Jäsenkirje 6/2010

22.06.2010

1.  Uutisia, LVM, TEM, TraFi
2.  EK:n uutisia
3.  Projektit ja kampanjat
4.  Tilastot ja Liitteet

1.   Uutisia, LVM, TEM, TraFi

Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen asetti työryhmän selvittämään liikenneinvestointien rahoitusmalleja. Ehdotuksessaan työryhmä esittää uusia ja jo käytössä olevia rahoitusmalleja sovellettavaksi seuraavin periaattein:

1. 2010-luvun liikennepolitiikassa investointitarve arvioidaan pitkäjänteisesti, noin 10 vuoden aikajänteelle neliporrasperiaatteeseen perustuen tavoitteena liikennejärjestelmän jatkuvan toimivuuden turvaaminen.
2. Investoinnit rahoitetaan lähtökohtaisesti normaalilla talousarviorahoituksella.
3. Elinkaarimallia voidaan käyttää suuriin, investointikustannuksiltaan yli 100 miljoonan euron hankkeisiin.
4. Rahoitussopimusmallia voidaan soveltaa, jos käytölle on vahvat valtiontaloudelliset perusteet ja hanke sisältyy lähivuosien investointiohjelmiin.
5. Hyötyjä maksaa -mallia käytetään silloin kun hanke on muutoinkin yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja sisältyy valtion suunnitelmiin ja pidetään perusteltuna avustuksen ottamista vastaan ulkopuoliselta hankkeesta hyötyvältä taholta rahoitusosuutena.
6. Valtion sisäisen lainamallin käyttöönottoa pilotoidaan liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa.
7. Perustetaan Infra Oy -yhtiö.
8. Talousarvioon otetaan momentti liikennehankkeiden suunnittelun rahoittamiseen.
9. Valtiovarainministeriön kanssa sovitaan menettelystä kustannusten ilmoittamisesta ja hintatason huomioon ottamisesta toiminta- ja taloussuunnittelussa, kehysmenettelyssä ja talousarviossa.
10. Sovitaan yhteiset pelisäännöt siitä, kuinka toimitaan tilanteissa, jossa hankkeelle myönnetty sopimusvaltuus osoittautuu riittämättömäksi tai alittuu selvästi.
11. Liikenneinvestointien suunnittelu ja hankinta järjestetään Liikennevirastossa siten, että organisaatiomalli tukee kaikkien liikennemuotojen investointihankkeiden yhtenäistä ja yhteistyössä tapahtuvaa valmistelua ja toteuttamista.

Ilmastonmuutos ja tavaraliikenne

Tutkimuksessa kartoitettiin ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimenpiteiden vaikutuksia tavaraliikenteeseen. Tutkimus perustuu vuosille 2030 ja 2050 laadittuun ilmastonmuutosskenaarioon, kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen, kuljetusalan yrityksille, asiakkaille ja viranomaisille lähetettyyn ilmastonmuutoskyselyyn sekä asiantuntijatyöpajaan.

Keskimäärin Suomen ilmasto muuttunee lämpimämmäksi ja sateisemmaksi. Rankkasateet yleistyvät ja voimistuvat ympäri vuoden. Nollakelit lisääntyvät aluksi koko maassa, mutta saattavat vähetä vuosisadan puolivälistä Etelä-Suomessa. Itämeren jääpeite vähenee ja Suomenlahdella keskiveden korkeus nousee.

Suomessa eri kuljetusmuotoihin ja teollisuuden kilpailukykyyn tulevat vaikuttamaan erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteet ja se miten tasapuolisesti ne maailmanlaajuisesti ja erityisesti EU:n sisällä toteutetaan. Jos maailmanlaajuisista vähennystavoitteista ei sovita, voivat EU-maiden ja Suomen kilpailukyky ja tuotanto muuttua EU:n yksipuolisten toimien seurauksena.

Mikäli tavoitteeksi asetetaan hiilidioksidivapaa tai 80 % päästövähennys, Suomen kuljetusala ja teollisuus ovat radikaalien muutosten edessä. Tämä saattaisi muuttaa teollisuuden globaalin sijoittumisen lisäksi raaka-aineiden ja komponenttien hankintasuuntia, ulkomaankaupan suuntia, kuljetusvirtoja, kuljetusjärjestelmiä ja kokonaisia toimitusverkostoja.

Ilmastonmuutos vaikuttanee metsä- ja elintarviketeollisuuden toimitusketjuihin. Muilla teollisuuden aloilla hillintätoimenpiteillä on selvästi suurempi merkitys kuin ilmaston keskimääräisellä muuttumisella. Toisaalta globaalien ääri-ilmiöiden keskittyminen määrätyille alueille voi vaikuttaa tuotannon sijoittumiseen, hankinta-alueisiin ja kansainvälisten kuljetusketjujen reitityksiin myös pysyvämmin.

Ilmaston muuttuminen voi heikentää erityisesti tiekuljetusten liikenneturvallisuutta. Kelirikon esiintymisajankohdat ja painorajoitusten ajankohdat muuttuvat ja kokonaisaika voi pidentyä. Rankkasateiden aiheuttama ja muu tulviminen voivat ylittää kuivatusrakenteiden mitoitustason.

ISBN:

---------------------------------------------------------
Julkaisu lvm.fi-palvelussa:
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1164061

Liikenneministeri Vehviläinen: VR:n rahoitusta ja kilpailun avaamista ei voi koplata

Liikenneministeri Anu Vehviläinen arvostaa VR:n hallituksen päätöstä osallistua 40 miljoonalla eurolla rataverkon tärkeimpien kohteiden rahoittamiseen. Vehviläinen kuitenkin oudoksuu julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, että nyt tehty rahoituspäätös ja mahdollinen henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisivat sidoksissa toisiinsa.

- Näillä asioilla ei ole asiallisesti ottaen mitään yhteyttä keskenään. VR:lle on myönnetty yksinoikeus kaukoliikenteessä kymmeneksi vuodeksi vuoden 2019 loppuun. Asiasta sovittiin liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n yhteisellä sopimuksella viime joulukuun alussa. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä VR:llä on puolestaan yksinoikeus vuoden 2017 loppuun saakka. Asiasta ovat sopineet VR ja Helsingin Seudun Liikenne. On itsestään selvää, ettei yksinoikeusaikana kilpailua avata, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen ei yhdy VR:n omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Jyri Häkämiehen näkemykseen, että VR:n hallituksen nyt tekemä rahoituspäätös olisi kytkettävissä kilpailun avaamiseen. Näiden asioiden koplaaminen yhteen näyttää siltä, että yksinoikeutta harjoittava osakeyhtiö pyrkisi itse vaikuttamaan itselleen myönteisen kilpailutilanteen säilyttämiseen, Vehviläinen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä selvitti hallitusohjelman mukaisesti pääkaupunkiseudun lähiliikenteen ja laajemminkin kaukoliikenteen edellytyksiä kilpailun avaamiselle. Työryhmä julkisti loppuraporttinsa viikko sitten.

Vehviläisen mukaan tällä hallituskaudella ei tehdä linjauksia tai päätöksiä mahdollisesta kilpailun avaamisesta. Hän arvioi, että asia on esillä seuraavien vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa.

- Myöskään minulla ei ole valmista kantaa asiaan, Vehviläinen sanoo.

Venäjän pääministeri Vladimir Putin tutustui uuteen nopeajunaan Lappeenrannassa

Helsingin ja Pietarin välinen nopeajunaliikenne käynnistyy tänä vuonna. Venäjän pääministeri Vladimir Putin, pääministeri Matti Vanhanen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen tutustuivat uuteen Allegro-junaan 27. toukokuuta Lappeenrannan rautatieasemalla.

- Suunnitelmat etenevät hyvin. Tavoitteena on, että ensimmäinen juhlajuna kulkee 1. joulukuuta. Toivomme, että Venäjä saa raja- ja tullitarkastukset toimimaan junassa, jotta suunnitellussa matka-ajassa pysytään, totesi liikenneministeri Vehviläinen.

Junamatkan Helsingin ja Pietarin välillä on määrä kestää kolme ja puoli tuntia. Tavoiteaikatauluihin päästään, kun radan vaatimat kunnostukset on saatu tehtyä rajan molemmilla puolilla.

Helsingin ja Pietarin väliä liikennöimään on perustettu VR:n ja Venäjän rautateiden yhteisyritys Oy Karelia Trains. Se on tilannut neljä nopeajunaa, jossa kussakin on seitsemän vaunua ja 350 matkustajapaikkaa. Italiassa valmistetun Allegro-junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa.

Nopeajuna on ollut koeajossa keväällä ja kaluston sertifiointi suoritetaan kesän aikana Suomessa ja syksyllä Venäjällä.

Saimaan kanavalle uusi vuokrasopimus 50 vuodeksi

Pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosopimuksen 27. toukokuuta 2010 Lappeenrannassa.

Valtiosopimuksen mukaan Venäjä vuokraa omalla puolellaan olevan Saimaan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle. Sopimuksella turvataan kanavaliikenne 50 vuodeksi.

Suomen ja Venäjän välisiä virallisia neuvotteluja uudesta sopimuksesta on käyty liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syksystä 2005 lähtien. Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan pitkään käydyt neuvottelut ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä ja uuteen sopimukseen on sisällytetty monet aiemmin erillissopimuksin säädellyt asiat, kuten luotsaus, jäänmurto ja matkailu.

- Sopimus aloittaa uuden aikakauden Saimaan kanavalla. Nykyisin noin 20 tuotantolaitosta käyttää kanavaa säännöllisesti ja nämä yritykset työllistävät yhteensä 7000 henkeä. Uusi sopimus turvaa tavaraliikenteen ja vastaa myös kasvavan matkailun ja huviveneilyn tarpeisiin, sanoo Vehviläinen.

Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten kokonaismäärän mukaan. Molemmilla mailla on oikeus periä erikseen määriteltyjä liikennemaksuja kanavan käyttäjiltä. Liikennöintioikeus laajenee ja myös kolmansien maiden matkustaja-alukset voivat käyttää kanavaa.

Venäjän puoleinen vuokra-alue pienenee, kun Suomi luopuu Suomenlahden suulla sijaitsevan Malyj Vysotskij –saaren (Ravansaari) vuokraamisesta. Vuokra-alueeseen lisätään Nuijamaan rajanylityspaikalta Brusnitshnojen raja-asemalle johtava uusi maantie.

Kanavaliikennettä yli 150 vuotta

Saimaan kanava avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran vuonna 1856. Suurempien laivojen vuoksi kanavaa on uudistettu perusteellisesti kahteen otteeseen. Nykyinen kanava otettiin käyttöön vuonna 1968. Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Rajan takainen kanava-alue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna 1963.

Suomi ylläpitää kanavaa sekä huolehtii alusliikenteen ohjauksesta ja turvallisuudesta sekä luotsauksesta ja jäänmurrosta. Venäjä vastaa luotsauksesta ja jäänmurrosta kanavalta Suomenlahteen johtavilla väylillä.

Tukea liikenteen ja viestinnän museoille ja yhteisöille

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt tukea liikenne- ja viestintäalan museoiden rakennushankkeille ja muille kehittämisinvestoinneille. Museotukea jaettiin yhteensä 459 000 euroa. Lisäksi tuettiin liikennealan muita yhteisöjä 30 000 eurolla.

Tukea jaettiin 25 museolle ja 10 yhdistykselle. Saajia on nyt 13 enemmän kuin viime vuonna.

Museoista eniten avustusta sai liikenne- ja viestintämuseoiden Trafiikki-yhteistyö, jota tuettiin 102 000 eurolla. Trafiikki-yhdistykseen kuuluvat kaikki liikenne- ja viestintäalan valtakunnalliset erikoismuseot.

Seuraavaksi suurimmat tuet myönnettiin Kiinteistö Oy Tieliikennemuseolle (76 600 euroa), Uudenkaupungin Automuseon kannatusyhdistykselle (40 000) ja Radio- ja tv-museosäätiölle (40 000).

Muille museoille myönnetyt avustukset olivat 400 - 36 600 euroa.

Liikennealan yhteisöistä eniten tukea sai RS-ajovalistus ry, jolle myönnettiin 9 200 euroa. Muiden yhteisöjen tuet olivat 700 - 5 000 euroa.

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuus. Työryhmän mietintö

Viime vuosien myönteisestä liikenneturvallisuuskehityksestä huolimatta nuorten, 15–24  -vuotiaiden, kuolemat ja loukkaantumiset eivät ole vähentyneet.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten liikenneturvallisuuteen, arvioida uusille kuljettajille mahdollisia kuljettajakohtaisia rajoituksia, tehostaa uusille kuljettajille rikkomuksista määrättäviä seuraamuksia, arvioida mopoilun turvallisuutta erityisesti mopojen virittämisen vähentämiseksi.

Työryhmä ei pidä perusteltuna kaikkien uusien kuljettajien liikkumisen rajoittamista. Uusilla kuljettajilla on oltava mahdollisuus harjaannuttaa ajotaitoaan erilaisissa olosuhteissa. Kuljettajakohtaiset rajoitukset ovat perusteltuja rikkomusten seuraamuksina.

Työryhmä ehdottaa, että ajo-opetuksen määrää autokouluissa lisätään ja ensimmäisen ja toisen vaiheen väliin jäävää ns. välivaihetta lyhennetään ja korostetaan sen merkitystä aktiivisena harjoittelu- ja itsearviointivaiheena. Autokoulun ja kodin yhteistyötä opetuslupaopetuksessa lisätään. Mopokortin saamiseksi edellytetään pakollista koulutusta ja nykyistä laajempaa tutkintoa. Uusien kuljettajien valvontaa tehostetaan ja rikkomuksia seurataan ja niihin puututaan herkemmin kahden ensimmäisen vuoden ajan. Turvalaitteiden käyttämättömyys otetaan huomioon ajokieltoon johtavien toistuvien rikkomusten laskennassa.

