli monopolitilanne kuitenkin aiheuttaa ongelmia, palvelujen tarjonta tulisi järjestää niin, että viranomainen omistaisi varikkokiinteistöt ja vuokraisi tiloja palveluja tarvitseville.
Liikenteenohjauksen työryhmä eriyttäisi VR-konsernista.
Valtion olisi myös turvattava tasapuoliset ja riittävät koulutusmahdollisuudet rautatiealan ammattiin pääsyyn. Tämä edellyttäisi VR:n koulutuskeskuksen VRKK:n toimintojen uudelleen järjestämistä ja rautatiealan koulutustarjonnan lisäämistä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että harkinnanvaraista valtionavustusta kohdennettaisiin alan koulutusta käynnistäville oppilaitoksille.
Asemien käyttöön ja lipunmyyntimahdollisuuksiin avoimuutta
Työryhmä esittää, että kaikki liikennepalveluja tarjoavat operaattorit voisivat käyttää asemia, matkakeskuksia ja niiden yhteydessä olevia liityntäpysäköintialueita omien palvelujensa tarjontaa. Käytöstä maksettaisiin asianmukaista vuokraa aseman tai alueen omistajalle.
Asemien ja muiden kiinteistöjen käytön hinnoittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys olisi turvattava. Tämän varmistamiseksi työryhmä ehdottaa harkittavaksi lisäselvityksien tekemistä.
Energianjakelun turvaamiseksi työryhmä esittää, että Liikennevirasto jatkaisi toimenpiteitä, joilla mittarointi ja sähkönsiirto saataisiin vastaamaan olosuhteita, joissa useampi rautatieyhtiö harjoittaa liikennettä. Tavoite on, että eri liikenteenharjoittajien energiankulutusta voidaan mitata oikeudenmukaisella tavalla.
Helsingin kokemuksista oppia
Jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla, niin Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hyväksi. Seuraavia järkeviä palvelukokonaisuuksia kilpailutettavaksi voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliikennettä täydentävät taajamajuna- ja kiskobussiliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti-Kotka-Kouvola, Hanko-Karjaa, Ylivieska-Iisalmi ja Nurmes-Joensuu-Pieksämäki liikenneosuudet. Näiden palvelukokonaisuuksien tilaajaorganisaationa voisivat olla alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Viimeisenä kokonaisuutena voitaisiin kilpailuttaa kaukohenkilöliikenne, jonka kilpailuttamisen voisi järjestää Liikennevirasto.
Raportissa esitellään myös vertailutietoja siitä, miten eri maissa rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen on onnistunut. Esimerkkimaina ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Iso-Britannia.
Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle: edellytykset ja etenemispolku
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita kilpailun avaaminen edellyttää. Tällaiset järjestelyt koskevat henkilöliikenteen integroidun palvelutason turvaamista, kaluston saantia, huolto- ja varikkopalveluja, liikenteenohjausta, energianjakelua, rautatiealan koulutuksen järjestämistä sekä pääsyä asemille ja kiinteistöihin. Lisäksi työryhmä on esittänyt näkemyksensä siitä, miten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa voitaisiin edetä ja mitkä palvelukokonaisuudet olisivat valmiimpia kilpailun avaamiselle.
Työryhmä esittää, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa edettäisiin palvelukokonaisuuksittain ja vaiheittain palvelukokonaisuuksien valmiuden mukaan helpommista palvelukokonaisuuksista vaikeammin toteutettavissa oleviin palvelukokonaisuuksiin. Liikenteen kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta. Liikennekokonaisuuden kilpailuttamisen valmistelut pitäisi aloittaa välittömästi, jos tähdätään siihen, että liikenne voidaan kilpailuttaa HSL:n ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimuksen päättymisen (31.12.2017) jälkeen. Tilaajaorganisaationa toimisi toimivaltainen viranomainen eli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hyväksi, jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla.
Jos kilpailuttamista jatketaan Helsingin lähiliikenteen kilpailuttamisen jälkeen palvelukokonaisuuksien valmiuden ja soveltuvuuden mukaan, seuraavia järkeviä palvelukokonaisuuksia kilpailutettavaksi voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliikennettä täydentävät taajamajunaliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti–Kotka–Kouvola-, Hanko–Karjaa-, Yli-vieska–Iisalmi- ja Nurmes–Joensuu–Pieksämäki-liikenneosuudet. Viimeinen palvelukokonaisuus kilpailutettavaksi olisi kaukojunaliikenteen nykyinen ostoliikenne. Tähän palvelukokonaisuuteen voitaisiin liittää nykyinen ostoliikenne.
Työryhmän esitykseen sisältyy vaikutusten arvio sekä kuvaus kilpailun järjestämisestä ja vaikutuksista eräissä muissa maissa (Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia).
Ajoneuvojen sähköiset rekisteri-ilmoitukset käyttöön
Valtioneuvosto on hyväksynyt asetusmuutoksen, joka mahdollistaa sähköisen ajoneuvojen rekisteröinnin. Sähköinen palvelu nopeuttaa rekisteröintiä, lisää rekisterin ajantasaisuutta ja alentaa rekisteröinnistä syntyviä kustannuksia.
Liikenteen turvallisuusviraston internetsivuille tulevassa rekisteröintipalvelussa voi ilmoittaa auton liikennekäyttöön otosta ja poistosta. Palvelun kautta voi myös tilata ajoneuvolle uuden rekisteröintitodistuksen kadonneen tai turmeltuneen todistuksen tilalle. Aiemmin vastaavat ilmoitukset on täytynyt tehdä henkilökohtaisesti joko katsastustoimipaikalla tai vakuutusyhtiössä.
Sähköinen palvelu on aluksi vain henkilöasiakkaiden käytössä. Sähköiset rekisteröintipalvelut otetaan vaiheittain käyttöön. Palvelutarjontaa on tarkoitus laajentaa ja kehittää asiakkailta saadun palautteen perusteella. Ajonevojen rekisteri-ilmoituksia on edelleen mahdollista tehdä myös perinteisellä tavalla.
Samanaikaisesti sähköisen palvelun käyttöön oton kanssa liikenne- ja viestintäministeriö muuttaa Liikenteen turvallisuusviraston maksuasetusta. Muutoksen myötä sähköinen palvelu on mahdollista hinnoitella erikseen. Sähköisen rekisteröinnin hinta on 6,5 euroa.
Valtioneuvosto päätti ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta 20. toukokuuta 2010. Uusi asetus on tarkoitus tulla voimaan 26. toukokuuta 2010.
Vastaavanlaisia sähköisiä rekisteröintimalleja on tällä hetkellä käytössä Ruotsissa, Islannissa, Virossa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.
Toimintamallit terminaaleissa Suomessa ja Venäjällä
Projektissa kartoitettiin Suomen ja Venäjän väliseen logistiikkaan liittyvien terminaalien toimintamalleja ja kehittämistarpeita. Terminaaleilla tarkoitettiin logistiikkaoperaattoreiden, teollisuuden ja kaupan varsinaisia terminaaleja sekä merkittäviä varastoja. Selvitys painottui maantiekuljetusten kappaleterminaaleihin.
Selvityksessä tarkasteltuja teemoja olivat mm. terminaaliverkostot, terminaalien sijoittuminen ja suunnittelu, tiedonkulku terminaalien sisällä sekä terminaalien ja kuljetusketjujen muiden toimijoiden välillä, portti- ja pihajärjestelyt, kuljetusten vastaanottojärjestelyt, varastointi-, keräily- ja lähetystoiminnot, tullaus, terminaalihenkilöstö ja koulutus.
Uuden terminaalin kaavoitus- ja muut viranomaisprosessit Venäjällä koetaan hyvin byrokraattisiksi ja aikaa vieviksi. Suurimmat erot suomalaisissa ja venäläisissä terminaaliprosesseissa olivat kuljetusten ennakkotietojen suurempi merkitys Suomessa sekä porttivaiheen monivaiheisuus ja tullin tiukat vaatimukset Venäjällä. Tieto- ja muun tekniikan käyttö on yleisempää suomalaisissa kuin venäläisissä terminaaleissa. Tekniikan käyttöasteeseen vaikuttaa paljon myös terminaaliyrityksen koko. Terminaalitoimintojen ulkoistaminen ja vuokratyövoiman käyttö ovat yleisempiä Suomessa. Venäjällä näiden käyttöä vähentävät mm. ulkoistamisessa nähdyt mahdolliset turvallisuusriskit.
Venäläiset yritykset nostivat koulutustarpeina esille sähköisen tiedonsiirron, tulliterminaalit, tullimenettelyt ja kuljetusturvallisuuden. Suomalaiset kokivat koulutuksellisesti kiinnostavina sähköisen tiedonsiirron lisäksi henkilöturvallisuuden ja terminaalien ohjausjärjestelmät. Projektin tuloksena rakennettiin virtuaalinen koulutuskansio.
Terminaaleihin liittyvät toimenpidesuositukset ovat terminaalien ja muiden toimijoiden välisen tiedonvaihdon, terminaalialueiden suunnitteluprosessien, tiedonkulun ja terminaaliprosessien sähköistämisen kehittäminen sekä koulutus mm. ulkoistamisesta ja sähköisestä tullauksesta.
Pekkarinen: Varkauden ja Heinolan rakennemuutostoimia jatketaan ripeästi
Hallitus käsitteli 22.4.2010 toimenpiteitä Varkauden muuttuneen rakennemuutostilanteen hoitamiseksi. Hallitus pitää valitettavana Stora Enso Oyj tänään ilmoittamaa suunnitelmaa sanomalehtipaperituotannon sulkemista, mikä vähentäisi noin 200 työntekijää yhtiön Varkauden tehtailla.
– Kokemukset äkillisten rakennemuutosten hoidosta ovat osoittaneet, että on ryhdyttävä välittömiin toimiin korvaavien työpaikkojen saamiseksi. Hallitus onkin jatkamassa Varkauden äkillisen rakennemuutoksen alueen statusta vuoden 2011 loppuun. Pidän tärkeänä, että Stora Enso kantaa nyt vahvasti vastuuta uusista investoinneista ja työpaikoista Varkaudessa, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
– Hallituksen tuoreiden energiaratkaisujen olisi toivonut rohkaisevan Stora Ensoa sanomalehtipaperituotannon jatkamiseen. Nyt on erittäin tärkeää, että bioraaka-aineiden uusissa jalostushankkeissa voidaan löytää edistysaskeleita myös Varkaudessa, totesi Pekkarinen.