Työryhmä esittää rikkomukseen syyllistyneille uusille kuljettajille uudenlaista poliisin ajokieltoasian käsittelyyn liittyvää puhuttelumenettelyä, alkolukkoa jo ensimmäisestä rattijuopumusrikoksesta sekä kaikkien kuljettajien promillerajan laskemista 0,2:een. Työryhmä esittää myös liikennekasvatuksen aseman turvaamista perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa sekä nuorten ottamista vahvemmin mukaan liikenneturvallisuustyöhön.

   ISBN:

---------------------------------------------------------
Julkaisu lvm.fi-palvelussa:
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1165353

takaisin alkuun

Rattijuopumuksesta nuorille alkolukkopakko

Tehokas valvonta ja rikkomuksiin puuttuminen, kuten alkolukon käyttöpakon määrääminen rattijuopumuksesta, voisivat olla ratkaisuja nuorten liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Näin esittää nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta pohtinut työryhmä.

Työryhmä luovutti mietintönsä liikenneministeri Anu Vehviläiselle 3. kesäkuuta 2010.
 
Työryhmä toteaa, että aloittavat kuljettajat, useimmiten nuoret, eivät ole yhtenäisenä joukkona liikenteen ongelma. Siksi kaikkia koskevat liikkumisen rajoitukset, kuten nopeusrajoitukset tai yöajokielto, eivät ole perusteltuja.

Toimenpiteiden ensisijaisena kohteena riskikuljettajat

Nuorten vakavista onnettomuuksista huomattava osa tapahtuu viikonlopun myöhäisinä tunteina, jolloin onnettomuuden taustalla on usein ylinopeus ja alkoholi. Tästä johtuen työryhmä suosittaakin uusille kuljettajille alkolukkopakkoa jo ensimmäisestä rattijuopumuksesta. Alkolukko on kiinteästi ajoneuvoon asennettava turvalaite, joka estää ajoneuvon käynnistymisen, jos hengitysilmassa on alkoholia yli 0,2 promillea.

Työryhmän mielestä myös yleinen promillerajan laskeminen 0,2 promilleen vaikuttaisi myönteisesti liikenneturvallisuuteen.

Muita keinoja ovat muun muassa kuljettajakoulutusuudistus, pakollinen mopokoulutus ja -tutkinto sekä uusien kuljettajien tehostettu valvonta ja kuljettajakohtainen rikkeisiin puuttuminen ensimmäisten kahden vuoden aikana.

Työryhmä korostaa myös turvalaitteiden käytön tarpeellisuutta ja ehdottaa, että niiden käyttämättömyys huomioitaisiin ajokieltoon johtavien toistuvien rikkomusten laskennassa. Ajokieltoon johtavissa tapauksissa työryhmä ehdottaa myös yhtenäistä poliisin puhuttelumenettelyä.

Mietinnössään työryhmä esittää, että liikennekasvatuksen asema tulisi turvata koulujen opetuksessa. Samalla toimintatapoja on uudistettava ja nuorille itselleen olisi annettava isompi rooli liikenneasioista keskusteltaessa.

Turvallisuuskehitys ei ole ollut suotuisa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen asetti joulukuussa 2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida keinoja nuorten henkilöautoilijoiden ja mopoilijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Työn taustalla on nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden kehitys. Vaikka tieliikenteen turvallisuus on viime vuosina hitaasti parantunut, eivät nuorten, 15–24-vuotiaiden, kuolemat ja loukkaantumiset ole vähentyneet. Myös mopo-onnettomuuksien määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Työryhmän ehdotuksia ja nuorten liikenneturvallisuutta on tarkoitus käsitellä myös liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenneneuvos Anneli Tanttu liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ryhmän jäseniä olivat hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä, poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen Poliisihallituksesta, toimitusjohtaja Matti Järvinen Liikenneturvasta ja liikenneturvallisuusjohtaja Pekka Sulander Liikennevakuutuskeskuksesta.

Työryhmä kuuli myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten tutkijoita ja nuorisojärjestöjen edustajia.

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta pohtineen työryhmän mietintö (Julkaisuja 20/2010) on luettavissa ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.lvm.fi.

Alkolukko pakolliseksi koulu- ja päivähoitokuljetuksiin

Alkolukon käyttö tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on tulossa pakolliseksi. Samalla määritellään alkolukkoa koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset.

Hallitus päätti alkolukon käyttöä ja hyväksyntää koskevien lakien sisällöistä torstaina 3. kesäkuuta 2010. Molempien lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2011.

Lain voimaan tulon jälkeen nykyinen alkolukon käyttösuositus muuttuu pakolliseksi. Alkolukotonta autoa on mahdollista käyttää tilapäisesti, enintään viisi päivää, esimerkiksi auton korjauksen vuoksi. Poikkeustilanteesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä kuljetuksen tilaajalle. Tilausajoina hoidettavat koulu- ja päivähoitokuljetukset ovat koulukuljetuksia, jotka ajetaan takseilla ja linja-autoilla.

Suomessa käytettävien alkolukkomallien on jatkossa täytettävä vähintään eurooppalaisen Suomessa hyväksytyn standardin (EN-SFS-standardi) vaatimukset tai jonkin EU:n jäsenvaltion vastaavat kansalliset vaatimukset. Ajoneuvoa ei tarvitse muutoskatsastaa alkolukon asentamisen jälkeen.

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa laitteille hyväksynnät ja ylläpitää luetteloa hyväksytyistä laitemalleista ja niiden valtuutetuista asennus- ja huoltopaikoista.

Alkolukon hinta autoon asennettuna on noin 1 000-1 500 euroa. Alkolukosta kuljetusten tilaajille syntyvä lisäkustannus jää kokemusten mukaan kuljetusten kokonaiskustannuksissa vähäiseksi.

Alkolukon käytön laiminlyönnistä seuraa sakkorangaistus, joka määrätään päiväsakkoina. Alkolukon käytön valvonta tulee tapahtumaan osana normaalia liikennevalvontaa.

Alkolukon käytöllä voidaan parantaa liikenneturvallisuutta

Alkolukko on autoon asennettava erillinen laite, joka estää ajoneuvon käynnistymisen, jos kuljettajan uloshengitysilmassa on alkoholia noin 0,2 promillea vastaava määrä tai enemmän.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on johdonmukaisesti havaittu, että alkolukon käyttö vähentää tehokkaasti rattijuopumuksia.

Ammattiliikenne ei ole poikkeus rattijuopumusten suhteen. Alkolukkojen käytön tavoitteena on ammattiliikenteen, erityisesti koulu- ja päiväkotikuljetusten, nollatoleranssi rattijuopumuksen suhteen. Samalla myös työnantajat saavat paremmin tiedon kuljettajien mahdollisista päihdeongelmista ja voivat vaikuttaa tilanteeseen ennaltaehkäisevästi.

Alkoholi on Suomessa osallisena noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa ja noin joka kuudennessa loukkaantumistapauksessa. Päihdeonnettomuuksia ei viime vuosina ole onnistuttu vähentämään samassa suhteessa kuin muita liikenneonnettomuuksia, joten alkoholin osuus onnettomuuksissa on kasvanut.

Vuonna 2008 rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 96 ihmistä, joista 66 oli juopuneita kuljettajia, 24 juopuneen kuljettajan matkustajia ja 6 sivullisia. Loukkaantuneita oli 957.

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelu ja valvonta keskitetään HSL:lle

takaisin alkuun

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä ovat allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että jatkossa HSL vastaa keskitetysti pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelusta, VR-yhtymä Oy:n kanssa käytävistä neuvotteluista sekä liikenteen valvonnasta.

Sopimuksen allekirjoittivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Uuden käytännön tarkoituksena on, että pääkaupunkiseudun lähiliikennettä voitaisiin tarkastella aiempaa paremmin kokonaisuutena.

Lähijunaliikenteen järjestämistä kehitetään siten, että valtion ostamaa ja HSL:n omalla alueellaan ostamaa lähijunaliikennettä tarkastellaan jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Sopimuksella siirretään myös liikenne- ja viestintäministeriön ostama Karjaan ja Helsingin sekä Lahden ja Helsingin välisten junavuorojen suunnittelu ja vuoroista neuvottelu HSL:lle.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n sopimus Keravan ja Kirkkonummen alueen lähijunaliikenteestä päättyy 2010.

Molempien sopijapuolten ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin varmistaa, että valtion lähijunaliikenteen ostamiseen osoitetuilla rahoilla saadaan mahdollisimman hyvätasoinen liikenteen tarjonta ja palvelutaso.

Helsingin seudun yleisilmailukentän sijainti ratkaistaan seuraavassa maakuntakaavassa

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintikysymys ratkaistaan Uudenmaan maakuntakaavassa. Seuraava Uudenmaan maakuntakaavakierros on käynnistymässä vuoden 2014 paikkeilla.

LVM on valmistellut vuodesta 2008 yleisilmailukenttää koskevaa Helsingin seudun ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Alkuvuonna tehdyn kartoituksen perusteella alueen toimijoista vain Helsingin kaupunki olisi ollut valmis osallistumaan YVA-selvityksen tekemiseen ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseen.

Koska yleisilmailukenttää koskeva YVA-prosessi on kytketty vahvasti maakuntakaavatasoiseen maankäytön suunnitteluun, niin LVM:n mielestä maakuntakaava on paras tapa lentokentän sijainnin ratkaisemisessa. Myös se että hankkeella ei ole varsinaista toteuttajaa, on hankaloittanut YVA-prosessin edistämistä.

LVM:n valmistelevan hankeen tarkoituksena on ollut YVA-lain mukaisesti luoda edellytykset lentokenttäkysymyksen ratkaisulle. Vaihtoehtoina kartoituksessa ovat olleet lentokentän aluevarauksen tekeminen tai toiminnan jatkaminen Malmilla lentokentän vuokrasopimuksen eli vuoden 2034 loppuun saakka.

TRAMA - Transitoliikenteen taloudelliset vaikutukset. Tulosraportti 2010

TRAMA-projektissa tuotettiin kaksi tietokonemallia kauttakulkuliikenteen tavarakuljetuksista Suomelle koituvien taloudellisten vaikutusten arviointiin, seurantaan ja analyysiin.

Projektissa tuotetut mallit on tarkoitettu viranomaisten ja hankkeen ohjausryhmän jäsenten käyttöön. Ne toimivat apuna transitoliikenteestä Suomelle koituvien taloudellisten hyötyjen ja haittojen sekä työllisyysvaikutusten arvioinnissa, talousvaikutusten kehittymisen seurannassa, valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden kehittämisessä, Suomen näkökantojen esittämisessä eri tahoilla sekä investointien ja infrastruktuurihankkeiden hyöty- ja kustannustarkasteluissa.

Lisätietoja hankkeesta antavat liikenne- ja viestintäministeriöstä projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Gröhn ja Siton tutkimusryhmästä johtava konsultti Ilkka Salanne. Projektin toteutti Sito-yhtiöiden asiantuntijaryhmä.

ISBN:

---------------------------------------------------------
Julkaisu lvm.fi-palvelussa:
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1166305

takaisin alkuun

Uusi katsastuslupalaki laajentaisi tarjontaa ja hillitsisi hintoja

Liikenne- ja viestintäministeriön esitys uudeksi katsastustoimintaa koskevaksi laiksi on lähtenyt lausunnolle. Lakimuutoksella ministeriö haluaa turvata katsastustoiminnan alueellisen saatavuuden, laadukkuuden ja puolueettomuuden. Tavoitteena on myös tarjonnan lisääminen ja sen myötä katsastuksen hintatason lasku.

Esityksen lausuntoaika päättyy 19. heinäkuuta 2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen ottaa lakiesitykseen kantaa syksyllä lausuntokierroksen jälkeen.

Tarjontaa enemmän myös haja-astutusalueille

Ministeriö ehdottaa, että jatkossa katsastusluvat myönnettäisiin erikseen kevyelle ja raskaalle kalustolle. Lisäksi haja-asutusalueella luvan voisi saada raskaan kaluston määräaikaiskatsastuksiin, vaikka katsastustoimipaikan kaikki tila- ja laitevaatimukset eivät täyttyisi.

Myös luvanhaltijan tiukasta riippumattomuusvaatimuksesta luovuttaisiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi autokorjaamo tai vahinkotarkastustoimintaa harjoittava yritys voisi saada katsastusluvan määräaikaiskatsastuksiin. Yritys ei kuitenkaan voisi katsastaa omia ajoneuvojaan eikä sama henkilö voisi katsastaa korjaamiaan ajoneuvoja.

Ministeriö myös lisäisi katsastajan peruskoulutusvaihtoehtoihin katsastusalalle soveltuvan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Uusi ammattitutkinto olisi riittävä peruskoulutus, jolla pääsisi määräaikaiskatsastuksiin oikeuttavaan koulutukseen. Nykyiset peruskoulutusvaatimukset, eli insinööri- tai teknikkokoulutus, säilyisivät riittävinä kaikkiin katsastuksiin oikeuttavaan katsastuskoulutukseen. Myös ajoneuvojen yksittäishyväksyjää koskevat säännökset uudistettaisiin katsastuslupia koskevan lain mukaisiksi.

Kuluttajille katsastuslupalaki toisi uutena informaatiolähteenä myös sähköisen katsastuspalvelurekisterin. Rekisterin ylläpito tulisi Liikenteen turvallisuusviraston tehtäväksi. Katsastuspalvelurekisteri antaisi kuluttajille mahdollisuuden vertailla katsastustoimipaikkojen tarjoamia katsastuspalveluja, saatavuutta sekä hintoja ja valita kulloiseenkin tarpeeseensa sopivan katsastustoimipaikan.

Ajoneuvojen katsastustoimintaa koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 loppupuolella ja yksittäishyväksynnän järjestämistä kokevan lain vuoden 2013 alusta. alusta. Lain muutoksesta johtuen ministeriö esittää, että väliaikainen ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskeva laki olisi voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

Samassa yhteydessä nykyinen maksuperustelain nojalla vahvistettu katsastustoiminnan suoritemaksu muuttuisi katsastustoiminnan valvontamaksuksi.