Hallitus päätti seuraavista toimista Varkauden ja Heinolan tilanteen hoitamiseksi:
1) Tavoitteena on äkillisen rakennemuutoksen hoitamisen toimenpiteiden mahdollisimman nopea toteuttaminen ja saada syntymään korvaavia työpaikkoja vähintään yhtä paljon kuin rakennemuutoksessa menetetään. Toimenpiteiden valmistelussa hyödynnetään aikaisempien rakennemuutosten hoitamisesta saadut hyvät kokemukset sekä Varkaudessa toteutetusta ennakoivasta rakennemuutoksen hoitamishankkeessa jo syntyneet valmiudet.
2) Varkauden seudun nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jatketaan vuoden 2011 loppuun. Nimeämispäätös tehdään valtioneuvostossa lähiviikkoina.
3) Viime vuosina voimakkaan rakennemuutoksen kokeneen Heinolan alueen tilanne on vaikeutunut myös Heinolan reumasairaalan konkurssista johtuen. Heinolan aluetta koskeva rakennealueen jatkoaikapäätös tehdään valtioneuvostossa lähiviikkoina.
4) Varaudutaan lisäämään äkillisen rakennemuutoksen hoitamisen määrärahoja valtion tämän vuoden II:ssa lisätalousarviossa. Rakennemuutokseen reagointityöryhmä ja työ- ja elinkeinoministeriö selvittävät lisämäärärahatarpeen pikaisesti yhdessä elinkeino- liikenne ja ympäristökeskusten kanssa.
5) TEM ja Stora Enso käynnistävät jatkohankeen Varkauden rakennemuutoksen hoitamista varten ottaen huomioon asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
6) Metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi hallitus on toteuttamassa metsäalan strategisen ohjelman hankkeita ja pitää tärkeänä niiden ripeää toteuttamista.
Normaalin rakennemuutoksen hoidon käytännön mukaisesti käynnistetään välittömästi myös irtisanottavia henkilöitä koskeva työtilaisuuksien etsintä, koulutus ja muut muutosturvatoimet. Yhteistyötä Stora Enson, työ- ja elinkeinoministeriön, Pohjois-Savon ELY:n, paikallisen TE-toimiston, Varkauden kaupungin ja Keski-Savon kehittämisyhtiön kesken jatketaan ja tehostetaan välittömästi. Tavoitteena on saada syntymään uutta yritystoimintaa ja korvaavia työpaikkoja alueelle. Yhteistyö käynnistettiin jo syyskuussa 2009 kun Stora Enso ilmoitti Varkauden tehtaita koskevasta kriittisestä tilanteesta.
Käydyissä neuvotteluissa Stora Enso on ilmoittanut, että yhteistoimintaneuvotteluissa selvitetään mahdollisuudet Työstä työhön -tyyppisiin henkilöstön asemaa turvaaviin toimenpiteisiin ja starttirahoituksen tarjoamiseen niille, jotka ovat valmiita aloittamaan omaa yritystoimintaa. Yhtiö selvittää myös mahdollisuudet panostaa Varkauden alueen elinkeinotoiminnan edistämiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen
Varkauden seutu on jo kokenut merkittäviä rakennemuutoksia. Työpaikkoja on hävinnyt muutamassa vuodessa noin 800. Alueelle on pyritty luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiseksi. Litium-ioni akkutehtaan toiminta on käynnistymässä. Se luo aluksi noin 50 työpaikkaa, mutta vielä tämän vuoden aikana työllisyysvaikutus nousee 200:aan.
Pekkarinen avaa Suomen paviljongin Shanghain maailmannäyttelyssä
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vierailee 29.4.–5.5.2010 Kiinassa. Matkan tarkoituksena on edistää maiden välistä taloudellista yhteistyötä ja suomalaisten yritysten hankkeita Kiinassa sekä tavata kiinalaisministereitä ja paikallista hallintoa.
Vierailu suuntautuu Pekingiin, Shanghaihin sekä Jiangxin ja Yunnanin maakuntiin, joissa suomalaisilla toimijoilla on käynnissä olevia hankkeita. Ympäristöasiat ja -hankkeet ovat keskeisessä asemassa niin yritys- kuin viranomaistapaamisissa.
Ministeri Pekkarinen osallistuu vappuna Shanghain maailmannäyttelyn avajaisiin. Hän avaa Suomen Kirnu-paviljongin ja osallistuu myös EU:n yhteisen paviljongin avajaistilaisuuteen. Maailmannäyttelyyn odotetaan yli 70 miljoonaa vierasta, joista 95 prosenttia on kiinalaisia.
Suomen Expo 2010 -hankkeessa on mukana yli 40 suomalaista yritystä ja yhteisöä. Pääkumppaneita ovat Greater Helsinki Promotion, Kone ja Nokia. Kirnussa on näyttävästi esillä suomalaisen arkkitehtuurin toiminnalliset vahvuudet ja kestävään kehitykseen pohjautuvat ratkaisut. Suomalaisesta kulttuurista esillä ovat erityisesti musiikki ja muotoilu.
Suomen osallistuminen Shanghain maailmannäyttelyyn on merkittävä panostus Suomen ja Kiinan välisiin suhteisiin. Expo 2010 -hanke on merkittävä kimmoke Shanghain alueen kehitykselle sekä siellä toimiville yrityksille. Alueella toimii yli sata suomalaisyritystä.
Ekokaupungin peruskivi muurataan Gongqinissä
Maanantaina 3.5. ministeri Pekkarinen osallistuu Nanchangissa Gongqingin ekokaupunkialueen rakentamisen aloitustapahtumaan. Suomalainen DigiEcoCity Oy suunnittelee ja toimittaa teknologian kaupunkiin rakennettavaan digitaaliseen ekokaupunkialueeseen. Tulevan ekokaupungin pinta-ala on noin 5,2 neliökilometriä ja asukasmäärä noin 100 000. Vastaavankokoinen ekokaupunkialue on suunnitteilla myös Jiangsun maakunnan Danyangiin.
Ministeriön yhteistyötaho FECC (Finnish Environmental Cluster for China) on vahvasti mukana toteuttamassa Suomen ja Kiinan välisiä ympäristö- ja energia-alan yhteistyösopimuksia. FECC:llä on yhteistyösopimus Jiangxin maakunnan kanssa ja vierailun aikana on tarkoitus edistää ja kehittää viranomaistasolla solmittuja yhteistyösopimuksia, jotka luovat puitteet ja oikotien suomalaisyritysten menestykselle Kiinan markkinoilla.
Pekkarinen vierailee 4.5. myös Kunmingissa, jossa on käynnissä useita suomalaisia hankkeita. Ministeri osallistuu suomalais-kiinalaisena yhteistyönä rakennettavan jätevesien käsittelylaitoksen peruskiven muuraustilaisuuteen. Kunming ja Jyväskylän kaupunki ovat tehneet yhteistyösopimuksen taloudellisten suhteiden edistämisestä erityisesti kestävän kehityksen mukaisten ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi.
Pekkarinen mukana Kiinan ensimmäisen digitaalisen ekokaupungin peruskiven muurauksessa
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen osallistui maanantaina 3.5.2010 Jiangxin provinssissa Gongqingin digitaalisen ekokaupunkialueen rakentamisen aloitustapahtumaan. Kyseessä on ensimmäinen Kiinaan rakennettava uudenlainen digitaalinen ekokaupunki. Sen suunnittelusta vastaa suomalaisyritys DigiEcoCity Oy.
– Kiinan maaseudulta muuttaa lähitulevaisuudessa satoja miljoonia ihmisiä kaupunkeihin. On tärkeää, että kaupungit rakennetaan kestävän kehityksen mukaisesti. Suomella on tarjota näihin hankkeisiin ympäristöystävällistä teknologiaa ja ratkaisuja, ministeri Pekkarinen totesi.
– Gongqingin ekokaupunkikonsepti tulee toiminaan hyvänä esimerkkinä niin kiinalaisille kuin muidenkin maiden vastaaville ekokaupunkihankkeille. Tämän hankkeen erottaa muista se, että projektissa on otettu huomioon myös digitaaliset ratkaisut. Siten hanke tarjoaa suomalaistoimijoille uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa, arvioi ministeri.
Suomalainen DigiEcoCity Oy suunnittelee ja toimittaa teknologian Gongqingin digitaaliseen ekokaupunkialueeseen. Tulevan ekokaupungin pinta-ala on noin 5,2 neliökilometriä ja asukasmäärä noin 100 000. DigiEcoCity Oy valmistelee vastaavankokoista ekokaupunkialuetta myös Jiangsun maakunnan Danyangiin.
Ministeri Pekkarinen vierailee Kiinan matkansa aikana vielä myös Kunmingissa, jossa on käynnissä useita suomalaisia hankkeita. Ministeri osallistuu 4.5. suomalais-kiinalaisena yhteistyönä rakennettavan jätevesien käsittelylaitoksen peruskiven muuraustilaisuuteen. Suomeen ministeri palaa varhain torstaiaamuna.
Elinkeinoministeri Pekkarinen esittää lisäydinvoimaa
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tulee esittämään, että valtioneuvosto tekisi kaksi myönteistä periaatepäätöstä ydinvoiman lisärakentamiseksi. Hän esittää, että valtioneuvosto tekisi myönteiset periaatepäätökset Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fennovoiman Oy:n hakemuksista. Samassa yhteydessä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös Posivan hakemuksesta TVO:n hankkeen käytetyn polttoaineen huollosta.
Hallitus käsitteli ydinvoimalaitoshakemuksia 21.4. iltakoulussaan. Ydinlaitoksia koskevat periaatepäätöshakemukset tulevat valtioneuvoston käsittelyyn 6.5.2010.
– Hallitus on ottanut ilmastohaasteen vakavasti. Nyt linjatut energiaratkaisut vievät Suomea radikaalisti päästöttömään suuntaan. Samalla annamme Suomen teollisuudelle vahvan signaalin investoida ja luottaa Suomeen, linjasi elinkeinoministeri Pekkarinen iltakoulun jälkeen.
– Historiallista on myös se, että nyt tehdyillä ratkaisuilla Suomi pääsee monen vuosikymmenen jälkeen irti tuontisähköstä. Tulemme tuottamaan itse oman energiamme ja teemme sen vielä puhtaasti, kertoi Pekkarinen.
Hallituksen muut tavoitteet sähkömarkkinoilla ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena sekä sähkön tuotannon ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävinä.
Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja ydinvoima välineet päästövähennyksiin
Ydinvoiman lisärakentaminen on yksi osa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaisia energialinjauksia. Muut vähäpäästöiseen, energiaomavaraiseen ja kilpailukykyiseen Suomeen vievät linjaukset ovat uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiansäästön ja energiatehokkuuden parantaminen.
Valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta. Päätöksessä esitetyillä toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan yhteensä 37 TWh säästö energian kokonaiskulutuksessa vuoteen 2020 mennessä.
Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi 20.4.2010 yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä. Sen avulla Suomi lisää EU-velvoitteen mukaisesti uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa energiantuotantoa vuoteen 2020 mennessä yhteensä 38 terawattitunnilla.
Elinkeinoministerin esitys VN-kannaksi ydinvoimalaitoksiin kesäranta (pdf) (16.8 KB) [files/26660/elinkeinoministerin_esitys_VN-kannaksi_ydinvoimalaitoksiin_kesaranta.pdf]
Ydinvoima ja periaatepäätöshakemukset hallituksen iltakoulussa 21.4.2010, ppt-esitys (pdf) (110.4 KB) [files/26661/Ydinvoima_21042010_INFO.pdf]
Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa
Tasavallan presidentti vahvisti tänään 30.4.2010 julkisten hankintojen uudet kansalliset kynnysarvot. Muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuvat. Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa nostetaanin100 000 eurosta 150 000 euroon. Muutokset tulevat voimaan kesäkuun alussa.
Kesäkuusta lähtien kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 30 00 euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 100 000 ja rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 150 000 euroa.
Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta.
Markkinaoikeudelle uusia välineitä hankintojen valvontaan
Julkisten hankintojen valvonta muuttuu myös siten, että markkinaoikeus saa käyttöönsä uusia seuraamuksia: hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen.
Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava sakon kaltainen seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.
Hankintayksikkö voi myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.
Yhteiskunnalliset yritykset monipuolistamaan julkisten palvelujen tuotantoa
Julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeistä on, miten palvelujen tuottavuutta parannetaan ja niiden tuotantotapoja uudistetaan. Yhteiskunnalliset yritykset voivat merkittävästi monipuolistaa palveluiden tuotantoa. Niiden avulla voidaan parantaa palveluiden laatua ja säästää kustannuksissa. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa raportissa ”Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset”, joka julkistettiin 5.5.2010 Säätytalolla pidetyssä seminaarissa. Raportin on tilannut ministeriön strateginen hyvinvointihanke.
Raportissa esitellään Ison-Britannian kokemuksia yhteiskunnallisista yrityksistä. Raportin tarkoituksena on avata keskustelu toimintamallin hyödyntämisestä myös Suomessa.
– Suomessa väestö ikääntyy suhteellisesti nopeammin kuin missään muussa EU-maassa. Samaan aikaan kuntien menoista puolet kohdistuu sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiseen. Palvelutarpeet lisääntyvät, mutta niiden rahoituksen edellyttämä huoltosuhde heikkenee. Uskon, että palvelumarkkinoilla toimivat yhteiskunnalliset yritykset voisivat olla merkittävä tekijä palvelujen uudistamisessa, raportin laatinut johtaja Jonathan Bland Social Business Internationalista sanoo.
Isossa-Britanniassa yhteiskunnallinen yritys on määritelty liiketoimintamalliksi, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisesti merkittävän tuotteen tai palvelun tuottaminen. Yritys sijoittaa voittonsa tavoitteidensa saavuttamiseen joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajien tai omistajan voiton maksimointi ei ole yhteiskunnallisen yrityksen päätarkoitus. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli poikkeaa siis täysin suomalaisen lainsäädännön mukaisesta sosiaalisesta yrityksestä, jonka tarkoitus on pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen.
Isossa-Britanniassa on yli 62 000 yhteiskunnallista yritystä, joissa työskentelee yli 800 000 ihmistä. Yritykset ovat syntyneet järjestömaailmasta ja julkisen sektorin työntekijöiden perustamina. Parhaimmissa tapauksissa yrityksissä on saatu aikaan jopa 30 prosentin kustannussäästöjä, vaikka henkilöstö on siirtynyt niiden palvelukseen entisine palkka- ja eläke-etuineen. Kyseinen liiketoimintamalli tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen innovointiin. Työntekijöiden ja muiden sidosryhmien sitouttamisen kautta se voi toimia innostavana muutosajurina, joka nostaa toiminnan lähtökohdaksi palvelunkäyttäjien tarpeet.
Suomessa yhteiskunnallisten yritysten sektori voisi muodostua esimerkiksi pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka näkevät toimivansa markkinoilla yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi. Yhteiskunnallisia yrityksiä voisi muodostua myös osuuskunnista, järjestöistä sekä kuntien ja kaupunkien kehitysaloitteista. Raportin mukaan Suomessa täytyy ratkaista muun muassa, miten yhteiskunnallisia yrityksiä rahoitettaisiin ja millaista neuvontaa niille tarjottaisiin. Raportissa ehdotetaan vaiheistettua pilottiohjelmaa yhteiskunnallisten yritysten jalkauttamiseen Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa raportin pohjalta toimenpiteiden valmistelua yhteiskunnallisten yritysten toimintamallin kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi Suomessa. Työ tehdään kiinteässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön, Suomen Kuntaliiton, elinkeinoelämän toimijoiden, yrittäjäjärjestöjen ja järjestökentän kanssa.
Bland on ollut keskeisessä roolissa yhteiskunnallisen yrityssektorin kehittämisessä Isossa-Britanniassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedossa ei ole ydinvoimalupien käsittelyaikatauluun vaikuttavia tekijöitä
Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut oikeuskansleri Jaakko Jonkalle 5.5.2010 alustavan selvityksen ministeriön energiaosaston ylijohtajan Taisto Turusen roolista ydinvoimalaitoslupien valmistelussa.
Ilmoituksessaan työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että sen tiedossa ei ole oikeudellisia näkökohtia, jotka vaikuttaisivat Fennovoima Oyj:n uuden ydinvoimalalaitoksen rakentamista koskevan periaatepäätösasian ja samanaikaisesti käsiteltävien muiden vireillä olevien periaatepäätösasioiden käsittelyn etenemiseen valtioneuvostossa.
Ministeriö antaa oikeuskanslerinvirastolle virallisen lausunnon asiasta oikeuskanslerin asettamaan määräaikaan eli 31.5.2010 mennessä.
Selvitystä on pyydetty, koska julkisuudessa on esitetty epäilyksiä, että Turusen jäsenyys Outokumpu Oyj:n hallituksen jäsenenä ajanjaksolla 30.3.2006–27.3.2008 olisi vaikuttanut esteellisesti hänen toimintaansa ministeriön virkamiehenä uusien ydinlaitosten periaatepäätöshakemusten käsittelyprosesseissa.
Pekkarinen: Itämeren valtioiden otettava aktiivinen rooli bioenergian edistämisessä
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan Itämeren maiden alueella bioenergialla on jo kansalaisten ja päätöksentekijöiden vahva tuki. – Itämeren maiden hallitusten tulisikin ottaa pikaisesti aktiivinen rooli, jotta olosuhteet uusiutuvan energian käytön lisäämiselle olisivat suotuisat, toteaa Pekkarinen.
– Kaikilla EU:n jäsenmailla on oikeudellisesti sitovat tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Mahdollisuudet bioenergian hyödyntämiseen kuitenkin vaihtelevat suuresti maittain. Esimerkiksi biomassan saatavuudessa on eroja. Joissain maissa ei ole mahdollista käyttää biomassaa jo olemassa olevissa voimalaitoksissa, joten suuria investointeja tarvitaan, arvioi Pekkarinen.
Metsäteollisuudessa on kansainvälisellä tasolla meneillään rakennemuutos: kilpailu kuitu- ja energiapuun välillä kiristyy. Tämän vuoksi Pekkarisen mukaan tulevaisuudessa ainakin Suomessa keskitytään metsähakkeeseen. Rakennemuutoksen vaikutukset nähdään varsin selkeästi Suomessa, jossa lähes 80 prosenttia uusiutuvasta energiasta on puuperäistä bioenergiaa. Pekkarinen arvioi, että metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä nykyisestä 5 miljoonasta 15 miljoonaan kiintokuutiometriin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä taloudellisia ohjauskeinoja että toimia biomassan toimitusketjun varmistamiseksi metsästä voimalaitoksille.
Pekkarinen uskoo, että kehityksellä ja yhteistyöllä on merkittävä rooli bioenergian kestävän käytön lisäämiselle Itämeren maissa. – Meidän tulisi kaikkien ottaa oppia toistemme kokemuksista ja parhaista käytännöistä, Esimerkiksi kaasutusteknologia voi tarjota uusia mahdollisuuksia bioenergian käytössä jo olemassa olevilla voimalaitoksilla. Jotta voidaan taata positiiviset asenteet bioenergian parissa myös tulevaisuudessa, on varmistettava, että bioenergian käyttö on kestävää, toteaa ministeri.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen haastattelu on osa Itämeren alueen maiden Bioenergy Promotion -projektin juttusarjaa, jossa kootaan alueen poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän näkemyksiä bioenergiatuotannon edistämisestä.
Valtioneuvosto päätti kahdesta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä
Valtioneuvosto teki 6.5.2010 kaksi myönteistä periaatepäätöstä ydinvoiman lisärakentamiseksi. Myönteinen päätös annettiin Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitosyksikön Olkiluoto 4:n rakentamiseksi Eurajoelle ja Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi Simoon tai Pyhäjoelle.