Lakiesitys perustuu ministeriön katsastusalan kehittämishankkeeseen, jossa selvitettiin muun muassa keinoja toimialalle pääsyn helpottamiseksi ja katsastushintojen nousukehityksen hillitsemiseksi.

Suomessa katsastusala vapautettiin asteittain kilpailulle vuodesta 1994 lähtien. Laki ajoneuvojen katsastusluvista on ollut pääosin ennallaan siitä lähtien. Kilpailun avaamisesta huolimatta suomalainen katsastustoimiala on edelleen rakenteeltaan keskittynyt ja hintatason kehitys ei ole ollut kuluttajan kannalta suotuisa.

Liikennejärjestelmän tilan kuvaus. Ehdotus sisällöstä ja pilotti 2010

Liikennepolitiikan valmistelussa tarvitaan tietoa liikennejärjestelmän tilasta. Raportissa esitetään asiantuntijatyön ja -keskustelujen pohjalta muodostettu ehdotus valtakunnallisen liikennejärjestelmän tilan kuvauksen rakenteesta, mittareista ja tietojen esittämistavasta. Tilankuvauksen teemat ovat liikkujat (henkilöliikenne), elinkeinoelämä (logistiikka), liikennejärjestelmä, turvallisuus, ympäristö ja talous.

Ehdotusta havainnollistetaan Liikennejärjestelmän tila 2010 -pilotilla, jonka ohella raportissa osoitetaan mittareiden kehittämistarpeet. Pilotin perusteella Suomen liikennejärjestelmän tilasta voidaan tehdä muun muassa seuraavia havaintoja:

• Päivittäisten matkojen keskinopeus ja matkan pituus kasvavat jatkuvasti, auton käyttö lisääntyy, ja liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoissa kasvaa.
• Elinkeinoelämän näkökulmasta Suomen liikennejärjestelmän palvelutaso on hyvä ja kehittynyt pääosin myönteiseen suuntaan.
• Talouskasvun eriytyminen kuljetussuoritteen kasvusta (decoupling) on Suomessa onnistunut 1990-luvun laman jälkeen hyvin.
• Tieliikennekuolemien määrä Suomessa on vähentynyt kansallisten tavoitteiden mukaisesti, mutta Suomen sijoitus EU-maiden tieliikenneturvallisuuden vertailussa on heikentynyt.
• Liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä on vastoin ilmastotavoitteita jatkuvasti kasvanut liikennesuoritteiden lisääntymisen myötä.

Liikennejärjestelmän tilan kuvauksen ehdotettua mittaristoa suositellaan hyödynnettävän kehitettäessä mittareita Liikenneviraston ohjaukseen, liikennepolitiikan vaikuttavuuden arviointiin sekä alueellisten liikennejärjestelmien arviointiin ja seurantaan. Mittareiden kehittämistarpeita on erityisesti seuraavissa asioissa: Matkaketjujen palvelutaso, kansalaisten tyytyväisyys matkoihin/liikennejärjestelmään kokonaisuutena, alueiden saavutettavuus, joukkoliikenteen palvelutaso, liikennetiedon palvelutaso, liikenteen vaikutus meluun ja ilman laatuun, liikennejärjestelmän tehokkuus.

ISBN:

---------------------------------------------------------
Julkaisu lvm.fi-palvelussa:
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1166788

takaisin alkuun

Ministeri Vehviläinen: Päätös kuljetusyrittäjien työajasta on käsittämätön

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on erittäin pettynyt Euroopan parlamentin eiliseen päätökseen, jonka mukaan työaikadirektiiviä ryhdyttäisiin soveltamaan tiukasti myös kuljetusyrittäjiin.
Europarlamentti päätti eilen niukalla enemmistöllä rajoittaa kuljetusyrittäjien työajan 48 tuntiin viikossa. Hylkäyspäätös syntyi äänin 368–301.

- Eilinen päätös on käsittämätön. Tämänkaltainen lainsäädäntö on malliesimerkki siitä, miten kansalaisten jo muutenkin vähäistä luottamusta EU:hun murennetaan. Kuljettajayrittäjien kannalta on todella hankalaa, jos 48 tunnin viikkotyöaikarajoitusta sovelletaan myös heihin. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei autoa voisi edes pestä tai huoltaa tämän tuntirajan ulkopuolella. Muistutan siitä, että kuljettajayrittäjät ovat jo ennestään ajo- ja lepoaikasäädöksien piirissä samoin kuin työntekijäkuljettajatkin, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen on erittäin huolissaan päätöksen vaikutuksesta yrittäjyyteen.
- Pienyrittäjyyttä tulisi tukea, eikä tehdä yrittäjien toimintaa kohtuuttomasti haittaavaa sääntelyä, Vehviläinen sanoo.

Suomi esittää, että EU:n komissio ei parlamentin päätöksestä huolimatta vielä vetäisi ehdotustaan pois, vaan tutkisi pikaisesti mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Suomi on pitänyt työaikakysymystä tärkeänä, sillä Suomen kuljetusala koostuu pääosin pienistä 1 - 2 auton kuljetusyrityksistä.

Paketti- ja kuorma-autolla harjoitettava ammattimainen henkilöliikenne kielletään

Taksiliikennelakia muutetaan niin, että paketti- tai kuorma-autolla harjoitettava ammattimainen henkilöiden kuljetus kielletään eräitä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Muutokset täsmentävät voimassa olevan lain muutamia kohtia niin, että taksiasiakkaiden turvallisuus ja kuluttajansuoja paranevat ja että taksipalvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja luotettavia.

Hallitus päätti asian sisällöstä 17. kesäkuuta 2010. Tasavallan presidentin on tarkoitus hyväksyä laki 24. kesäkuuta ja laki tulee voimaan 30.7.2010.

Taksiliikenteen harjoittaminen vaatii edelleenkin liikenneluvan ja kuljettajalla tulee yhä olla taksinkuljettajan ajolupa. Lainmuutoksen myötä taksina voidaan jatkossa pitää vain henkilöautoa. Henkilöauto voi olla rekisteröity kuljettajan lisäksi korkeintaan 8 henkilölle.

Hallitus painottaa, että kielto käyttää kuorma- tai pakettiautoa ammattimaisessa henkilöliikenteessä parantaa matkustajien kuluttajansuojaa ja turvallisuutta. Matkustajat eivät enää voisi tietämättään käyttää palveluja, joissa esimerkiksi kuljettajan ammattitaidosta, rikostaustasta tai yrittäjän hyvämaineisuudesta ei olisi varmuutta.

Taksiliikennelain muutoksen taustalla on se, että kuorma-autoilla on keväästä 2009 lähtien harjoitettu taksiliikennettä muistuttavaa liiketoimintaa. Nämä ajoneuvot ovat käyttäneet hyväkseen taksiasemia ja taksin tunnuksia, kuten taksivalaisimia muistuttavia laitteita auton katolla. Toimintaa on markkinoitu kuluttajille harhaanjohtavasti normaalina taksiliikenteenä. Näille yrittäjille muutos merkitsisi sitä, että toiminta pitäisi rangaistuksen uhalla lopettaa.

Tavaraliikennettä yleisesti harjoittaville yrittäjille kielto ei aiheuta taloudellisia vaikutuksia, koska kielto koskisi vain henkilöiden kuljettamista ammattimaisesti kuorma-autolla. Lisäksi lakimuutokseen sisältyy muun muassa tavaran ja sen ostajan kotiinkuljetuspalvelua koskeva, tarkkaan määritelty poikkeus.

Muutos helpottaa valvovien viranomaisten, kuten poliisin ja kuluttajaviranomaisten, toimintaa. Alueellisesti vaikutukset olisivat suurempia pääkaupunkiseudulla, jossa kuorma-autolla harjoitettua taksinomaista toimintaa on lähinnä esiintynyt.

Liikenneneuvostossa esillä komission tilannekatsaus tuhkapilven jälkitoimenpiteistä

EU:n liikenneministerit kokoontuvat 24. kesäkuuta Luxemburgissa. Suomea kokouksessa edustaa suurlähettiläs Marja Rislakki.

Komissio esittää neuvostolle tilannekatsauksen tuhkapilven lentoliikenteelle aiheuttamien seuraamusten jälkitoimenpiteistä. Myös Euroopan parlamentin hylkäämä kuljettajien työaikadirektiivi tulee olemaan asialistalla.

Liikenneministerien on lisäksi tarkoitus hyväksyä EU:n ja Yhdysvaltojen välinen lentoliikennettä koskeva jatkosopimus. Kokouksessa on esillä myös kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma ja EU2020-strategian liikennepolitiikkaa käsittelevä osuus.

Tuhkapilveä koskeva tiedonanto ja lentoliikennesopimus asialistalla

Komissio raportoi tulevassa kokouksessa ministereille, miten tuhkapilven jälkitoimenpiteet ovat edenneet. EU:n liikenneministerit kokoontuivat toukokuussa keskustelemaan tuhkapilven aiheuttamista ongelmista. Ministerit pitivät tärkeänä, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja niiden hallintaa kehitetään.

Toukokuun kokouksessa ministerit pitivät myös tarpeellisena, että yhteisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanoa nopeutetaan sekä liikennejärjestelmän toimintavarmuus taataan. Esille nousi myös, että liikennemuotojen välistä yhteistyötä on kehitettävä. Komission raportissa käsitellään näitä asioita.

Suomi kannattaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen ilmailualaa koskevan jatkosopimuksen hyväksymistä. Uuden sopimuksen tarkoituksena on lisätä ilmailualan investointimahdollisuuksia EU:n ja USA:n välillä, vapauttaa edelleen markkinoille pääsyä ja tiivistää sääntely-yhteistyötä kaikilla ilmailupolitiikan aloilla, erityisesti ympäristövaikutusten alalla.

Kaupunkiliikenteen linjauksilla Suomen kannatus

Suomi kannattaa, että kaupunkiliikennettä koskevat neuvoston päätelmät hyväksytään. Suomi näkee positiivisena, että kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisilmiö huomioidaan, ja sen synnyttämään henkilöautoliikennetarpeeseen pyritään vaikuttamaan. Myös liikenteen aiheuttamaan meluongelmaan kiinnitetään huomiota päätelmissä.

Ministerit keskustelevat kasvu- ja työllisyysstrategian eli EU2020-strategian liikennepoliittisista linjauksista. Suomen kannan mukaan komissiossa valmisteilla olevan liikennepolitiikan valkoisen kirjan sekä EU2020 -strategian tavoitteiden tulisi tukea toisiaan. Lisäksi Suomi katsoo, että näissä strategioissa linjattavat liikennepoliittiset tavoitteet on huomioitava komission sisämarkkinoiden kehittämispaketissa.

Pekkarinen Ämmässuon kaasuvoimalan vihkijäisissä: Suomesta tehtävä jätteetön yhteiskunta

– Luonnonvarojen riittävyyden varmistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaativat radikaaleja toimia. Eräiden arvioiden mukaan maapallomme on ylittänyt vuodesta 1995 lähtien biologisen kantokykynsä. Meillä ei ole oikeutta jättää jälkipolvillemme nykymenon uhkaamaa perintöä, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 21.5.2010 Espoossa Ämmässuon kaatopaikkakaasua hyödyntävän kaasuvoimalan vihkiäisissä.

– Tie toisenlaiseen tulevaisuuteen kulkee kunnianhimoisten tavoitteiden kautta. Visioiden ympärille tulee rakentaa konkreettiset keinot ja realistiset polut tavoitteen saavuttamiseksi. Kasvihuonepäästöissä tavoite on vähintään 80 prosentin leikkaus vuoteen 2050 mennessä.

– Samalla tavalla resurssien ja luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen edellyttää radikaaleja toimia. Tässä on paljon parannettavaa monilla alueilla. Yksi konkreettisimmista asioista on jätteiden hyödyntämisaste. Tällä hetkellä olemme noin 40 prosentissa. Siinä olemme merkittävästi Tanskaa, Ruotsia ja Saksaa jäljessä.

– Myös jätteiden kohdalla tavoitteet tulee asettaa kunnianhimoisiksi. Suomea on vietävä kohti nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti. Tämä tarkoittaa enemmän jätteestä tuotettua uutta materiaalia ja jalostettuja tuotteita, kierrätys- ja talteenottoteknologian kehittämistä ja enemmän jätteistä tuotettavaa raaka-aineita ja energiaa.

– Suomen kehittäminen kohti nollajäteyhteiskuntaa edellyttää tehokasta materian ja luonnonvarojen käyttöä ja koko jäteketjun tarkastelua. Jokainen kivi on käännettävä kierron jokaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa runsaasti työtä niin jätteen synnyn ehkäisyssä, kierrätyksessä, materiaalien uudelleenkäytössä kuin jätteiden energiakäytössäkin.

– Samalla edistäisimme jo nyt valtavassa kasvussa olevaa ympäristöosaamisen alaa. Erityisesti juuri jätteisiin liittyvä liiketoiminta, kuten jätteiden hyödyntäminen ja kierrätys, on voimakkaassa kasvussa.

– Nyt vihittävä Ämmässuon kaasuvoimalaitos on Pohjoismaiden suurin biokaasua käyttävä laitos. Sen raaka-aine, biohajoava jäte, josta poltettava kaasu syntyy, toimitetaan kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Laitos hyödyntääkin merkittävän osan Suomen biokaasupotentiaalista sähköksi ja lämmöksi.

– Ämmässuon kaasuvoimalaitos on monelta kannalta oiva esimerkki yhteisen tavoitteemme mukaisesta energian tuotantolaitoksesta. Se tulee hyödyntämään tehokkaasti modernilla teknologialla kotimaista uusiutuvaa polttoainetta. Näin hanke auttaa osaltaan yhteisissä ilmastotalkoissa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Siinä otetaan käyttöön myös uuden teknologian ratkaisuja, joiden toteuttamiseen työ- ja elinkeinoministeriö myönsi keväällä energiatukea 3,4 miljoonaa euroa.

Kilpailukykyministerit keskustelevat kuluttajien oikeuksista ja energiatehokkaiden ajoneuvojen strategiasta

EU:n kilpailukykyministerit kokoontuvat Brysselissä 25.–26.5.2010. Neuvosto keskustelee kuluttajien oikeuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta, pyrkii poliittiseen yhteisymmärrykseen rakennustuoteasetuksesta sekä keskustelee kansallisista tutkimus- ja kehitystavoitteista osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Suomea kokouksessa edustavat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja valtiosihteeri Katariina Poskiparta.

Kilpailukykyministerit käyvät keskustelun kuluttajadirektiiviehdotuksesta. Komissio on muuttamassa alkuperäistä lähestymistapaansa ja esittänyt ajatuksen täysharmonisoinnin rajaamisesta sisämarkkinoiden toiminnan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Suomi pitää tätä ajatusta hyvänä lähtökohtana jatkovalmisteluissa, mutta toivoo lisätietoja komissiolta.

Neuvosto pyrkii saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen asetuksesta, joka koskee rakennusalan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja. Asetuksella pyritään varmistamaan rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla takaamalla tarkkojen ja luotettavien tietojen saanti rakennustuotteiden suoritustasoista ja ominaisuuksista sekä selkeyttämällä CE-merkinnän käyttöä. Suomi ei ole kaikilta osin tyytyväinen neuvottelutulokseen, mutta hyväksyy kompromissin, jos neuvoston määräenemmistö kannattaa sitä.

Kilpailukykyneuvostossa keskustellaan puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen strategiasta sekä hyväksytään niistä päätelmät. Päätelmien lähtökohtana on kehittää autoteollisuuden kilpailukykyä. Suomi kannattaa teknologianeutraalia lähestymistapaa ja korostaa EU:n ja kansallisen tason tutkimus- kehitys ja innovointi-toimenpiteiden yhteensovittamisen tärkeyttä.

Tutkimusministerit keskustelevat kansallisista t&k-investoinneista osana Eurooppa 2020-strategiaa. EU:n yleistavoitteena on nostaa julkisten ja yksityisten t&k -investointien osuus 3 %:in BKT:stä vuoteen 2020 mennessä Suomi pyrkii pitämään kansalliset t&k-panostuksensa vähintään nykytasolla, eli vähintään neljänä prosenttina bruttokansantuotteesta 2010-luvulla. Suomi pitää tärkeänä, että t&k-panostusten rinnalla voidaan paremmin seurata myös t&k- ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia.

Tutkimusosuudessa on esillä myös kansainvälisen fuusioenergiahankkeen ITERin tilanne ja mahdolliset jatkotoimet erityisesti rahoitusta koskien. Hankkeen kustannukset ovat ylittäneet alkuperäiset arviot. Se on kuitenkin tärkeä hanke tulevaisuuden energiatuotantoratkaisujen näkökulmasta. Suomi korostaa pitkän aikavälin rahoitusmallin löytämisen välttämättömyyttä.

Pienyrittäjien Talousapu -neuvontapalvelu esittäytyy Narinkkatorilla

Lokakuussa 2009 PKT-säätiön yhteydessä aloittaneeseen Talousapu -neuvontapalveluun on runsaassa puolessa vuodessa ottanut yhteyttä yli 1 200 yrittäjää. Neuvontapalvelusta kysytään entistä useammin myös liiketoiminnan kehittämisestä.

Viime syksynä pahimmissa vaikeuksissa olivat pienet kuljetusalan yrittäjät ja lähinnä kuorma-autoilijat. Talvella avun tarpeen painopiste siirtyi rakentamiseen. Kevään aikana suurimmaksi ilmaiseen neuvontapalveluun soittavaksi ryhmäksi ovat nousseet pienet palveluyritykset, joiden vaikeudet näyttävät jopa kasvavan. Neuvonnan tarvetta kuvastavat myös lukuisat esittelypyynnöt.

Talousapu on esillä tiistaina 25.5.2010 Helsingin Narinkkatorilla pidettävässä Velkatoritapahtumassa, jossa ovat mukana lähes kaikki pääkaupunkiseudun velka- ja talousneuvojat.

Aktiivinen neuvonta on auttanut kääntämään yrityssaneerausten määrän nousuun. Konkurssien määrät ovat vähentyneet noin sadalla vuoden 2009 tammi-maaliskuun lähes 900 yrityskonkurssista. Pahoissa vaikeuksissa oleville yrityksille konkurssia parempaa vaihtoehtoa on lähtenyt toteuttamaan käräjäoikeuden vahvistamalla ohjelmalla viime vuonna 528 yritystä. Vuonna 2008 vireille pantuja saneerauksia oli 304.

Talousapu-neuvontapalvelu numerossa 029 007 4990 on auki arkisin klo 09.00–18.00. Päivystävät asiantuntijat ovat maksutta yrittäjien käytössä. Lisätietoja siitä löytyy Yrityssuomi -portaalista osoitteesta: www.yrityssuomi.fi/talousapu [http://www.yrityssuomi.fi/talousapu]
Sivustolta löytyy myös tietopaketti yrityksen tervehdyttämisestä ja sieltä saa ilmaisia talouden hoitamisen työkaluja ja ohjeita.

Talousapu-palvelun rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Finnvera Oyj ja Finanssialan keskusliitto yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Palvelu on osa työ- ja elinkeinoministeriön Yritys-Suomi -palvelukokonaisuutta.

Suomalaiset kaupungit koetaan turvallisiksi ja viihtyisiksi asua ja elää

Eurooppalaisen Urban Audit Eurobarometrin ja Suomessa tehdyn rinnakkaiskyselyn mukaan asukkaat kokevat suomalaiset kaupungit hyvinä paikkoina elää ja asua. Muun muassa turvallisuus, ulkoilualueet ja liikuntamahdollisuudet koetaan kaupungeissa hyviksi ja asumiskustannukset eurooppalaisittain varsin kohtuullisiksi.

Yhdeksässä suomalaiskaupungissa tehty kyselytutkimus osoittaa, että kaupunkimme pärjäävät eurooppalaisessa vertailussa hyvin, osin jopa erinomaisesti. Kyselyn suomalaiset tulokset julkistettiin 25.5.2010 Kansallisessa Kaupunkifoorumissa Porissa.

Asumisen hinnan kohtuullisuus vaihtelee

Käsitykset kohtuuhintaisen asunnon löytymisestä vaihtelevat suuresti tutkituissa kaupungeissa. Asumiskustannukset Porissa, Lahdessa, Turussa, Seinäjoella ja Oulussa ovat asumisen hinnan kohtuullisuudessa kärkikymmenikössä Euroopan muihin tutkittuihin kaupunkeihin verrattuna. Pori on suomalaisten ja eurooppalaisten vertailukaupunkien suhteen paras. Helsingissä puolestaan 54 prosenttia oli vahvasti eri mieltä siitä, että kohtuuhintainen asunto löytyy helposti.

Myös työpaikan löytämisen helppous koetaan kaupungeissa vaihtelevasti. Parhaimmaksi näkymät arvioivat helsinkiläiset, joista 49 % on joko vahvasti tai jonkin verran samaa mieltä työpaikan löytämisen helppoudesta. Porilaisista 68 % on eri mieltä väittämän kanssa.

Turvallisuus mielletään suomalaisissa kaupungeissa varsin myönteisesti. Turvallisuuden tunne oli kymmenen parhaan eurooppalaisen kaupungin joukossa lukuun ottamatta Helsinkiä ja Vantaata. Kaikissa kyselyn kaupungeissa valtaosa koki olonsa aina turvalliseksi ja vain enintään kolme prosenttia vastaajista oli harvoin tai ei koskaan olonsa turvalliseksi tuntevia.

Ulkoilumahdollisuudet Euroopan huippua

Ulkoilualueiden suhteen suomalaiskaupunkien mielletään olevan Euroopan parhaimmistoa, sillä tutkitut yhdeksän kaupunkia valtaavat yhdessä kärkisijat 1-9.

Tyytyväisyys julkisiin tiloihin, kuten aukioihin, toreihin ja kävelykatuihin jakaa kaupungit selvästi kahteen joukkoon. Helsingissä, Porissa, Tampereella, Oulussa ja Turussa noin kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä julkisiin tiloihin. Muissa kaupungeissa varsin merkittävä vähemmistö, 32–39 prosenttia ei ollut niihin tyytyväisiä.

Kaupunkiliikenteen osalta tutkimus antoi paljon tietoa. Polkupyöräily- ja kävelykaupunkeina suomalaisista kärjessä ovat Oulu ja Turku, joissa 48 % (Oulu) ja 43 % (Turku) pyöräilee tai kävelee työpaikalleen. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö jakaa kaupungit voimakkaasti. Kun Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla julkista liikennettä käytetään säännöllisesti, jäävät Seinäjoki, Pori, Oulu ja Lahti varsin kauas pääkaupunkiseudusta. Helsingissä, Turussa ja Tampereella julkinen liikenne toimii vastaajien mielestä erittäin hyvin. Helsinki nousee julkisen liikenteen toimivuudessa Euroopan kaupungeista ykkössijalle, samalla sijalle kuin kolme vuotta aiemmin tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Tulokset perustuvat Urban Audit -tilastotietokannan yhteydessä tehtyyn Eurobarometri-kyselyyn, jossa haastateltiin asukkaita 75:ssä Euroopan kaupungissa ja siitä Suomessa toteutettuun samansisältöiseen rinnakkaiskyselyyn. Rinnakkaiskysely toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän kaupunkitutkimusjaoston aloitteesta.

Mukana olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Seinäjoki. Näiden lisäksi Helsinki ja Oulu olivat mukana eurooppalaisessa kyselyssä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyssä tarkasteltiin työllistymismahdollisuuksia, asumiskustannuksia, maahanmuuttajien integroitumista, ilmansaasteita ja ilmastonmuutokseen reagointia, kaupunkiliikennettä, ulkoilu- ja viheralueita, kaupunkiympäristön esteettistä viihtyisyyttä, turvallisuutta, tyytyväisyyttä terveyspalveluihin ja kulttuuripalveluihin ja kaupungin vastuullista taloudenhoitoa.

Urban Audit on Euroopan Unionin ja Eurostatin kehittämä ja ylläpitämä kaupunkitilastojen eurooppalainen vertailutietokanta. Sen tarkoituksena on kerätä tilastollista tietoa suurten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehityksestä ja elinolosuhteista Euroopassa. Tilastotietoa täydennetään noin joka kolmas vuosi tehtävillä kyselytutkimuksilla.

EU:n energiaministerit keskustelevat energiatehokkuustavoitteista

EU:n liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto kokoontuu Brysselissä 31.5.2010. Energiaministerit keskustelevat kansallisista energiatehokkuustavoitteista sekä uudesta eurooppalaisesta energiastrategiasta. Suomea kokouksen energiaosiossa maanantaina 31.5. edustaa valtiosihteeri Riina Nevamäki.

Puheenjohtajavaltio Espanja antaa tilannekatsauksen toimista kaasunsaannin turvaamiseksi liittyvästä asetuksesta.

Neuvosto keskustelee kansallisista energiatehokkuustavoitteista. Keskustelu on valmistautumista 17.6.2010 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Maaliskuussa Eurooppa-neuvostossa 2007 linjattiin EU:n yhteiseksi tavoitteeksi tehostaa primäärienergian käyttöä 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä verrattuna siihen, mikä kulutus olisi ilman uusia toimenpiteitä. Tavoitetta ei ole jaettu kansallisiksi tavoitteiksi, vaan jäsenvaltiot ovat voineet asettaa omat tavoitteensa olosuhteisiinsa sopivalla tavalla. Suomi pitää hyvänä, että komissio analysoi energiatehokkuustavoitteiden kokonaistilanteen EU:ssa ja kannattaa EU:n yhteisten tavoitteiden asettamista energiatehokkuudelle tietyin reunaehdoin.

Energiaministerit käyvät keskustelun uudesta energiastrategiasta vuosille 2011–2020. EU:n energiapolitiikan perusperiaatteita ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Komissio on julkaissut useita vihreitä kirjoja ja strategisia energiakatsauksia näiden edistämiseksi. Komissio ehdottaa lippulaivahanketta resurssitehokkaasta Euroopasta, johon sisältyvät 20–20-20 tavoitteet uusiutuvasta energiasta, kasvihuonepäästöistä ja energian säästöstä.

Työministeri Sinnemäki teollis- ja tekijäoikeusasioiden seminaarissa Säätytalolla 31.5.2010

Aineettomat oikeudet ovat saaneet viime vuosina uudenlaista merkitystä. Juristien ja insinöörien hallitsema ala on tullut julkisen keskustelun kohteeksi. Aineettomien oikeuksien pohjalta on jopa noussut poliittista liikehdintää. Jokainen poliitikko törmäsi tähän 2005 tekijänoikeuslain käsittelyn yhteydessä.

Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 periaatepäätöksen aineettomien oikeuksien strategiasta. Asiakokonaisuus on entistä vahvemmin valtiollisella ja kansainvälisellä agendalla.

Tarvitsemme avointa ja monipuolista keskustelua alan tulevaisuudesta, nykytilasta ja muutostarpeista. Aineettomien oikeuksien ympärillä käydään välillä kiihkeääkin keskustelua. Vihreän eduskuntaryhmän jäsenenä tämän tietää liiankin hyvin.

Keskustelu liittyy kahteen meneillään olevaan muutokseen:
- Uudenlaisen jakamiseen ja yhteistyöhön perustuvan kulttuurin ja tuotannon muotojen syntyyn
- Digitaalisen materiaalin netissä levittämisen helppouteen

Tietotekniikan alalla tietokoneohjelmien tuottaminen avoimella lähdekoodilla on nostanut esiin uusia näkökulmia. Se on synnyttänyt kriittistä keskustelua patenttijärjestelmän perusteista. Se on toiminut pohjana aineettomia oikeuksia koskevalle poliittiselle ajattelulle, joka korostaa jakamista ja avoimuutta.