– Hallituksen päätökset vievät Suomea radikaalisti päästöttömään suuntaan. Samalla Suomi varmistaa sähköntuotannon omavaraisuuden monen vuosikymmenen jälkeen. Päästöttömyyteen meitä vievät myös uusiutuvan energian lisääminen erityisesti lämmön tuotannossa ja liikenteessä, linjasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
– Yhdessä hallituksen päätökset saavat liikkeelle kymmenien miljardien investoinnit tulevaisuuteen. Tässä taloustilanteessa tämä on äärimmäisen vahva signaali teollisuudelle investoida ja luottaa tulevaisuuden Suomeen, totesi Pekkarinen.
Ydinvoiman lisärakentamisen yhteydessä hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen Posivan hakemuksesta Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna Eurajoelle. Laajennuksella huolehditaan TVO:n hankkeen käytetyn ydinpolttoaineen huollosta.
Kielteisen periaatepäätöksen valtioneuvosto teki Fortumin hakemuksesta uuden ydinvoimalaitosyksikön Loviisa 3:n rakentamiseksi. Vastaavasti kielteinen päätös tehtiin Posivan hakemuksesta Fortumin hankkeen käytetyn polttoaineen huollosta.
Valtioneuvosto katsoi ydinenergialain mukaisesti ydinvoiman lisärakentamisen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Valtioneuvosto kuitenkin äänesti myönteisistä periaatepäätöksistä seuraavasti (puolesta/vastaan):
– TVO Oyj:n hakemus: 15-2
– Posivan hakemus (TVO:n käytetty ydinpolttoaine): 14-2
– Fennovoima Oy:n hakemus: 14-2
Jokaisen myönteisen periaatepäätösten voimaantulo edellyttää erikseen eduskunnan hyväksymistä. Jos eduskunta jättää päätöksen voimaan, se ovat voimassa viisi vuotta eduskunnan hyväksymisestä. Päätös raukeaa, jos yhtiö ei tuossa ajassa jätä ydinenergialain mukaista rakentamislupahakemusta. Hallitus käsittelee mahdollisia rakentamislupahakemuksia aikanaan erikseen.
Ydinvoiman lisärakentaminen on yksi osa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaisia energialinjauksia. Muut vähäpäästöiseen, energiaomavaraiseen ja kilpailukykyiseen Suomeen vievät linjaukset ovat uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiansäästön ja energiatehokkuuden parantaminen.
Periaatepäätökset ovat luettavissa TEM:n verkkosivuilla [http://www.tem.fi/index.phtml?s=2719]
Selvitysmies: julkinen kasvurahoitus vahvempaan ohjaukseen ja toimintaan
Kasvurahoituksesta vastaavien julkisten organisaatioiden ohjausta tulisi vahvistaa, julkinen pääomasijoitustoiminta keskittää yhdelle toimijalle, sijoitustoiminnassa luopua tuottotavoitteesta ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi käynnistää kansainvälistymisohjelma.
Nämä ehdotukset sisältyvät rahoituksen professori Vesa Puttonen raporttiin, joka luovutettiin 7.5.2010 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Pekkarinen asetti tammikuussa selvitysmiehen pohtimaan julkisen sektorin toimenpiteitä kasvuyrittäjyyden edistämiseksi.
Selvitysmiehen mukaan julkisen kasvurahoituksen määrä ei tule lisätä nykyisestä. Valtion tulee suorien markkinainterventioiden sijaan edistää yksityisen markkinan kehittymistä. Kasvurahoituksen suurin ongelma on, että markkinoilta puuttuu yksityistä pääomaa ja osaamista. Yksin valtion rahalla ei kasvuyrityksiä synny. Toimintaympäristö kärsii lisäksi hyvin vähäisestä kansainvälisyydestä, mikä muodostaa järjestelmätason esteen kasvuyritysten synnylle.
Kasvuyrittäjyyspolitiikan kehittämisestä ja toimeenpanosta puuttuu Puttosen mukaan selkeä, vahva ja keskitetty omistajaohjaus. Siksi hän ehdottaa valtion kasvurahoittajille yhtä keskitettyä ja kasvollista konsernihallitusta.
Valtion toimijoiden palvelutarjonnan virtaviivaistamiseksi selvitysmies ehdottaa kasvurahoituksen järjestämistä rahoitusmuodoittain. Lainarahoituksesta ja takauksista vastaisi jatkossa Finnvera, avustuksista Tekes ja oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta fuusion myötä syntyvä valtion pääomasijoitusyhtiö. Palvelutarjonnan selkeyttäminen ei muilta osin edellytä organisaatioiden yhdistämistä.
Valtion uudelle pääomasijoitusyhtiölle ei Puttosen mukaan tule asettaa tuottotavoitteita. Julkisen rahoituksen epäsuorat tuotot syntyvät yksityisen markkinan kehittymisen ja riskipääoman tarjonnan lisääntymisen kautta. Yhtiön tehtävänä olisi edistää aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kansainvälistymistä ja madaltaa uusien pääomasijoitusyhtiöiden markkinoille pääsyn esteitä. Uuden yhtiön tulisi vastata kansainvälisesti kiinnostavan markkinapaikan luomisesta ja ylläpidosta, jolla lupaavimmat kasvuyritykset ja sijoittajat voisivat keskitetysti kohdata.
Kasvuyrittäjyyden toimintaympäristön sulkeutuneisuuden ja kotikutoisuuden vähentämiseksi selvitysmies ehdottaa pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen kymmenvuotista ohjelmaa, jonka tarkoituksena olisi kansainvälisten toimijoiden ja pääoman houkuttelu Suomeen.
Selvitysmies on muodostanut näkemyksensä tuoreisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä laajaan markkinaosapuolten ja julkisten toimijoiden haastatteluihin perustuen.
Raportti on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut [http://www.tem.fi/julkaisut]
Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen ppt-esitys(pdf) (42.7 KB) [http://www.tem.fi/files/26834/Puttonen_7.5.2010.pdf]
Pekkarinen: Kajaaniin huippuluokan mittaus- ja tietojärjestelmäosaamista
Hallitus hyväksyi 11.5.2010 vuoden kolmanteen lisäbudjettiin määrärahan voima- ja virtauslaboratorion toimintojen käynnistämiseen Kajaanissa. Uusi Mittatekniikan keskuksen alueyksikkönä toimiva laboratorio työllistää lähivuosina lähes 10 henkilöä. Perustamiskustannukset ovat noin 1,3 milj. euroa, josta Mikesin tarvitsema 250 000 euroa lisärahoitus on sisällytetty lisätalousarvioon.
– Kainuun vahvuuksien löytäminen ja määrätietoinen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää alueelle perinteisen toiminnan kohdatessa vaikeuksia. Näin toimimme - vahvasti tukeutuen yhteistyöhön alueen omien toimijoiden kanssa - UPM:n lopetettua paperintuotannon ja näin tulemme toimimaan tilanteessa, jossa uhkana on opettajakoulutuksen loppuminen, sanoo asian valtioneuvostolle esitellyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
– Kajaani jo nyt kansallisesti merkittävä mittaustekniikan alan keskittymä. Kajaanissa toimii noin 130 alan asiantuntijaa koulutus- ja tutkimuslaitoksissa sekä lähes 500 henkilöä alan yrityksissä. Laboratorion siirto Kajaaniin vahvistaa merkittävästi Kajaanin kehittymistä uudenaikaiseksi mittaus- ja tietojärjestelmäkeskukseksi, toteaa Pekkarinen.
– Uskon vahvasti, että Kajaanin osaaminen erityisesti mittaustekniikassa, ajoneuvotietojärjestelmissä ja peli- ja simulointitekniikassa voi nousta maailman kärkeen. Tämä tietäisi Kainuuseen kymmeniä uusia yrityksiä ja huomattavaa kasvua nykyisille yrityksille, painottaa Pekkarinen.
Uuden voima- ja virtauslaboratoriotoimintojen tarvitsema laitteisto hankitaan Lahti Precision Oy:ltä, joka on liiketoiminnassaan keskittymässä muunlaiseen osaamiseen. Laboratorio tulee toimimaan oman tulorahoituksen turvin myös Mikesin alaisuudessa.
Mittaus- ja tietojärjestelmien kehittämisessä kärkihankkeena toimii Centre for Measurement and Information Systems -keskus. CEMIS-keskukseen tulevat mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Mikes ja VTT.
Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö sekä CWC:n Kainuun yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulusta sen toimintaan kuuluvat tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan koulutusohjelmat.
Kesällä aloittavalla keskuksella tavoitellaan merkittävää vetovoimatekijää alan yrityksille. Aloittaessaan keskus tulee toimimaan yhteistyössä vuosittain yli 50 yrityksen kanssa. Tavoitteeksi on asetettu yhteistyöyritysten lukumäärän nostaminen jopa yli 200 yritykseen lisäämällä erityisesti yritysten tarvitsemien t&k- ja mittauspalveluiden tarjontaa.
Valtiosihteeri Nevamäki ja laaja valtuuskunta Suomi-päiville Rostoviin
Ministeri Pekkarisen valtiosihteeri Riina Nevamäki osallistuu Venäjällä 17.–19.5.2010 Rostovissa järjestettäville Suomi-päiville. Nevamäki johtaa yhdessä Suomen Venäjän suurlähettiläs Matti Anttosen kanssa tapahtumaan osallistuvaa noin 120-henkistä suomalaisvaltuuskuntaa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen joutui perumaan matkansa Rostoviin eduskunnan ydinvoimakeskustelun vuoksi.
Valtuuskunnassa on mukana noin 50 yritystä sekä eri ministeriöiden ja organisaatioiden edustajia. Nevamäki ja Anttonen tapaavat matkan aikana Rostovin läänin maaherra Vladimir Tsubin sekä muita paikallisia hallinnon ja elinkeinoelämän vaikuttajia.