Samalla avautunut uusi näkökulman yritysten tuotekehitykseen. Ajatus asiakkaan tai kenen tahansa kiinnostuneen kytkemisestä osaksi tuotekehitysprosessia on aiheuttanut vallankumouksen siinä tavassa, millä tietoteknisiä tuotteita ja palveluita kehitetään.

Aivan viime aikoina on puhuttu julkisten tietovarantojen avaamisesta, avoimesta datasta. Iso-Britannian hallitus on kulkenut tässä eturintamassa webin kehittäjän Tim Berners-Leen johdolla. Avoimen datan voima perustuu siihen, että suuresta joukosta todennäköisemmin löytyy joku, joka tietää tai keksii paremman tavan hyödyntää tietoa kuin pienestä, suljetusta joukosta.

Mielestäni Suomen pitäisi olla aivan eturintamassa julkisten tietovarantojen avaamisessa kaikkien hyödynnettäväksi.

Toivon, että alustajat sanovat muutaman ajatuksen näistä uusista yhteisöllisen, jakamiseen perustuvan tuotannon ja tekemisen muodoista.

Toinen keskustelun nostattaja liittyy tekijänoikeudellisen materiaalin jakamiseen internetissä. Tekijöillä on oikeutettu vaatimus tulonmuodostukseen myös internet-aikana. Vastaukseksi ei kuitenkaan ole riittänyt se, että fyysisiä tavaroita koskevan kaupankäynnin säännöt on yritetty siirtää verkkoon.

Avoimen lähdekoodin ohjelmointia ja suurta osaa internet-piratismista yhdistää pohjimmiltaan sama perusasia: kansalaisten omaehtoinen tietojen ja kokemusten jakaminen.

Hakukoneet ovat vastanneet tähän inhimilliseen tarpeeseen samoin kuin internetin keskusteluryhmät. Ei liene liioiteltua sanoa, että internetin positiiviset vaikutukset ihmisten elämän laatuun sekä tiedon saamisen että tietojen ja kokemusten jakamisen suhteen ovat olleet erittäin merkittäviä.

Internet ei ole kuitenkaan pelkästään hyödyllinen ja vapauttava väline. Se on luonut mahdollisuuksia uudentyyppiselle rikollisuudelle ja myös herättänyt oikeutetun kysymyksen siitä, miten esimerkiksi muusikon (tai sanoittajan) toimeentulo järjestetään, jos kaiken voi vain ladata netistä, kuten osa tuntuu nykyisin ajattelevan.

Jakamisen mahdollisuuksien sekä tekijöiden oikeuksien välillä on oltava tasapaino. Aineettomien oikeuksien tehtävä on luovuuden, uuden syntymisen ja innovaatioiden maksimointi. Siihen ei päästä niin, että tekijänoikeudet lopetetaan ja kaiken voi vain ladata netistä. Ei myöskään niin, että suoja-aikoja nostetaan loputtomasti ja keskitytään ainoastaan loputtomaan piraattijahtiin.

Lopulta avain löytyy uusista liiketoimintamuodoista. Laillisten kanavien syntyminen edistää myös sitä, että voimassa olevia lakea, esimerkiksi tekijöiden oikeuksista noudatetaan paremmin myös internetissä.

Ministeri Pekkarinen: ammattikorkeakouluverkko säilytettävä

– Opetusministeriön hanke vähentää tuntuvasti ammattikorkeakoulupaikkakuntia on vastoin koko koulutuksen alkuperäistä ideaa, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen arvioidessaan opetus- ja kulttuuriministeriön tänään julkitullutta esitystä.

– Yksi ammattikorkeakoulutuksen perusteluista oli korkeakoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen tasapuolisesti maan eri osissa. Pyrkimys oli myös vahvistaa soveltavaa ja alueita palvelevaa käytännönläheistä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa alueilla, myös yliopistokaupunkien ulkopuolella, muistuttaa Pekkarinen.

– Opetusministeriön kaavailut ammattikorkeakoulutuksen keskittämisestä yliopistokaupunkeihin syö tasapainoisen aluekehityksen edellytyksiä. Monille seuduille ammattikorkeakouluopetus on elinkeinoelämän kehityksen tärkein tae.

– Kategoriset, ylhäältä päin asetetut määrälliset tavoitteet, kuten 50 paikkakunnan maksimi- ja 2 500 opiskelijan minimirajat, johtavat kaavamaiseen menettelyyn ja alueiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Ammattikorkeakoulutuksen alkuperäistä ideaa muistellen ihmettelen mihin tällaiset lukumääräiset tavoitteet ylipäänsä perustuvat, Pekkarinen hämmästelee.

– Opetusministerin on nyt otettava lakki kauniiseen käteen ja etsittävä neuvotteluteitse kullekin alueelle parhaiten soveltuvat ratkaisut. Tapauskohtainen arviointi ja neuvottelut alueiden omien toimijoiden kanssa on ainoa oikea tie edetä tässä asiassa.

– Sinänsä opetusministeriön pyrkimys ammattikorkeakouluopetuksen määrän sopeuttamiseksi kysynnän tarpeisiin on aivan oikein. Oikein on myös vähentää tarpeettoman monia koulutusaloja monissa koulutusyksiköissä.

– Ammattikorkeakoulupaikkakuntien mittava karsiminen on kuitenkin väärä linja. Alasajon sijaan tulisi koulutusohjelmien houkuttelevuutta lisätä alueen omaa osaamista vahvistavalla erikoistumisella. Myös ammattikorkeakoulutuksen hallinnollista rakennetta voidaan keventää nykyisestä, huomauttaa Pekkarinen.

Talousseminaari kasvuyrittäjyydestä siirtymätalouksien edustajille

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö järjestävät yhdessä YK:n alaisen Euroopan talouskomission kanssa siirtymätalouksille tarkoitetun ”Policies to Address Financing and Entrepreneurial Challenges in High-growth Innovative Firms” -talouskonferenssin 2.-3.6.2010 Säätytalossa Helsingissä.

Konferenssin avasivat UNECE:n pääsihteeri Jan Kubis ja kansliapäällikkö Erkki Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Siinä keskustellaan elinkeinopolitiikan keskeisistä kysymyksistä; kuinka edistää kasvavia innovatiivisia yrityksiä, kuinka edistää rakennemuutosta (miten edistää luovaa tuhoa eikä estää sitä) ja kuinka parantaa kasvuyritysten kannalta oleellista riskirahoituksen saatavuutta. Konferenssin esiintyjät ovat EU:sta, Yhdysvalloista ja siirtymätalousmaista.

Konferenssi on osa työtä, jota tehdään UNECE:n taloudellisen yhteistyön ja integraation ohjelmassa. Konferenssit, seminaarit, asiantuntijapalvelut ovat keinoja vahvistaa elinkeinopolitiikan taitoa järjestön jäsenmaissa. Tässä ohjelmassa kohteena ovat pitkälti siirtymätaloudet. Konferenssin osanottajista suuri osa on näiden maiden edustajia.

Euroopan talouskomissio UNECE on yksi YK:n viidestä alueellisesta komissiosta. Sen päätavoitteena on edistää taloudellista kasvua, yhteistyötä ja kestävää kehitystä jäsenmaidensa alueella. Suoraan taloutta ja kauppaa koskevien asioiden lisäksi UNECE:ssä käsitellään laajaa asiasisältöä mm. ympäristönsuojelusta liikenneturvallisuuteen ja energiankulutuksesta väestön ikääntymiseen. Tämä tapahtuu toisaalta laatimalla jäsenmaiden välisiä sopimuksia, säännöksiä ja normeja ja toisaalta edistämällä niiden toimeenpanoa. UNECE toimii myös jäsenmaiden monenkeskisen poliittisen dialogin ja kokemusten vaihdon foorumina. Lisäksi järjestö antaa toimialoillaan teknistä tukea siirtymätalousmaille.

UNECE:n kuuluu nyt 56 jäsenmaata. Lisäksi sen toimintaan osallistuu lähes sata järjestöä. Järjestö perustettiin vuonna 1947 edistämään Euroopan jälleenrakentamista ja parantamaan maiden välisiä suhteita. Sittemmin UNECE:llä on ollut merkittävä rooli Euroopan Unionin yhdentymiskehityksessä sen tukiessa ehdokasmaita niiden siirtymisessä markkinatalouteen. Työn painopiste on siirtynyt entistä idemmäksi Itä-Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian maiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen.

Pääsihteeri Kubis tapaa Suomen vierailunsa aikana myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen. Kubis on toiminut UNECEn pääsihteerinä vuodesta 2009 lähtien. Sitä ennen hän toimi muun muassa Slovakian ulkoministerinä vuosina 2006–2009.

Pekkarinen avasi asiantuntijahaku.fi-palvelun

Verkkopalvelun julkistamistilaisuuden avasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttävät myös toimitusjohtaja Juha Saapunki PKT-säätiöstä, johtaja Esa Saarelainen Taivas Business Design yrityksestä sekä liikkeenjohdon konsultti Kim Karme LJK:sta.

Asiantuntijahaku.fi on uusi pk-yrityksille suunnattu hakupalvelu, jonka avulla yrittäjät voivat etsiä tarvitsemansa erikoisasiantuntijat eri aloilta. Palvelu täydentää julkisia yrityspalveluja. Hakuja voidaan suorittaa mm. toimialan, asiantuntijan osaamisalueen, erikoisosaamisen, aikaisemman kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella.

Ministeri Pekkarinen kertoi, että yritys voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa esimerkiksi kansainvälistymiseen, verkostoitumiseen tai vaikka tietotekniikan hyödyntämiseen.

Rekisteröityneitä asiantuntijoita on tällä hetkellä yli 1200. Vuoden 2010 alussa eniten hakuja tehtiin terveyspalveluiden ja sosiaalihuollon toimialalla. Ohjelmistoihin ja siihen liittyvään toimintaan tehtiin lähes yhtä paljon hakuja. Majoituksen, metallituotteiden valmistuksen ja vaatteiden valmistuksen aloilla hakumäärät ovat myös kasvaneet.

- Pienille ja keskisuurille yrityksille ulkoistetut asiantuntijapalvelut voivat tuoda merkittävää lisäarvoa. Palvelulle, joka yhdistää erikoisasiantuntijat ja yritykset on tarvetta, totesi PKT-säätiön johtaja Juha Saapunki.

Asiantuntijahaku.fi -palvelussa on mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön sertifioimia asiantuntijoita. Hakupalvelu on yrittäjille maksuton. Palveluita ovat rahoittaneet Tekes ja työ- ja elinkeinoministeriö. Palvelun toteuttajana on PKT-säätiö.

Selvitys: Avoimen lähdekoodin ohjelmien merkitys kasvaa

Avoimen lähdekoodin (open source) tietokoneohjelmien taloudellinen merkitys ja käyttö on kasvanut. Tämän myötä avoimen lähdekoodin ohjelmien oikeudelliset riskit kasvavat. Julkishallintoon pitäisi saada lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Näin todetaan TEM:n 4.6.2010 julkaisemassa selvityksessä ”Avoimen lähdekoodin oikeudelliset riskit”

Avoin lähdekoodi (open source) syntyi ilmiönä yliopistomaailmassa vastaamaan erilaisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin sekä yksittäisten ohjelmoijien näkemyksiin. Avoin lähdekoodi on sittemmin saanut jalansijaa myös yrityksissä.

Tietokoneohjelmia on perinteisesti tehty yritysten toimesta luottaen liikesalaisuuteen ja uusia oivalluksia tarkasti vartioiden ja valvoen. Nykyisin kuitenkin arvioidaan, että 85 prosenttia yrityksistä ja yhteisöistä käytti avointa lähdekoodia. Loput 15 prosenttia suunnitteli käyttöönottoa seuraavan vuoden kuluessa. Pääsääntö melkein onkin, että ohjelmistoyritys jakaa ainakin osan kehittämästään ohjelmistosta avoimena lähdekoodina.

Tämä luo uusia oikeudellisia kysymyksiä. Enää ei riitä pelkkä oikeuksien suojaaminen. Nyt on myös kysyttävä: miten jaan oikeuteni tehokkaasti ja oikeusvarmasti, ja miten itse vastaavasti hyödynnän yhteistyön tuloksia turvallisesti.

Julkishallintoon lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

Selvityksen tekijät suosittavat, että julkishallinnolle laaditaan avoimen lähdekoodin hankintoja koskeva strateginen säännöstö, jolla helpotetaan yhteistoimintaa ja vähennetään riskejä. Esimerkiksi julkishallinnolle pitäisi valita tietyt avoimen lähdekoodin lisenssit, joita tulee käyttää. Lisäksi he suosittelevat julkishallinnon ylläpitämän tietokannan luomista, johon voisi koota tiedot jo valmiista oikeudellisista lisenssiselvityksistä.

Immateriaalioikeudellisista suojamuodoista lähinnä tekijänoikeudella on toistaiseksi liiketoimintaa kasvattavaa merkitystä ohjelmistoalan toimijoille Suomessa. Patentointi on toissijaista. Selvitys osoittaa, että alan yleinen tietotaso immateriaalioikeuksista ei ole ajan tasalla. Näkemys tekijänoikeuksista ja patenteista oli karkeasti sanottuna mustavalkoinen, lisäksi muita immateriaalioikeudellisia suojamuotoja ei tunnettu.

Selvityksen ovat laatineet FT Ville Oksanen ja FT Mikko Välimäki. Molemmat ovat hiljattain väitelleet aineettomien oikeuksien alalta. Selvitys on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut [julkaisut]

Sosiaali- ja terveysalan yritykset kehittävät yhteistyöllä liiketoimintaansa

Sosiaali- ja terveysalan yrityksille yritysten verkottuminen ei ole itseisarvo, vaan yksi keino liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen, asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja asiakasmäärän kasvattamiseen. Yritykset korostavat erityisesti kolmannen ja julkisen sektorin tuntemisen tärkeyttä. Näin todetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa, joka julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä Sosiaali- ja terveysalan pienten yritysten yhteistyö ja verkottuminen -seminaarissa 9.6.2010. Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön strateginen hyvinvointihanke.

Sosiaalialalla yritykset tekevät terveydenhoitoalaan verrattuna laajemmin yhteistyötä oman toimialansa ulkopuolella toimivien yritysten kanssa. Terveysalan yritysten yhteistyö puolestaan on sisällöllisesti monimuotoisempaa kuin sosiaalialan yrityksillä. Terveysalan yritykset esimerkiksi markkinoivat konkreettisesti palveluitaan yhdessä. Yhteistyön erilainen rooli ilmentää sosiaali- ja terveysalan yritysten erilaisia toiminta- ja ansaintalogiikkoja.

Tutkimuksen yksi keskeinen tulos onkin, että sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyö kytkeytyy niiden toiminta- ja ansaintalogiikoihin ja asiakaskuntaan. Verkottuminen ei ole yrityksille tavoite sinänsä, vaan keino asiakashyödyn ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että yritysten näkökulmasta yhteistyössä on pikemminkin kyse perusliiketoiminnan rakentumisesta tiettyjen palvelujen ympärille ja siitä, kuinka yhteistyötä voidaan hyödyntää näitä palveluja tuottaessa. Erityisesti sosiaalialalla asiakkaalle tarjottavan palvelukokonaisuuden tuottaminen edellyttää erilaisten palojen kokoamista ja yhteensovittamista.

Sosiaali- ja terveysalan yrityksillä on myös erilaiset asiakaskunnat. Kuntasektori on erityisen tärkeä asiakas sosiaalialan yrityksille. Sosiaalialan yritykset ovat pyrkineet kehittämään omaa palvelukonseptiaan kunnan tarpeita vastaaviksi yhteistyössä kunnan kanssa. Yritykset kuitenkin arvostaisivat selkeämpiä kilpailuttamiskäytäntöjä ja -menettelyjä, koska nykyinen hankintalaki on haitannut kuntien ja yritysten välisen yhteistyön syvenemistä. Lisäksi puutteita näyttäisi olevan niin kuntien kilpailuttamis- ja hankintaosaamisessa kuin yritysten kyvyssä vastata tarjouspyyntöihin. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille.

Sosiaali- ja terveysalan yritykset kokevat tarvitsevansa juuri niiden tarpeisiin räätälöityä veroneuvontaa ja rahoitusta. Yrityspalveluja ja tukea tarvitaan myös lainsäädännön tulkitsemiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin sekä vertaistuen ja yhteistyökumppanien löytämiseen.

Tutkimuksen mukaan eri toimijoiden yhteistyötä julkisten yrityspalvelujen yksinkertaistamiseksi on tarkoituksenmukaista jatkaa. Yrittäjät arvostavat joustavasti ja nopeasti saavutettavia asiantuntijapalveluita.

Selvityksen tulokset pohjautuvat kolmeen aineistoon: sosiaali- ja terveysalan yrityksille suunnattuun kyselyyn, kunnissa tehtyihin haastatteluihin sekä yritysten välistä yhteistyötä kuvaaviin tapausesimerkkeihin.

Lappajärven biolämpökeskukselle energiatukea yli 400 000 euroa

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä 401 832 euroa energiatukea biolämpökeskuksen rakentamiseen Lappajärven kuntaan. Hankkeessa korvataan fossiilisia energianlähteitä hakkeella, mikä edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa ja vähentää energiantuotannon ympäristöhaittoja. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 750 tonnia vuodessa.

Tuen piiriin kuuluu lämpökeskukseen rakennettava biokattila (2 MW) kaukolämmön tuotantoon. Lisäksi hankkeeseen sisältyy yhdyslinjojen rakentaminen nykyiseen kaukolämpöverkostoon. Uusi lämpökeskus, joka käyttää kaukolämmön tuotannossa pääosin haketta mutta myös jonkin verran turvetta, korvaa kevyellä polttoöljyllä toimivia kiinteistökohtaisia lämpökeskuksia, sähkön käyttöä lämmityksessä sekä raskaan polttoöljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

Hankkeen tavoitteena on saada lämpökeskus tuotantokäyttöön kesään 2011 mennessä. Laitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 39 henkilötyövuotta. Lisäksi alueelle syntyy viidestä kuuteen uutta, kokoaikaista, pysyvää työpaikkaa, jotka liittyvät polttoaineen hankintaan ja kuljetukseen sekä laitoksen käyttöön.

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-ohjelmalla on saavutettu tähän mennessä runsaat 4 000 työpaikkaa ja luotu vajaat 700 uutta yritystä. Lisäksi rahoituksella on tuettu yli kuutta sataa yritysten kehittämis- ja investointihanketta ja Finnveran korkotuettuja lainoja ja takauksia on myönnetty reilulle tuhannelle yritykselle. Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontuu Porissa 10.–11.6.2010 arvioimaan ohjelman tähänastista toteutumista.

Ohjelmarahoituksen painopisteinä on yritystoiminnan ja siihen liittyvän innovaatiotoiminnan sekä verkostoitumisen edistäminen. Kaksi kolmasosaa Länsi-Suomen EAKR-tuesta on käytetty tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen.

Länsi-Suomen maakunnilla on vuosina 2007–2013 käytettävissään 310 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta EAKR-ohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa.

Tukea kilpailukyvyn kehittämistyöhön

Yritysrahoituksesta keskeisiä tuettuja toimialoja Länsi-Suomessa ovat olleet metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus. Näiden lisäksi eturivissä ovat perinteinen sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ja uutena liikkeenjohdon erilaiset palvelut.

Keski-Suomen suurin yrityshanke on Serres Oy:n Saarijärven tehtaan uuden teknologian investointiohjelma vuosille 2009–2011. Yhtiö kehittää ja valmistaa muovisia kertakäyttötuotteita, joita käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa, tehohoidossa ja muilla osastoilla. Pääosa yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä. Satakunnassa kehitetään teollisuuden tietotekniikka- ja teknologiaratkaisuja. Hankkeessa kartoitetaan satakuntalaisten teollisuusyritysten tietoteknisiä tarpeita kilpailukyvyn näkökulmasta.

Pohjanmaalla tavoitteena on luoda kasvihuonealan osaamiskeskus ja varmistaa keskuksen toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristöhanke Jyväskylän Lutakon sataman uudistamiseksi on osa isompaa, monivuotista kokonaisuutta. Investoinnin tarkoituksena on tehdä tilaa isoille laivoille, parantaa veneilijöiden palveluja ja mahdollistaa suurten yleisötapahtumien järjestäminen sataman ja läheisen Jyväskylän Paviljongin messu- ja kongressikeskuksen alueella.

Länsi-Suomen maakuntien mittavin yhteisponnistus vuoden 2009 aikana oli riskipääomarahaston kartuttaminen. Rahaston tarkoituksena on tehdä enintään 500 000 euron pääomasijoituksia pienehköihin innovatiivisiin kasvuyrityksiin. Tähän mennessä rahastoon on varattu pääomia runsaat 6,5 miljoonaa euroa.

Uuden ohjelmakauden valmistelu käynnistynyt

EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2007–2013 saavuttaa puolivälin tänä kesänä. Uuden ohjelman valmistelu vuosille 2014–2020 eteenpäin on jo käynnistetty Euroopan komissiossa sekä EU-jäsenmaissa, ja hallitus linjaa Suomen tavoitteita lähiviikkoina. Komissio tekee syksyllä merkittäviä linjauksia EU:n tulevasta budjetista sekä rakennerahastoista ja esittelee omat pohjaesityksensä keväällä tai kesällä 2011.

Sähköntuotannon uusien tukijärjestelmien valmistelu etenee

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmässä 20.4.2010 käsitelty uusiutuvan energian velvoitepaketti edellyttää uusia sähkön tuotannon tukijärjestelmiä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelu luonnos hallituksen esitykseksi uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Esitysluonnoksen tuulivoimaa ja biokaasusähköä koskeva osio oli lausunnolla maaliskuussa. Luonnosta on nyt täydennetty metsäenergialla tuotetun sähkön tukijärjestelmää koskevilla säännösehdotuksilla. Siihen on sisällytetty myös säännösehdotukset, joilla korvattaisiin nykyinen sähköverotuki tuulivoimalla, biokaasulla, metsäenergialla, pienvesivoimalla ja kierrätyspolttoaineilla tuotetulle sähkölle.

Esitysluonnokseen täydennetyt osiot ovat lausuntokierroksella 30.6.2010 saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2011 talousarvioesityksen yhteydessä syyskuussa 2010. Lausunnoilla oleva lakiesitysluonnos on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulla: http://www.tem.fi/ [http://www.tem.fi/] (energia -> uusiutuvat energialähteet -> uusiutuvan energian syöttötariffi).

Sähkön tuotannon edistämiseen ehdotetaan markkinaehtoista tukijärjestelmää

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon edistämiseksi ehdotetaan markkinaehtoista tukijärjestelmää (syöttötariffijärjestelmä). Syöttötariffijärjestelmää sovellettaisiin tuulivoimaa, biokaasuun ja metsäenergiaan perustuvaan sähkön tuotantoon. Esitys noudattaisi Suomen sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteita, eikä järjestelmään sisältyisi pakko-ostovelvoitetta.

Metsäenergiaan perustuva sähkön tuotannon tukijärjestelmät ovat metsähaketta ja muuta puupolttoainetta käyttävien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (puupolttoainevoimala) sähkön markkinahinnan mukaan muuttuva tuki sekä metsähaketta polttoaineena käyttävien voimalaitosten (metsähakevoimala) päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva tuki. Puupolttoainevoimaloiden tulee olla uusia, ja niiden kokonaistehon 0,1–10 MVA. Metsähakevoimaloiden kokonaistehon tulee olla vähintään 0,1 MVA, ja ne voivat saada tukea, vaikka kyseessä ei olisi uusi voimalaitos.

Tukea maksettaisiin enintään 12 vuotta voimalaitosta kohti. Tuulivoimalla, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetun sähkön tavoitehinta olisi 83,50 €/MWh. Tuulivoimalassa tuotetulle sähkölle tavoitehinta olisi kuitenkin aluksi 105,30 €/MWh. Sähkön tuottajalle maksettaisiin syöttötariffina tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotus. Jos sähkön markkinahinta laskee alle 30 euroon megawattitunnilta, laskettaisiin erotus kuitenkin vain mainitun tuntihinnan perusteella.

Puupolttoainevoimalassa ja biokaasuvoimalassa tuotetulle sähkölle maksettaisiin lisäksi vakiona pysyvää lämpöpreemiota, jos lämpöä tuotetaan hyötykäyttöön ja voimalan kokonaishyötysuhde on riittävä. Puupolttoainevoimalan lämpöpreemio olisi 20 €/MWh ja biokaasuvoimalassa 50 €/MWh. Tuulivoimalassa ja biokaasuvoimalassa tuotetulle sähkölle maksettavien syöttötariffien kokonaismäärää rajoittaisi syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritelty sähkön tuotannon kokonaismäärä. Puupolttoainevoimalassa tariffijaksolta maksettavan syöttötariffin enimmäismäärä olisi 187 500 €. Metsähakevoimalassa maksettaisiin päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa syöttötariffia 0–18 €/MWh, ja sähkön tuottajalle maksettavien syöttötariffien kokonaismäärää rajoittaisi lisäksi syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritelty sähkön tuotannon kokonaismäärä.

Tariffijärjestelmän ulkopuolisille kiinteää tuotantotukea

Kiinteää sähkön tuotantotukea maksettaisiin tuulivoimalla, biokaasulla ja metsähakkeella tuotetulle sähkölle, jos kyseinen voimalaitos ei kuulu tai ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään. Tukea maksettaisiin myös kierrätyspolttoaineella ja pienvesivoimalla tuotetulle sähkölle.

Tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulle sähkölle tuki olisi 6,9 euroa megawattitunnilta, biokaasulla ja vesivoimalla tuotetulle sähkölle 4,2 euroa megawattitunnilta sekä kierrätyspolttoaineella tuotetulla sähkölle 2,5 euroa megawattitunnilta. Kiinteä sähkön tuotantotuki korvaisi nykyisen sähköverotuen.

Syöttötariffi laskettaisiin kolmen kuukauden tariffijaksoissa. Kiinteän sähkön tuotantotukea maksettaisiin kalenterivuoden aikana tuotetulle sähkölle, jos tuotannon määrä on vähintään 200 megawattituntia. Uusiutuvia energialähteitä koskevien sähkön tuotannon tukijärjestelmien hallinnoinnista vastaisi Energiamarkkinavirasto.

Syöttötariffi ja kiinteä sähkön tuotantotuki rahoitettaisiin valtion talousarviosta. Ehdotettuja tukijärjestelmiä on pidettävä valtiontukena. Euroopan unionin komission tulee hyväksyä tukijärjestelmät, ennen kuin ne otetaan käyttöön.

Syöttötariffi ja kiinteä sähkön tuotantotuki ovat keskeisiä, kun uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa pyritään lisäämään EU-velvoitteen mukaisesti vuoteen 2020 yhteensä 38 terawattitunnilla.

Yrittäjien kasvuhakuisuus liian vähäistä

Yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi on edelleen lähellä innovaatiovetoisten talouksien keskitasoa, mutta alkavia yrittäjiä on nyt vähemmän kuin muutamaan vuoteen. Suomalaiset ovat kuitenkin yhä varsin aktiivisia havaitsemaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä ilmenee 54 maan yrittäjyysaktiivisuutta ja yrityksen perustamistoimenpiteitä kartoittavasta Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutki¬muksesta, jonka Suomen osuuden on vuonna 2009 rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö sekä Turun kauppakorkeakoulu, joka on myös toteuttanut tutkimuksen.

- Meidän olisi entistä paremmin saatava positiiviset yrittäjyysasenteet ja liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen käännettyä myös käytännössä uudeksi yrittäjyydeksi, toteaa työministeri Anni Sinnemäki.