– Suomi-päivät Venäjällä -tapahtuman tavoitteena on lisätä yritysten, organisaatioiden ja viranomaisten suhteita Suomen ja Rostovin läänin sekä koko Etelä-Venäjän federaatiopiirin välillä. Venäjän ja Suomen välisen yhteistyön tiivistäminen kaikilla eri tasoilla tuo varmasti lisäarvoa molemmille, toteaa valtiosihteeri Nevamäki. Suomi esittäytyy päivillä eurooppalaisena korkean teknologian innovatiivisena osaamiskeskuksena ja kulttuurimaana.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seura ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK), joka vastaa yritysohjelmista. SVKK:n järjestämässä yritysohjelmassa ovat esillä erityisesti teollisuus, rakentaminen, maatalous, logistiikka, koulutus ja palvelut. Toimialakohtaisten yhteisesittäytymisten lisäksi osallistuville yrityksille on järjestetty kahdenkeskisiä tapaamisia potentiaalisten venäläisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Rostovin lääni kiinnostaa Suomen elinkeinoelämää, koska se on Etelä-Venäjän teollinen keskus ja rikas maatalousalue. Suomalaisten kannalta potentiaalisia aloja ovat logistiikkasektori, rakennusala, metallurgia-, automaatio- ja koneenrakennussektori, energiansäästö- ja ympäristöteknologia, maatalous- ja elintarvikesektori sekä koulutus- ja liike-elämän palvelut. Myös matkailun kehittäminen on herättänyt mielenkiintoa molemmin puolin.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ollut vuodesta 2004 sopimus Rostovin läänin kanssa taloudellisen yhteistyön kehittämisestä. Toimintaa tukee säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, joka myös kokoontuu vierailun yhteydessä. Yhteistyöryhmän puheenjohtajina toimivat johtaja Henrik Räihä TEM:stä ja Rostovin alueen kansainvälisten ja ulkomaankauppasuhteiden hallintopäällikkö, varaministeri Valeri Jevtejev.
”Suomi-päivät Venäjällä” tapahtuma on järjestetty vuonna 2005 Kazanissa, 2007 Nizhni Novgorodissa ja vuonna 2009 Jekaterinburgissa.
Iäkkäät autoilijat luultua turvallisempia
Automaattivaihteet hyödyksi ikäkuljettajille
Ikäkuljettajat pärjäävät liikenteessä varsin hyvin. He selviävät vahingoitta ja rikkomuksitta huomattavasti uusia kuljettajia useammin. Ikäkuljettajien siirtyminen automaattivaihteiseen autoon näyttää sujuvan varsin helposti ja turvallisesti ainakin kun tarjolla on opastusta. Iäkkäiden autoilijoiden määrä on kasvussa, erityisesti autoilevia naisia on tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Tiedot käyvät ilmi Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) julkaisemista ikäkuljettajien määrää, ajotaitoa ja liikenteessä selviytymistä kartoittavista tutkimuksista.
Uusiin kuljettajiin verrattuna ikäkuljettajat pärjäävät liikenteessä varsin hyvin. Vahingoitta tai rikkomuksitta selviää vuoden aikana 88 % yli 65-vuotiaista kuljettajista. Vastaava osuus nuorilla kuljettajilla on 58 %. Liikennemenestystä kuvaavan indeksin mukaan ongelmat näyttäisivät lisääntyvän vasta kun kuljettaja on yli 85-vuotias.
Valmixa Oy:n tekemällä kyselytutkimuksella kerättiin tietoa muun muassa ikäkuljettajien ajomääristä, selviytymiskeinoista ja ongelmista liikenteessä. Tavoitteena on kehittää seurantaan ikäkuljettajien indeksi, jota sovellettaisiin kaikissa Pohjoismaissa.
Ikäkuljettaja hyötyy automaattivaihteista
Iäkkäiden kuljettajien siirtyminen automaattivaihteiseen autoon näyttää sujuvan varsin helposti ja turvallisesti ainakin kun tarjolla on opastusta. Tulokset selventävät automaattivaihteiseen autoon siirtymisen aiheuttamia ongelmia oppimisvaiheessa sekä automaattivaihteisen ajoneuvon vaikutusta ikäkuljettajan ajosuoritukseen, tarkkaavaisuuteen, turvallisuuteen ja mukavuuteen.
Tutkimuksessa seurattiin, kuinka ikäkuljettaja oppii käyttämään automaattivaihteista autoa seuraamalla, miten tarkkaavaisuus ja liikennetilanteiden hallinta muuttuvat verrattuna manuaalivaihteiseen autoon. Koehenkilöt ajoivat samanlaista autoa jollaista he olivat aiemmin ajaneet.
Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa vertailtiin kahta iäkkäiden kuljettajien ryhmää autolla ajamisessa. Toinen ryhmä ajoi testiajon automaatti- ja toinen manuaalivaihteistolla varustetulla autolla. Tutkimus suoritettiin normaalissa kaupunki- ja maantieliikenteessä.
Iäkkäiden kuljettajien lukumäärä kasvaa
Iäkkäitä kuljettajia on tulevaisuudessa entistä enemmän. Ennusteen mukaan mm. yksin asuvien yli 70-vuotiaiden ajokortillisten naisten määrä lisääntyy voimakkaasti.
Tampereen teknillisen yliopiston tekemässä tutkimuksessa arvioitiin, millaiselta henkilöauton ajokortin haltijoiden jakauma näyttää Suomessa tulevina vuosikymmeninä. Tutkimuksessa selvitettiin ajokortin hankintaan ja kortista luopumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tienvarsitarkastuksissa havaittiin puutteita joka kolmannessa ajoneuvossa
Raskaiden hyötyajoneuvojen teknisissä tienvarsitarkastuksissa tarkastetuista ajoneuvoista noin 30 prosentissa havaittiin puutteita vuosina 2008–2009. Kaikkiaan tarkastettiin yhteensä yli 17 100 kuorma-autoa ja niiden perävaunua sekä linja-autoa. Tarkastetuista ajoneuvoista oli suomalaisia noin 10 400, venäläisiä yli 5 100, virolaisia 480 ja muita kansallisuuksia yhteensä yli 1 100 kappaletta.
Teknisten tienvarsitarkastusten kohteina voivat olla jarrut, pakokaasujärjestelmät ja päästöt, ohjausjärjestelmä, valaisimet ja merkinantolaitteet, pyörät ja renkaat, jousitus, alusta, ajopiirturi, nopeudenrajoitin sekä polttoaine- ja öljyvuodot. Eniten puutteita on todettu jarrujärjestelmissä sekä valaisin- ja merkkivalolaitteissa.
Vakavista puutteista auto määrätään ajokieltoon. Vuosien 2008–2009 aikana tällaisia puutteita havaittiin 266 ajoneuvossa, joista ulkomaalaisia oli 112.
Havaittujen vikojen määrät nousivat, mutta ajokieltojen määrät laskivat verrattuna vuosiin 2006 ja 2007, jolloin suoritettiin noin 4 300 tarkastusta vähemmän kuin vuosina 2008 ja 2009.
Havainnoista raportoidaan EU:lle
Tienvarsitarkastukset ovat EU:n edellyttämiä raskaiden hyötyajoneuvojen teknisen kunnon toteamiseksi tehtäviä tarkastuksia. Tarkastukset perustuvat EU:n direktiiviin, joka tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Tarkastukset tehdään liikenteessä pistokokein, eivätkä ne saa olla syrjiviä. Käytännössä tarkastuksista vastaavat poliisi, Tulli ja rajavartiolaitos. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) tehtävänä on järjestää näiden avuksi katsastajia.
Joka toinen vuosi tienvarsitarkastuksista lähetetään EU:lle raportti, jossa on eriteltynä tienvarsitarkastusten määrät, niissä havaitut puutteet ja tarkastettujen ajoneuvojen kansallisuudet.
EU- ja ETA-maiden on ilmoitettava muissa EU ja ETA- maissa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon vakavista vioista tai puutteellisuuksista suoraan ko. maan rekisteröintiviranomaisille, joka voi määrätä ajoneuvon katsastukseen omassa maassaan.
Vuoden 2009 laatupalkinto Jyväskylän kuljettajantutkinnon vastaanottajille
Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) valitsi vuoden 2009 laadukkaimmaksi kuljettajantutkintojen vastaanottopisteeksi Ajovarma Oy:n Jyväskylän toimipisteen. Valinnan tavoitteena on osaltaan motivoida kuljettajantutkintojen vastaanottajia, toimistohenkilökuntaa ja heidän edustamiaan yrityksiä toiminnan parantamiseen.
Palkitsemisen perusteina käytetään toiminnan tasalaatuisuutta ja sopimuksenmukaisuutta sekä paikallisten kouluttajien tyytyväisyyttä palvelupisteen toimintaan. Lisäksi siihen vaikuttavat henkilöstön osaamistaso, asiakaspalaute ja mahdolliset oikaisuvaatimukset. Myös palveluntuottajan lausunto sekä loppuasiakastutkimus otetaan huomioon.
- Erityisesti pitkäjänteinen työ kuljettajantutkintotoiminnan laadun parantamiseksi nousi merkittävään rooliin valittaessa Jyväskylän tutkintotiimi palkinnon saajaksi, toteaa yksikönpäällikkö Ari Herrala Trafista. Valinnan tekevät Trafin tieliikenteen kuljettajantutkintotoiminnasta vastaavat henkilöt. Palkinnon luovuttivat Jyväskylässä 10.5.2010 yksikönpäällikkö Ari Herrala ja ylitarkastaja Sampsa Lindberg.
Laadukkain palvelupiste on valittu seitsemän kertaa. Aikaisempina vuosina palkinto on mennyt Imatralle, Joensuuhun, Kokkolaan, Kuopioon, Lahteen ja Mikkeliin.
Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen
Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) kilpailuttaa kuljettajantutkintotoimintaan liittyvän palvelukokonaisuuden seuraavalle sopimuskaudelle. Tarjouskilpailu on avoin kaikille palveluntuottajille, jotka täyttävät mm. kuljettajantutkinnon vastaanottajalle ja ajopiirturikorttien myöntäjälle laissa asetetut vaatimukset. Tarjouskilpailu järjestetään maakuntakohtaisena.