GEM-tutkimuksen mukaan vuonna 2009 Suomen aikuisväestöstä noin 14 prosenttia toimi yrittäjänä. Kaikkien 54 tutkitun GEM-maan joukossa Suomi sijoittuu 23. sijalle ja tutkimuksessa olleiden 20 innovaatiovetoisen talouden joukossa kuudennelle sijalle. Vuonna 2009 yli 5 prosenttia oli aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa. Varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi sijoittuu innovaatiovetoisten talouksien joukossa juuri keskitason alapuolelle.

Suomalaista yrittäjyyttä kuvaavat tunnusluvut ovat muuttuneet heikompaan suuntaan. Talouskriisillä on tähän varmasti osansa, mutta positiivista on, että siitä huolimatta yrittäjyyshalu ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen eivät ole notkahtaneet. Yrittäjien kasvuhakuisuus on kuitenkin yhä huomattavan vähäistä, toteaa akatemiaprofessori Anne Kovalainen.

GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön keskuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia havaitsevista ja yrityksen perustamiseen kykenevistä yksilöistä vain pienellä osalla on aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi yrittäjyysaktiivisuus nuorten aikuisten keskuudessa on laskenut.

Yrittäjyyden houkuttelevuus ja yrittäjyysaktiviteetin laatu ovat molemmat olennaisia yrittäjyyspoliittisia haasteita, toteaa professori Jarna Heinonen. Näin varsinkin siksi, että Suomessa yrittäjyyspoliittiset toimet ja kansallinen innovaatiojärjestelmä ovat nyt erityisten haasteiden edessä jo ilman talouskriisiäkin.

Tutkimus toteutettiin nyt jo yhdennentoista kerran ja Suomi on ollut siinä mukana alusta asti. GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 työikäistä sekä noin 50 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor – 2009 Report Finland -tutkimuksen voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella http://www.gemconsortium.org/ [http://www.gemconsortium.org/]

Innostava työ auttaa naisyrittäjiä menestymään

Naisyrittäjillä on myönteinen näkemys oman yrityksen tilanteesta suhteessa kilpailijoihin ja halu kehittää omaa osaamistaan. Uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittäminen on yleistä naisyrityksissä. Myös yhteistyö asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa on aktiivista ja lähes joka kolmas naisyritys suunnitteli toimintansa laajentamista. Nämä tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Naisyritysten liiketoimintakäytännöt ja tuloksellisuus -tutkimuksesta, joka julkaistiin 15.6.2010 seminaarissa Helsingissä.

Tutkimus osoittaa naisyritysten taloudellisen tuloksellisuuden, yritysten liiketoimintakäytäntöjen ja naisyrittäjien työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Ne yritykset menestyvät, joiden tuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia ja joiden kilpailutilanne markkinoilla ei ole liian haastava. Menestyneet yritykset ovat myös pystyneet pitämään teknologiansa ajanmukaisena sekä osaavat seurata toimintaansa kuten asiakkaiden tyytyväisyyttä. Työhyvinvointitekijöistä tuloksellisuutta selittivät parhaiten vähäinen työhön liittyvä epävarmuus ja työlle omistautuminen.

Tutkimuksesta ilmenee kuitenkin naisyritysten toiminnan systemaattisen suunnittelun vähäisyys ja talouden hallinnan ohuus. Kirjallinen liiketoimintasuunnitelma ja budjetti puuttuvat vielä monesta naisyrityksestä ja yrityksen taloudellisen tuloksen arviointi tuotti naisyrittäjille vaikeuksia. Nämä havainnot tukevat naisyrittäjien tutkimushankkeen ensimmäisen osan - Naisyrittäjien työhyvinvointi -tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan naisyrittäjät tarvitsevat lisää osaamista muun muassa taloushallinnossa ja liiketoiminnan suunnittelussa sekä tietotekniikassa.

Vaikka liiketoimintakäytännöissä ja -osaamisessa olikin puutteita, menestyksellinen toiminta oli mahdollista, jos työ koettiin merkitykselliseksi ja yrittäjä jaksoi yhä uudelleen innostua työnsä haasteista, toteaa kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta.

Hyvien liiketoimintakäytäntöjen hallinnan ja työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan auttaa naisyrittäjiä jaksamaan ja jatkamaan työssään sekä edistää naisyritysten menestymistä.

Oikeuskanslerin päätös ei anna aihetta jatkotoimiin eikä vaikuta ydinvoimapäätösten käsittelyyn

Valtioneuvoston oikeuskansleri pyysi 5.5.2010 työ- ja elinkeinoministeriöltä selvitystä ministeriön energiaosaston ylijohtajan Taisto Turusen roolista ja mahdollisesta esteellisyydestä ydinvoimalaitoslupien valmistelussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi oman selvityksensä annetussa määräajassa 21.5.2010.

Oikeuskansleri on tänään 16.6.2010 antanut päätöksensä ja saattanut sen julkisuuteen.

Päätöksessään oikeuskansleri toteaa seuraavaa: ”Vaikka olen edellä kerrotulla tavalla katsonut, että periaatepäätöksen valmistelua on rasittanut puolueettomuutta kohtaan tunnettavaa luottamusta vaarantava asetelma, ei tämän kuitenkaan voida todeta vaikuttaneen päätökseen, joten oikeuskanslerilla ei ole oikeudellisia perusteita ryhtyä muihin toimenpiteisiin.”

Myöskään työ- ja elinkeinoministeriön puolelta oikeuskanslerin päätös ei anna aihetta jatkotoimiin eikä vaikuta ydinvoimapäätösten käsittelyyn.
Ministeri Pekkarinen: ydinvastuuta laajennettava kansallisin velvoittein

– Näyttää ilmeiseltä, ettei Euroopan unioni löydä yhteistä menettelyä, jolla kansainvälisen ydinvastuusopimuksen, eli ns. Pariisin sopimuksen laajennus saataisiin nopeasti voimaan. Euroopan komission 17.–18.6.2010 koolle kutsuma kokous ei tuonut asiaan ratkaisua, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Pariisin sopimuksen mukainen ydinvastuulaki säädettiin Suomessa jo vuonna 2005. Sen voimaan saattaminen on odottanut lähinnä EU:n jäsenistä koostuvien sopijavaltioiden ratifiointia.

– Olen jo aiemmin linjannut, että mikäli kansainvälistä sopimusta ei saada monen vuoden odottelun jälkeen aikaiseksi, tulee Suomen kansallisilla toimenpiteillä laajentaa ydinvastuulakinsa velvoitteita.

– Suomen ei siis mielestäni pidä jäädä enää pidempään odottamaan yhteistä kansainvälistä ratkaisua. Ydinvastuulain kansallisen uudistuksen keskeinen sisältö tulee olemaan ydinvoimahaltijoiden rajoittamattoman vastuun käyttöön ottaminen mahdollisesti syntyvistä vahingoista. Olen määrännyt ministeriöni käynnistämään tähän lakimuutoksen tähtäävän säädösvalmistelun, kertoo Pekkarinen.

– Suomi pitää kuitenkin edelleen erittäin tärkeänä saattaa laajennettu kansainvälinen ydinvastuujärjestely voimaan niin pian kuin mahdollista, muistuttaa Pekkarinen.

Ministeri Pekkarinen: verouudistuksella tuettava kasvua, yrittäjyyttä ja työntekoa

- Ikääntymisen uhkaaman Suomen on kyettävä uudistumaan kasvun ja verotulojen aikaansaamiseksi. Vain riittävillä verotuloilla ja tasapainoisella julkisella taloudella voimme välttää etuusleikkaukset, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Verotuksen tulevan uudistamisen on siten tuettava talouden kasvua, yrittäjyyttä ja työn tekemistä. Hetemäen työryhmän tänään julkistamat esitykset eivät kaikilta osin tue tätä tavoitetta.

Uudistus johtaisi monessa tapauksessa tyypillisten pienyrittäjien verotuksen kiristymiseen, kun yrittäjäomistajan ja yrityksen yhteisesti maksama verotaakka kasvaisi. Samanaikaisesti taseeltaan vahvojen ja asemaltaan jo vakiintuneiden yritysten verotus kevenisi.

Yhteisöveron hillitty keventäminen on sitä vastoin perusteltua, jotta Suomi pärjää kilpailussa kansainvälisten yritysten sijaintipaikasta.

Kansainvälistymistä ja kasvua tehokkaimmin tukisi työ- ja elinkeinoministeriön esittämä ja elinkeinoelämän vahvasti tukema pk-yritysten innovaatioverokannustin. Vahvoista toiveista huolimatta Hetemäen työryhmä ei tähän asiaan ottanut selvää kantaa.

Henkilöverotuksessa ylivoimaisesti suurimpien kevennysten kohdentaminen kaikista suurituloisimmille ei tässä taloustilanteessa ole perusteltua eikä mahdollista. Jo tänään progressiivisesti perittävien verojen osuus on laskenut reilusti alle 10 prosenttiin kaikista Suomessa maksettavista veroista.
Trafi käynnistää yt-neuvottelut
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa käynnistetään 24.05.2010 yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 250 henkilöä. Valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteina ovat toimintojen uudelleenjärjestelyt sekä niistä johtuva tarjolla olevan työn olennainen ja pysyvä väheneminen. Henkilöstön vähentämistarve on enintään 120 henkilöä.

Liikenne- ja viestintäministeriö päätti 2. kesäkuuta 2009, että Liikenteen turvallisuusvirastosta sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja lisäksi 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä.

Alueellistamisen lisäksi Trafille on tulossa uusia lakisääteisiä tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää uudenlaista asiantuntemusta. Viraston henkilöstön kokonaismäärä on valtion tuottavuusohjelman mukaisesti rajoitettu enintään 516 henkilötyövuoteen. Viraston ikärakenne ei mahdollista sopeuttamisen toteuttamista pelkästään luonnollisen poistuman avulla.

Alueellistaminen ja toiminnan tehostaminen tehdään muuttamalla Trafin organisaatiota. Uudistus toteutetaan päättämällä Rovaniemelle siirrettävät toiminnot sekä keskittämällä ja tehostamalla sisäistä toimintaa.
Yt-neuvottelut saatetaan loppuun lokakuun aikana.
Ensimmäiset rekisteri-ilmoitukset nettiin
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ensimmäiset sähköiset rekisteröintipalvelut otetaan käyttöön 26.5.2010. Sähköisessä palvelussa henkilöasiakkaat voivat tehdä rekisteri-ilmoituksen auton liikennekäytöstäpoistosta tai liikennekäyttöönotosta sekä tilata kaikkien ajoneuvoluokkien ajoneuvoille uuden rekisteröintitodistuksen kadonneen tai turmeltuneen tilalle. Sähköinen rekisteri-ilmoitus maksaa 6,5 euroa.

Sähköisen ilmoituksen voi tehdä ajoneuvon täysi-ikäinen omistaja tai haltija. Ilmoituksen tekemistä varten tarvitaan ajoneuvon rekisteritunnus ja liikennekäytöstäpoiston tai liikennekäyttöönoton tekemiseen myös rekisteröintitodistuksen ilmoitusosa. Palveluun tunnistautumista ja ilmoituksen maksamista varten tarvitaan lisäksi voimassaolevat pankkitunnukset. Asiakkaan tekemän vahvistetun ilmoituksen perusteella tieto rekisteröintitapahtumasta kirjautuu automaattisesti ajoneuvoliikennerekisteriin.

”Sähköiset rekisteröintipalvelut ovat odotettu uudistus, joka helpottaa erityisesti haja-asutusalueilla asuvien autoilijoiden elämää”, kertoo rekisteröintiyksikön päällikkö Simo Karppinen. ”Jatkossa rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten ei tarvitse lähteä rekisteröintitoimipisteeseen, vaan ilmoituksen voi tehdä joustavasti ja ympäristöystävällisesti myös kotoa käsin.”

Sähköiset rekisteröintipalvelut ovat aluksi vain henkilöasiakkaiden käytössä. Myöhemmin palveluita pyritään laajentamaan ja tuomaan ne myös yritysasiakkaiden ulottuville.

Liikennekäytöstäpoisto ja liikennekäyttöönotto

Liikennekäytöstäpoisto ja liikennekäyttöönotto palvelevat autoilijoita, joiden ajoneuvoilla on käyttämättömyys¬jaksoja. Poiston aikana ajoneuvosta ei tarvitse maksaa ajoneuvoveroa eikä liikennevakuutusmaksua. Vakuutusyhtiö voi periä liikennevakuutuksen minimimaksua, jos rekisterikilpiä ei ole palautettu poiston yhteydessä. Lisätietoa vakuutuksiin liittyvistä asioista saa vakuutusyhtiöistä tai Liikennevakuutuskeskuksesta.

Liikennekäytöstäpoisto astuu voimaan sinä päivänä, jona rekisteri-ilmoitus tehdään ja on voimassa käyttöönottoilmoituksen tekemiseen asti. Liikennekäytöstäpoiston voi tehdä netissä vain autoille, koska muiden ajoneuvoluokkien osalta rekisterikilvet on poiston yhteydessä palautettava. Uusi rekisteröintitodistus lähetetään asiakkaalle postissa.

Liikennekäytöstäpoistetulla ajoneuvolla ei saa ajaa ilman siirtolupaa muualle kuin ennalta varattuun määräaikaiskatsastukseen. Väärinkäytöksistä seuraa mm. sakkorangaistus ja vähintään 1000 € lisävero.

takaisin alkuun

Rekisteröintitodistuksen tilaus

Kadonneen tai turmeltuneen rekisteröintitodistuksen tilalle voi nyt tilata uuden sähköisestä palvelusta. Ajoneuvon omistaja voi tilata sähköisen rekisteröintipalvelun kautta ajoneuvolleen uuden rekisteröintitodistuksen ilmoitus- tai teknisen osan ja haltija teknisen osan.

Kuljettajantutkintojen suorittaminen hankaloituu

Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) on kilpailuttamisen tuloksena solminut Ajovarma Oy:n kanssa sopimukset yllä mainituista palveluista. Yritys voitti tarjouskilpailun kaikissa maakunnissa ja sopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun.