Kilpailutukseen kuuluvat:
• Kuljettajantutkintotoiminnan piiriin kuuluvien kokeiden vastaanottaminen ja niihin liittyvät tehtävät
• Vaarallisten aineiden ajolupakokeiden vastaanottaminen ja siihen liittyvät tehtävät
• Ajopiirturikorttien (kuljettaja- ja yrityskortit) myöntäminen ja siihen liittyvät tehtävät
• Vaarallisten aineiden ajolupakoulutuksen valvonta
• Kuljettajaopetuksen, autokoulujen ja ajoharjoitteluratojen valvonta
• Ammattipätevyyskokeiden vastaanottaminen, ammattipätevyyskoulutusten rekisteröinti, ammattipätevyyskorttien myöntäminen ja ammattipätevyyskoulutuksen valvonta ja näihin liittyvät tehtävät
• Liikenneyrittäjäkokeiden vastaanottaminen ja liikenneyrittäjäkoulutuksen valvonta
• Edellä lueteltuihin tehtäviin liittyvä asiakaspalvelu ja neuvonta
Tarjousasiakirjat on tilattavissa Liikenteen turvallisuusviraston kirjaamosta (kirjaamo(at)trafi.fi).
Trafi vastaa muun muassa kuljettajantutkintojen järjestämisestä, ajopiirturikorttien myöntämisestä sekä ADR-ajolupakokeiden vastaanottamisesta. Kuljettajantutkintopalvelujen ja muiden kuljettajatoimintaan liittyvien palvelujen tuottajina toimivat maakuntakohtaiset palveluntuottajat. Nykyinen palveluntuottajien sopimuskausi päättyy 31.12.2010.
Kuljettajantutkintojen ajokokeita suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 167 590, joista henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavia kokeita oli 98 178. Vuonna 2009 digitaalisia ajopiirturikortteja luovutettiin 16 580.
4. EK:n uutisia ja Suhdannebarometri sekä PK-Suhdannebarometri
Johtaja Jussi Mustonen suhdannetilanteesta: Euroalueen kriisi varjostaa kirkastuneita suhdannenäkymiä. Tarvitaan kilpailukyvyn vahvistamista ja selvät sävelet velkakierteen purkuun.
Maailmantalouden pysähdys kohteli Suomea ankarammin kuin useimpia muita Euroopan maita. Suhteellisen vahvan lähtötilanteemme vuoksi tappiot ovat kuitenkin jääneet pelättyä vähäisemmiksi ja talouden käänne parempaan on vahvistumassa.
Tuotannon romahduksesta huolimatta työllisyysmenetykset ovat pysyneet siedettävinä. Torjuntavoiton taustalla on ollut valtiontalouden ennätykselliseen velkaantumiseen perustuva elvytyspolitiikka sekä työllistävien yritysten joustokyky.
Kasvun jatkuminen edellyttää kilpailukyvyn parantamista
EK:n tuoreen Suhdannebarometrin mukaan suhdannenäkymät ovat kirkastumassa, joskin lähtötilanne on edelleen poikkeuksellisen huono. Suomen vientiherkkyyden vuoksi yritysten kilpailukyky on juuri nyt äärimmäisen tärkeää. Parhaillaan on alkamassa ankara kilpailu avautuvista markkinoista ja markkinaosuuksista.
Kasvuimuun pääsyn kannalta onkin huolestuttavaa, että barometritietojen mukaan yritykset ovat menettäneet kilpailuasemaansa yhtäjaksoisesti yli kahden vuoden ajan, erityisesti vuoden 2007 ylisuurten palkankorotusten jälkeen. Kilpailuaseman menettäminen on pysähtymässä vasta nyt. Tämä ei kuitenkaan riitä: taantumaa edeltävään tilanteeseen on vielä matkaa.
Kreikan kriisistä johtuva euron heikkeneminen on tuonut euromaille ja Suomelle väliaikaista kilpailukykyhelpotusta. Sen varaan ei tulevaisuutta kannata laskea. Kestävän kasvun edellytyksenä on, että jatkossa päädytään yritysten kilpailukykyä, tuotantoa ja työllisyyttä parantaviin palkkaratkaisuihin eri aloilla.
Kreikan kriisi on varoitus myös Suomelle
Suomen ja Kreikan asemat euroalueen äärilaidoilla ovat kaukana toisistaan niin maantieteellisesti kuin taloudellisesti. Vaikka maiden eroavuudet talouden perustekijöissä, luottokelpoisuudessa sekä toiminnan läpinäkyvyydessä ovat suuret, molempien yhteisenä perusongelmana on julkisen sektorin velkaantumiskierre. Tilannetta ei helpota, että sama ongelma koskee lähes koko läntistä maailmaa.
Kreikan velkatilanne on karannut käsistä koko euroaluetta uhkaavaksi kriisiksi. Kriisin ratkaisuvaihtoehdoiksi ovat jääneet yhteiset hätäapulainat tai väistämätön velkasaneeraus. Huonoista vaihtoehdoista parhaaksi on arvioitu Kreikan lainoittaminen, jonka toivotaan pysäyttävän ongelmien leviämisen. Jos pelastuspaketit osoittautuvat riittämättömiksi, uuden lamakierteen uhkakuva rajoittaa myös Suomen pelivaraa.
Kuten Kreikassa nyt, myös Suomessa on pian edessä räjähtävän julkisen velan kriisinäkymä, mikäli korjaaviin toimiin ei ryhdytä ajoissa ja päättäväisesti. Tarvittavista toimista työurien pidentäminen olisi kivuttomin ja helpoin. Lisäksi julkisella sektorilla tarvitaan menojen hallintaa ja leikkauksia sekä uudelleenajattelua palvelujen tuottamisessa. Ulospääsy velkanäkymien umpikujasta ei voi perustua verotulojen kasvattamiseen, sillä kiristyvä verotus vain tukahduttaa tarvittavaa talouskasvua.
EK:n Suhdannebarometri
Vastaava ekonomisti Penna Urrila:
Suhdannenäkymät lähikuukausille aiempaa kirkkaammat
Tämänhetkinen tilanne kuitenkin selvästi tavanomaista heikompi
Suomen elinkeinoelämän tämänhetkinen suhdannetilanne on EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan vielä selvästi tavanomaista heikompi. Suhdanteet ovat kuitenkin kohentuneet viime vuoteen nähden erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Tuotanto on kääntynyt varovaiseen kasvuun, ja henkilöstövähennykset ovat jääneet aiempaa pienemmiksi. Palvelualoilla elpyminen on jäänyt vielä melko loivaksi, mutta myynti on kuitenkin ollut kasvussa viime kuukausina.
Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat parantuneet kaikilla päätoimialoilla. Tavanomaista heikomman suhdannetilanteen ennustetaan kohenevan seuraavan puolen vuoden aikana. Kasvulukemien odotetaan olevan kohtalaisia, ja myös kannattavuuskehitys olisi vähitellen paranemassa. Sen sijaan henkilöstöodotukset ovat vielä varovaiset. Ainoastaan rakentamisessa henkilöstön ennustetaan kääntyvän kasvuun lähikuukausina.
Teollisuuden suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa +27 (tammikuussa +9). Uusimmassa tiedustelussa suhdanteiden vahvistumiseen seuraavan puolen vuoden aikana uskoi 32 prosenttia teollisuuden vastaajista. Heikkenevää kehitystä ennusti puolestaan 5 % yrityksistä.
Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +20 (tammikuussa -10). Paranevaa kehitystä ennusti lähikuukausille 27 % yrityksistä, kun taas heikkenemistä odotti 7 %.
Palveluyritysten suhdannenäkymät kohosivat huhtikuussa lukemaan +8 (tammikuussa -1). Suhdanteiden kirkastumista enteili uusimmassa tiedustelussa 21 % ja niiden tummenemista puolestaan 13 % vastaajista.
Kasvu jatkuu kohtalaisena – tilauskanta vielä selvästi alle normaalin
Teollisuusyritykset saivat alkuvuonna enemmän uusia tilauksia kuin viime vuoden lopulla. Myös rakentamisessa uusien tilausten määrä kasvoi hieman.
Tilauskanta on toipunut viime vuoden aallonpohjasta, mutta on edelleen selvästi tavanomaista niukempi niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Teollisuudessa varastot ovat hieman alle tavanomaisen, kun taas rakennusyrityksillä on huomattavan vähän myymättömiä asuntoja.
Lähiaikoina teollisuuden uusien tilausten määrän ennustetaan kasvavan edelleen teollisuudessa. Rakentamisessa tilauksia kertyisi alkuvuoden tapaan.
Teollisuusyritysten tuotantomäärien kasvu nopeutui alkuvuonna kohtalaiseksi. Lähikuukausien aikana samankaltaisen kasvun ennustetaan jatkuvan, eikä suurta muutosta vauhtiin ennusteta loppukesällä ja alkusyksylläkään.
Rakentamisessa tuotanto kasvoi alkuvuonna vain vähän. Seuraavan kolmen kuukauden aikana kasvuvauhdin ennustetaan jonkin verran paranevan. Palvelualojen myynnin hidas kasvu vauhdittui hieman alkuvuonna. Lähikuukausina kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän alkuvuoden lukemissa.
Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste elpyi hieman viime vuoden romahduksesta. Silti kapasiteettia on käyttämättä selvästi tavanomaista enemmän. Huhtikuussa 40 %:lla yrityksiä oli vapaata kapasiteettia (tammikuussa 58 %).
Henkilöstöodotukset edelleen varsin varovaiset
Henkilöstö supistui alkuvuonna sekä teollisuudessa että palvelualoilla, vaikka vähennykset jäivätkin pienemmiksi kuin viime vuoden aikana. Rakentamisessa työvoiman lasku päättyi.
Henkilöstöodotukset ovat kokonaisuutena vielä varsin varovaiset, mutta työvoiman laskuvauhdin ennustetaan hidastuvan entisestään teollisuudessa ja palveluissa. Sen sijaan rakentamisessa työvoiman määrä kääntyisi loivaan kasvuun lähikuukausina.
Kannattavuuskehityksessä tapahtumassa käänne parempaan
Myyntihintojen lasku päättyi odotetusti teollisuudessa ja palvelualoilla. Rakentamisessa hinnat laskivat vielä vähän. Lähikuukausien aikana hintojen odotetaan hieman kohoavan kaikilla päätoimialoilla. Teollisuus odottaa kustannusten kohoavan hieman. Rakentamisessa ja palveluissa kustannusten nousu nopeutuisi.
Teollisuusyritykset odottavat kannattavuutensa kääntyvän kohti parempaa lähikuukausien aikana. Myös palvelualoilla kannattavuuden heikkeneminen päättyisi. Sen sijaan rakentamisessa kannattavuus voisi vielä jonkin verran heikentyä.
Suhdannekuvan hienoisesta kohenemisesta huolimatta riittämätön kysyntä rajoitti yritysten toimintaa yleisesti. Ammattityövoimapula on vähäistä, vaikka se yleistyikin aavistuksen erityisesti rakentamisessa.
Riittämätön kysyntä koettiin yhä ongelmaksi 37 prosentissa teollisuusyrityksiä. Rakentamisessa vastaava lukema oli 48 % ja palvelualoilla 34 %. Työvoimapulasta kärsi 11 % rakennusyrityksistä, 7 % palvelualojen vastaajista ja 2 % teollisuudesta.
EK:n Suhdannebarometri
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Huhtikuussa 2010 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 070 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.
Barometrijulkaisu ja tiedotteet ovat luettavissa EK:n verkkosivuilla osoitteessa www.ek.fi
Suhdanteiden kirkastuessa PK-yrityksiä on aktivoitava tarttumaan kiinni kasvun mahdollisuuksiin
Globaalin finanssi- ja talouskriisin myötä Suomen vienti romahti, ja varsinkin PK-yritysten on täytynyt etsiä uusia markkinoita ja asiakkaita tilanteen korjaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. EK on yhdessä Ernst & Youngin kanssa selvittänyt jäsenyritystensä ja kasvuyritysten kansainvälistymisen menestystekijöitä ja kehittämiskohteita. Selvityksen mukaan monet PK-yritykset ovat aktivoituneet kehittämään kansainvälistymisvalmiuksiaan.
-Päästäkseen laajemmalla rintamalla kiinni orastavaan talouskasvuun, yritykset tarvitsevat tuekseen kasvurahoitusta kilpailukykyisin ehdoin sekä muita kannustimia kilpailuetujensa kirkastamiseen, toteaa EK:n PK-johtaja Antti Neimala.
Kasvurahoitukseen selkeyttä ja innovaatiotoimintaan uusia kannustimia
Professori Vesa Puttonen luovutti vastikään ministeri Mauri Pekkariselle selvitysmiesraporttinsa, jossa arvioidaan julkisen sektorin toimenpiteitä nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävän yrittäjyyden edistämiseksi. Puttosen yksi keskeinen viesti on, että jatkossa on tarpeen kehittää kasvuyrittäjyyteen kohdistuvaa työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjausta. Puttonen toteaa aivan oikein, että erityisesti kasvua tukevan julkisen rahoituksen ja yrityspalvelujen kohdentumista ja vaikuttavuutta tulisi parantaa selkiyttämällä keskeisten toimijoiden ohjausta, koordinaatiota ja vastuunjakoa.
Puttosen teesien mukaan myös kasvua tukevat verokannustimet on hyödynnettävä Suomessa, kuten keskeiset kilpailijamaamme ovat jo tehneet. Hän suosittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa laaja-alaisesti aktivoivan verokannustimen ja myös yksityishenkilöiden, ns. enkelisijoittajien, tekemien pääomasijoitusten verokannustimen käyttöönottoa mahdollisimman nopealla aikataululla. Hallituksella on elokuun budjettiriihessä mahdollisuus päästä sanoista tekoihin, kiirehtii Neimala.
- Suomessa on perinteisen teollisen rakenteen rinnalle kannustettava uudenlaisten kasvuyritysten syntymistä. Hajallaan oleva kasvua edistävä yrittäjyyspolitiikka on koottava asiakaslähtöisemmäksi kokonaisuudeksi, joka huomioi yritysten elinkaaren kriittiset vaiheet, tiivistää PK-johtaja Neimala.
Elinkeinoelämän keskusliiton PK-Suhdannebarometri
PK-YRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET AIEMPAA PAREMMAT
Lähtötilanne kuitenkin varsin heikko – kannattavuuspaineet jatkuneet
EK:n huhtikuussa 2010 tekemän PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanteissa on tapahtunut pientä paranemista alkuvuoden aikana, mutta tämänhetkinen tilanne on yhä heikko. Sen sijaan odotukset lähikuukausille ovat aiempaa valoisammat erityisesti keskisuurissa yrityksissä.
Teollisuuden pk-yritysten suhdannenäkymät ovat aiempaa valoisammat. Suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +32 (tammikuussa +15). Saldoluku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien yritysten prosenttiosuudesta niiden heikkenemiseen uskovien osuus. Huhtikuussa suhdanteiden paranemista odotti 38 % vastaajista. Heikkenemistä ennusti 6 % ja vakaata suhdannekehitystä 56 % pk -teollisuusyrityksistä.
Myös rakennusyritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet nousuun. Suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +23 (tammikuussa -12). Suhdanteiden paranemista odotti 33 % ja niiden heikkenemistä ennusti 10 % vastaajista.
Palveluyritysten suhdannenäkymät kohenivat hieman. Suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +7 (tammikuussa -3). Nousua ennakoi 22 % ja laskun jatkumista 15 % yrityksistä.
Tuotannon kasvu vauhdittunut vähitellen – myös henkilöstön lasku päättymässä
Tuotanto ja myynti olivat alkuvuonna loivassa kasvussa kaikilla päätoimialoilla. Lähikuukausien kuluessa kasvun ennustetaan vauhdittuvan hieman. Pk-rakennusyritysten henkilöstö kääntyi loivaan kasvuun, ja palveluissa lasku päättyi. Teollisuudessa työvoima väheni yhä. Lähikuukausina työvoiman laskun ennustetaan päättyvän myös teollisuudessa.
Kapasiteettia yhä reilusti vapaana
Pk-yritysten kysyntä on vielä varsin heikkoa. Tilauskanta on hieman parantunut, mutta edelleen niukka. Kapasiteettia on paljon vapaana – teollisuudessa 49 prosentilla vastaajista oli kapasiteettia vajaakäytössä. Riittämätön kysyntä on yleisin toiminnan este, ja pulaa ammattityövoimasta on vain pienessä osassa rakennus- ja palvelualoja.
Kannattavuus on heikentynyt vuodentakaiseen nähden rakentamisessa ja palveluissa. Sen sijaan teollisuuden kannattavuus kääntyi alkuvuonna hieman parempaan. Odotukset hintakehityksestä ovat kuitenkin melko heikot kaikilla toimialoilla.
PK-Suhdannebarometri lyhyesti
PK-Suhdannebarometriin vastasi 852 yritystä, jotka työllistivät Suomessa runsaat 57 000 henkeä. Kysely tehtiin 1.–23.4.2010. Yksittäiset vastaukset on painotettu teollisuudessa ja rakentamisessa yrityksen liikevaihdolla ja palveluissa henkilökunnan määrällä.
EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen: Kilpailukyky vaatii herpaantumatonta työtä
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen perää talouspolitiikkaan rohkeaa suunnanmuutosta, sillä muuten Suomikin ajautuu kestämättömään velkakierteeseen ja hyvinvointiyhteiskunta umpikujaan. Päälle kaatuvat julkisen talouden ongelmat on ratkaistava aikailematta ja siten, että päätökset eivät lyö korville hyvinvoinnille välttämätöntä talouskasvua.
– On tunnustettava rohkeasti, että kaikki ei voi jatkua ennallaan eikä kaikkeen entiseen ole varaa, Tamminen painotti torstaina Helsingissä EK:n kevätkokouksen seminaarissa.
– Suomen romahdus sveitsiläisen instituutin IMD:n kilpailukykyvertailussa on vakava muistutus siitä, että kilpailukyvyn eteen tarvitaan herpaantumatonta työtä. Pudotuksen taustalla olivat ennen muuta BKT:n hiipuminen, julkistalouden heikentyminen ja työkustannusten nousu. Hälytyskellojen pitää nyt soida monessa paikassa.
Tammisen mukaan Kreikan opetus on otettava vakavasti. Kaikkialla Euroopassa – Suomi mukaan lukien – täytyy miettiä, mihin yhteiset varat riittävät ja minkä kokoiseen julkiseen sektoriin on jatkossa mahdollisuus. Menojen tasosta ja leikkausten tarpeesta keskustellaan liian vähän, lähinnä vain kriisiin jo ajautuneissa euromaissa.
– Talouspolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Katse on suunnattava paitsi julkisen talouden tervehdyttämiseen myös siihen, miten talous saadaan mahdollisimman nopeasti kestävään ja ripeään kasvuun. Yrittämiseen ja työntekoon tarvitaan uutta virtaa ja uusia kannusteita. Vain menestyvät yritykset turvaavat suomalaisen hyvinvoinnin ja sen rahoittamiseen tarvittavat verotulot. Suuri vastuu kilpailukyvystä kuuluu myös työmarkkinaosapuolille.
Tamminen torjui syytökset, joiden mukaan elinkeinoelämä olisi romuttamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun elinkeinoelämä puhuu terveen talouden, talouskasvun ja kilpailukyvyn puolesta, tarkoitus on nimenomaan pelastaa suomalainen hyvinvointi.
– Yritystoiminnan merkitystä hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa. Sen vuoksi yrityksillä ja yhteiskunnalla on yhteinen intressi uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa taloudellisesti kestävälle pohjalle. Tämä on keskeinen viesti myös juuri valmistuneessa julkaisussa ”Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi”, jossa EK linjaa omat näkemyksensä uudistuvasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Marssijärjestys julkisen talouden tervehdyttämisessä on Tammisen mukaan selvä. Ensiksi täytyy puuttua julkisen sektorin menoihin, toimintojen tehokkuuteen sekä palvelujen tuottamistapaan. Samalla on edistettävä yrittäjyyttä, parannettava kilpailukykyä ja pidennettävä työuria. Väistämättömiä päätöksiä ei saa lykätä, kuten kävi eläkeratkaisussa.
– Sen sijaan verotuksen kiristäminen ei ole lääke julkisen talouden ongelmiin. Verotus ei saa lannistaa talouskasvua, vaan sen pitää päinvastoin kannustaa yrittämistä, osaamista ja työntekoa.
– Suomen tulee ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla voidaan vauhdittaa talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen luo hyvän perustan suomalaisen kilpailukyvyn kehittämiselle. Sen vuoksi elinkeinoelämä toivoo, että eduskunta päätyy hyväksymään valtioneuvoston tekemät myönteiset periaatepäätökset. Se on ensiarvoisen tärkeää, Tamminen tähdensi.
5. Strategia
Liiton hallitus on 5.11.2009 kokouksessaan käsitellyt ensimmäisen kerran liiton uutta strategiaa ja toisen kerran 15.12.2009, kolmannen kerran 12.2.2010 ja neljännen kerran 30.3.200. Hallituksen sisältä on muodostettu neljän hengen työryhmä päivitystyötä tekemään. Strategiassa pyritään määrittelemään selviä yhteisiä kehityssuuntia ja sitä kautta logistiikkaan liittyviä projekteja, joita ryhdytään toteuttamaan aikataulutetusti. Strategiasta saamme suoraan toimintasuunnitelman., joka esiteltiin hallitukselle 12.2.2010. Toimintasuunnitelmiin tuli vain pieniä muutoksia. Jäsenkunnalle on lähetetty strategiaehdotus kommentoitavaksi huhtikuun 21. päivänä ja siitä keskusteltiin Vuosikokouksen yhteydessä 19.5.2010.
6. Projektit ja kampanjat
Liiton NETTISIVUT uudistuvat! Anna palautetta, niin kehitetään sivuja yhdessä teidän tarpeisiin. Nyt pääsen itse päivittämään niitä (kunhan opin tekniikan).
Sivut löytyvät:www.ek.fi/liitot.
Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin:
Kuljetusala.com –projektin jatkoa päästään katsomaan kevään lakkotilanteen jälkeen.
PaKu
PaKu (Parasta Kuljetusalan Työntekijälle), joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Projektiehdotukset on hyväksytty Työsuojelurahaston käsittelyssä, mistä saadaan 50 %:a tukea. Ketjukohtaisesti projektit ovat käynnistyneet. Syksyn 2008 aikana hankkeesta tehdään viestimille juttu sekä hyödynnetään ketjujen omia lehtiä. Yrityskohtaiset työryhmät ovat huonosta taloustilanteesta huolimatta toimineet aktiivisesti. Kehitettäviä kohteita on löytynyt. Asian tiimoilta järjestettiin yritysten yhteinen työpaja 2.9.2009, joka onnistui hyvin ja työpaja poiki yhteisen työsuojelukokouksen, joka pidettiin 2.10.2009.
Viimeinen PaKu –seminaari pidettiin 7.5.2010 ja sovittiin, että siitä saadaan yhteenveto kaikkien käyttöön. Monta hyvää asiaa oli löydetty työviihtyvyyden ja tiedonkulun parantamiseksi, mitkä nyt täytyy jalkauttaa yrityksiin ympäri Suomea.
ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009
Portaali tuli yleiseen käyttöön 6.5.2009. Portaaliin pääsee osoitteella: www.kuljetustilaus.fi. Tämä on jo tärkeä osuus Älyliikenteestä.
Tilauksen tekeminen on helppoa ja portaalin käyttö onkin tarkoitettu lähinnä Pk-yrityksille, mutta siitä ovat kiinnostuneet myös suuryritykset. Nyt on hyvä aika lanseerata uusia työkaluja, jotta ne ovat hyvässä vireessä, kun nousu taas uudelleen lähtee liikkeelle. Portaalia käyttämällä saamme myös kustannuksia paremmin hallintaan. Varsinainen testaus on loppunut 1.4.
Portaaliin on tehty elokuussa sellainen muutos, että eri ketjut/yritykset eivät pääse näkemään toistensa asiakkaita, jos asiakkaat niin haluavat tai yritys haluaa jo etukäteen rekisteröidä omia asiakkaita. Ohjelmaa halutaan kehittää myös lisää, mutta näistä kohdista palaan myöhemmin asiaan. Liitto osallistuu Älyliikenteen projektiin liittyen Älykkääseen toimitusketjuun. Tarkempi sisältö tarkentuu toukokuuhun mennessä. Siinä hyödynnetään sähköistä tilausjärjestelmää. Toinen työryhmä käsittelee liikenteen ohjausta ja kolmas työryhmä liikenteen maksujärjestelmiä. Lisäksi mm. joukkoliikenteelle jne. on 4 muuta työryhmää.
Liiton hallitus tulee tekemään päätöksen 19.5.2010 kokouksessaan, miten sähköinen maailma saadaan 95 % käyttöön, nyt vain 40 %. Asiasta edempänä tässä Jäsenkirjeessä.
Samalla on perustettu VARSI –työryhmä (vakuutusriskit) miettimään sähköisen järjestelmän vaatimia kirjauksia ja varaumia eli miten ne tehdään uskottavasti. Tässä yhteydessä konsultoimme vakuutusyhtiöitä tiiviisti. Olemme saaneet vakuutusyhtiöiltä kommentit, miten toimia sähköisessä maailmassa. Työryhmä on työstänyt sähköiseen toimintatapaan liittyviä vakiolausekkeita Tavaralinjaliikenteen Yleisiin Kuljetusmääräyksiin, joita jokainen yritys voi käyttää. Kuljetusmääräykset on päivitetty 1.1.2010, sisältäen siis myös sähköisen toimintatavan.
Tiekuljetussopimuslaki on käännetty englanniksi niin, että se on käytössä kevään -2010 aikana. Oikeusministeriö tarkistaa parhaillaan käännöstä.
TULO
TKK eli Teknillinen Korkeakoulu on aloittanut ”Tulevaisuuden Logistiikka” –projektin, jossa paneudutaan yrittämiseen, terveeseen liiketoimintaan, verkostoihin jne. Ensimmäinen työpaja on helmikuun puolivälissä, jolloin ohjelma tarkentuu. Liittomme on mukana, rahoitus tulee Uudenmaan TE-keskuksen kautta, ns. ESR -rahaa.
Viides TULO –työpaja oli 10.2.2010 Otaniemessä ja kevään toinen oli 21.4.2010. Projekti jatkuu vuoden 2011 loppuun.
ENERGIATEHOKKUUS
Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa 24.1.2008 LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille 2008-2016 koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA –järjestelmään (www.emistra.fi) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Energiatehokkuudesta on tullut esite, joka on postitettu yrityksille.
Nyt jos koskaan kannattaa alkaa seurata polttoaineenkulutusta ja säästämään siinä, minkä eri keinoin vain voi.
LVM teettää uuden ohjelman energiatehokkuustoimien seurantaan ja ohjelma tulee sijaitsemaan Motivan palvelimella. Uudessa ohjelmassa katsotaan raportointi uudelta pohjalta, niin että se käy myös suuremmille yrityksille. Tarkoitus on raportoida tehtyjä toimenpiteitä ja tuloksia, ei enää yksittäisiä autoja.
HISTORIA
Olli Blomberg on aloittanut tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 –vuodenvaihteessa. Vuosi 2008 meni paljolti materiaalia kerätessä ja perusasioita suunniteltaessa. Keväällä 2009 alkoi haastattelujen osuus, joten Olli on varmaan moneen teistä yhteydessä. Kirjapainokin on jo valittu.
Liiton hallitus on päättänyt olla mukana alan kattavassa näyttelyssä Mobiliassa vuonna 2011. Näyttelyn avajaiset ovat 25.3.2011. Näyttelymateriaalia tarvitaan!
Liiton 60-v juhlat pidetään toukokuussa 2011. Ohjelmassa tulee olemaan ÄLYliikenteen kutsuseminaari ja varsinainen iltajuhla jäsenille ja kutsuvieraille. Tästä tietoa vielä enemmän kevään 2010 aikana.
ELINTARVIKEKULJETUKSET
Yhdessä Eviran ja ketjujen kanssa on lähdetty työstämään yleispätevää ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” -ohjeistusta, jotta vaikeudet kentällä hyväksymisien suhteen saadaan kuntoon. Työ etenee Eviran oman projektin kanssa. Logistiikka-ala on ensimmäisenä alana tekemässä uutta, parempaa ohjeistusta. Tekstejä on syntynyt ja olemme lähellä lopullisia versioita. Uudet ohjeet pidämme niin lyhkäisinä ja selkeinä kuin mahdollista. Tapasimme läänineläinlääkärit ja elintarvikevalvojat 12.5.2009 Jyväskylässä, jolloin saimme heidän kommentteja ohjeisiin. Tapaamme vielä muutaman kunnallisen terveystarkastajan keväällä 2010 ja tämän jälkeen korjatut ohjeet menevät ilmeisesti vuoden 2010 keväällä Eviran hyväksyttäviksi ja Komissiolle tiedoksi. Eviralta on valmistunut juuri ohje ”Hyvien käytäntöjen ohjeitten” arviointiin, joten pääsemme asiassa eteenpäin.
Eviralta on tullut ohje kuljetustoiminnan hyväksymisestä elintarvikekuljetuksiin. Katso liite.
YHDISTETYT KULJETUKSET
Olemme mukana myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevassa työryhmässä. Tarkoitus on saada sopivia reittejä Keski- ja Itä-Suomeen. Liikennevirtatutkimukset on tehty jo erikseen sekä konttiliikenteestä että irtoperäliikenteestä. Varsinainen tulosten tarkastelu ja käytännön toimet ajoittuvat vuoteen 2009, mitä parhaillaan työstetäänkin. Loppuraportti on juuri tulossa painosta.
VR miettii parhaillaan asiakkaiden kanssa mahdollisen Hki-Kuopio ja Helsinki-Jyväkylä –linjojen avaamista. Tosin nykyinen taloudellinen tilanne asettaa projektille kovat haasteet.
7. Tilasto ja liitteet
Suomen Pankki Korkotietoa 5.2010
Tilastokeskus Indeksit 4.2010
Neste Oil Diesel 11.5.2010
Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Polttoainekatsaus
EK Suhdannebarometri ja PK-Suhdanneb.
Evira Ohje kuljetustoiminnan hyväksymistä
TEM Muutosturva
Terveisin
LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO
Kyösti Orre, p. 0400 426 134, kyosti.orre@ek.fi