Sopimukset on solmittu yksinoikeudella, mikä tarkoittaa, ettei Trafi sopimuskaudella harjoita kuljettajantutkintotoimintaa eikä tee toisen palveluntuottajan kanssa sopimusta alueella, jota kyseinen sopimus koskee.

Lakko koskee kaikkia Ajovarma Oy:n palvelupisteitä kaikissa 19 maakunnassa.

Palvelut lakon aikana

Huolimatta tänään alkavasta lakosta osa toimipaikoista on auki. Lähimmän avoinna olevan palvelupisteen, sekä tietoa tilanteen kehittymisestä voi tarkistaa internet sivulta www.ajovarma.fi.

Palvelupisteet tarjoavat lakon aikana pääsääntöisesti B-luokan ajokokeita, TOT- teoriakokeita ja toimistopalveluita. Muiden Ajovarma Oy:n palveluiden tuottaminen on keskeytynyt lakon päättymiseen saakka. Palvelupisteiden aukioloajat noudattavat normaaleita aukioloaikoja. Trafin Tieliikenteen Ajokortit ja tutkinnot ja Ajovarma Oy:n sivuille on koottu vastauksia erilaisiin kysymyksiin.

Avoinna olevilla palvelupisteillä on vain osa henkilöstöstä töissä, joten ne tulevat olemaan ruuhkaisia. Asiakkaita pyritään palvelemaan mahdollisimman hyvin.

Mopoautoilun turvallisuudessa parannettavaa

Mopoautojen nopeusero muuhun liikenteeseen verrattuna, käyttäjien ajo-opetuksen ja ajokokemuksen puute sekä tietämättömyys tai välinpitämättömyys ajoneuvon katsastusvelvollisuudesta ja ajokorttivaatimuksesta heikentävät mopoautoilun turvallisuutta. Mopoautoilla ei liioin ole talvirengaspakkoa, kuten henkilöautoilla.

Mopoautoa mopokortilla ajavien ajo-opetuksen ja ajokokemuksen puute muodostaa merkittävän turvallisuusriskin. Huomattava osa mopoautoilijoista ei ole saanut minkäänlaista ajo-opetusta liikenteessä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) teettämään kyselyyn vastanneista 18–65-vuotiaista mopoautoilijoista lähes puolet ja yli 65-vuotiaista puolet oli sellaisia, joilla ei ole muita ajo-oikeuksia kuin mopokortti.

Trafin tutkimuksessa kartoitettiin mopoautojen omistajien ja käyttäjien vastausten lisäksi liikenneturvan ja poliisin asiantuntijanäkemyksiä mopoautoilusta.

Haastatellut asiantuntijat suosittelevat, että mopoautoja koskeva lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle. Mopoautoille pitäisi säätää velvollisuus talvirenkaiden käyttöön. Mopoauton ajokorttivaatimuksesta sekä ajo-oikeuden uusimisesta pitäisi säätää kuten henkilöauton ajo-oikeudesta. Myös mopoauton katsastusvelvollisuudesta pitäisi tiedottaa mopoautojen omistajille. Mopoautojen myyjien pitäisi kertoa asiakkaille mopoauton ajokorttivaatimuksesta ja siihen liittyvästä terveystodistuksesta.

Liikenteessä mopoauto näyttää autolta, ja sillä ajetaan samoilla väylillä samoilla säännöillä kuin autoja. Mopoautojen määrä on kasvussa.

Mopoautoja pidetään turvallisina – silti paljon vaaratilanteita

Mopoauton käyttäjistä kolme neljäsosaa pitää mopoautoa yhtä turvallisena kuin henkilöautoa. Mopoautoilijoiden kokemukset kuitenkin kertovat muuta: alle 18-vuotiaista kaksi kolmasosaa on joutunut mopoautolla onnettomuuteen tai vaaratilan-teeseen, 18–65-vuotiaista neljä viidesosaa ja yli 65-vuotiasta 90 %.
 
Mopoauton keskeisin turvallisuusongelma on sen nopeusero muuhun liikenteeseen verrattuna. Tämä korostuu taajamaliikenteen ulkopuolella. Mopoautoilijat pitävät henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja mopoautojen suurimpina turvallisuusuhkina liikenteessä. Kaupunkiympäristössä myös linja-autoja pidettiin uhkana.

Puolet mopoautoilijoista yli 18-vuotiaita

Puolet mopoautojen käyttäjistä on alle 18-vuotiaita, mutta käyttäjissä on paljon myös tätä vanhempia. Trafin teettämään kyselyyn vastanneista yli 10 % oli yli 75-vuotiaita. Mopoautoilla ajetaan useimmiten 2–10 kilometrin matkoja. Neljännes tehdyistä matkoista oli yli 20 kilometrin mittaisia. Vaihtoehto mopoauton käytölle on useimmiten henkilöautossa toisen kyydissä matkustaminen, ei niinkään mopo.

Mopoautoja käsittelevä tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin verkkopalvelussa osoitteessa http://www.trafi.fi/ > Tutkimukset.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet fil. lis. Anna Saarlo ja DI, VTM Seppo Lampinen YY-Optima Oy:stä. Mopoautoilua koskeva jatkotutkimus on käynnistynyt kesäkuussa 2010.

Tuttu tasoristeys vaaran paikka

Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan. Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä. Vakavien tasoristeysonnettomuuksien määrä suhteessa onnettomuusmääriin on noussut. Kansainvälistä tasoristeysturvallisuuspäivää vietetään 22. kesäkuuta 2010.

Tänä vuonna on sattunut 17 tasoristeysonnettomuutta, joissa on menehtynyt viisi ja loukkaantunut kolme ihmistä vakavasti ja neljä lievästi (tilanne 1.6.2010). Vuonna 2009 onnettomuuksia oli 35. Niissä kuoli 11 ja loukkaantui 19 henkilöä. Vuonna 2008 onnettomuuksia oli 58. Valtion rataverkolla on yhteensä 3 376 tasoristeystä, joista varoituslaitteilla on varustettu noin viidennes.

Huomattava osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu rataosilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus verraten pieni. Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin junien aikatauluista ei pidä koskaan luottaa. Radoilla liikkuu päivittäin myös ylimääräisiä tavarajunia, yksittäisiä vetureita ja erilaisia ratatyökoneita. Juna ei voi väistää eikä se pysähdy hetkessä. Junan pysähtymismatka 140 kilometrin tuntivauhdista on yli kilometri.

Liikennevirasto parantaa turvallisuutta poistamalla tasoristeyksiä ja lisäämällä varoituslaitteita. Tasoristeysten poisto painottuu rataosille, joilla tehdään ratojen perusparannustöitä. Lisäksi tasoristeysten läheistä pusikkoa raivataan säännöllisesti näkemäalueiden parantamiseksi.

Valvontaa ja kampanjointia eri puolilla maailmaa

Vuonna 2009 ensimmäistä kertaa vietetty Euroopan tasoristeysturvallisuuspäivä laajenee tänä vuonna maailmanlaajuiseksi. Kansainvälistä tasoristeysturvallisuuspäivää vietetään 22. kesäkuuta. Päivän aikana kampanjoidaan, tiedotetaan ja järjestetään poliisivalvontaa tasoristeyksissä. Toimintaa on yli 40 maassa.

Suomessa tasoristeyksien vaaroista muistutetaan muun muassa radiokampanjalla. Tietoiskut kehottavat tarkkaavaisuuteen rataa ylitettäessä. Poliisi valvoo päivän aikana mahdollisuuksien mukaan liikennettä tasoristeysten lähettyvillä.

Vastuu radan ylityksestä on tienkäyttäjällä

Vastuu radan turvallisesta ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä. Seuraavat ohjeet on hyvä muistaa tasoristeykseen tultaessa:

• Hidasta nopeutesi niin alhaiseksi, että kykenet tekemään oikean ja riittävän havainnon radalla olevasta liikenteestä.
• Tarvittaessa pysäytä ajoneuvosi ennen rataa ja aina, jos tasoristeys on varustettu STOP-merkillä.
• Tarkkaile onko juna tulossa – varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina sinulla.
• Katso, kuuntele, raota tarvittaessa ikkunaa.
• Pysähdy, jos näet junan lähestyvän. Anna junan mennä ohitse.
• Pysähdy myös, jos varoituslaitteet hälyttävät tai puomi on alhaalla tai laskeutumassa. Odota puomien nousemista ja varoitusvalon vaihtumista.
• Useampiraiteisella radalla junia voi tulla samanaikaisesti molemmista suunnista. Varmista molemmat suunnat, ennen kuin ylität radan.

Tasoristeyskampanjassa ovat mukana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, Poliisi ja VR-Yhtymä. Kampanja on osa Valppain mielin -liikenneturvallisuuskampanjointia.

Lisätietoja:
liikenneturvallisuusjohtaja Kari Alppivuori, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, puh. 020 618 6812
sidosryhmäyksikön päällikkö Janne Tuovinen, Liikennevirasto, puh. 020 637 3028
kampanjatiedottaja Karita Kontula-Sokka, Liikenneturva, puh. 020 7282 345 tai 040 718 8380
poliisitarkastaja Heikki Ihalainen, Poliisihallitus, puh. 071 878 1756
turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen, VR-Yhtymä, puh. 0307 22300 tai 040 862230
www.trafi.fi/tasoristeys
Kansainvälisen tasoristeysturvallisuuspäivän video http://www.youtube.com/watch?v=MMVyU2O-Wj0

International Level Crossing Awareness Day ILCAD www.ilcad.org

takaisin alkuun

2. EK:n uutisia

EK:n uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Pukkinen

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen Turun kaupunginjohtaja, varatuomari Mikko Pukkinen, 55. Hän ottaa uuden tehtävän vastaan syyskuun alussa. EK:n hallitus päätti valinnasta tänään torstaina.

EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen perustelee valintaa Pukkisen vahvalla kokemuksella yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja isojen organisaatioiden johtamisesta. Pukkisella on myös yrittäjäkokemusta palvelualalta, omasta asianajotoimistosta.

Tammisen mukaan toimitusjohtajan tehtävään haettiin kokenutta henkilöä, joka tuntee yritysmaailmaa ja elinkeinopolitiikkaa ja joka pystyy käymään syvällistä yhteiskunnallista keskustelua. Pukkisella on myös kansainvälistä kokemusta vienninedistämistehtävistä sekä useiden kansainvälisten organisaatioiden luottamustoimista. EU-tason vaikuttaminen on hänelle ennestään tuttua.

– Pukkisella on laaja kokemus, hän tuntee monipuolisesti yhteiskunnallista toimintaympäristöä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, hän on johtanut isoja organisaatioita ja tottunut viemään läpi uudistuksia. Hänen yhteistyökykyään tarvitaan myös uudessa tehtävässä, Tamminen luonnehtii.

Pukkinen on työskennellyt Turun kaupunginjohtajana vuodesta 2006 ja sitä ennen Seinäjoen kaupunginjohtajana vuosina 1999–2005. Hänellä oli toistakymmentä vuotta oma asianajotoimisto, joka oli erikoistunut pk-yritysten palvelemiseen ulkomaankauppaan ja sopimusoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

Pukkinen on kartuttanut yritysmaailman tuntemusta useiden yritysten sekä elinkeinoelämää lähellä olevien organisaatioiden hallintoelimissä. Lisäksi hän on toiminut mm. Euroopan kuntien ja aluehallinnon liiton hallituksen varapuheenjohtajana sekä kuntien ja kuntaliittojen maailmanjärjestön hallituksessa.

Toimitusjohtaja Leif Fagernäs jatkaa EK:ssa vuoden loppuun sopimuksensa mukaisesti hallituksen erityistehtävissä ja tarvittaessa uuden toimitusjohtajan tukena sisäänajovaiheessa.

takaisin alkuun

---

Sakari Tamminen, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja
EK:n kevätkokouksen seminaari 20.5.2010

Arvoisa seminaariväki, hyvät naiset ja herrat

Talous on tullut verkalleen ulos syvimmästä kriisistä. Eri sektoreiden aktiviteetit ja sitä myötä tilaukset ovat hivenen elpyneet. Uusia investointeja ei ole kuitenkaan nähty kovin paljon. Lähiajan suhdannenäkymät ovat kääntyneet parempaan. Hienoista palautumista siis reaalitaloudessa.

Euroalueelta ei kantaudu muutoin kovin hyviä uutisia. Kreikan kriisi koettelee rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja uhkaa kasvun käynnistymistä.

Kreikka on itse syypää omiin finanssivaikeuksiinsa. Puhtain paperein eivät tosin selviä muutkaan euromaat. Velkaantumista kontrolloivaa vakaus- ja kasvusopimusta on vesitetty ja venytetty sitä mukaa, kun suuret euromaat ovat sitä rikkoneet. Myös Kreikan tilastojen hämäryyttä siedettiin aivan liian pitkään.

Kreikan kriisin laajeneminen koko Euroopan finanssi- ja talousjärjestelmää uhkaavaksi katastrofiksi oli varmaan pakko estää. Tarjoamalla apuaan muut Euroopan maat eivät pelastaneet ainoastaan Kreikkaa vaan turvasivat samalla omaa toimintaympäristöään. Niin vastenmieliseltä kuin apu ehkä tuntuukin, muut vaihtoehdot olisivat vielä huonompia.

Hyvät kuulijat,

Kreikalle kasatut mittavat pelastuspaketit ja Euroopan keskuspankin roolin kasvattaminen antoivat ainakin aikalisän. Seuraavaksi on kriisimaiden vuoro laittaa taloutensa järjestykseen. EU tarvitsee lisäksi tehokkaan systeemin talouspolitiikan valvontaan ja koordinointiin. Jos sellaista pidetään kansallisen päätösvallan rajoitteena, niin olkoon niin! Viimeaikaiset kriisit ovat opettaneet, että globaalissa taloudessa kansallinen itsemääräämisoikeus on suhteellinen käsite. Kaikki riippuu kaikesta.

Koko Euroopassa – myös Suomessa – täytyy miettiä, mihin yhteiset varat riittävät ja minkä kokoiseen julkiseen sektoriin on jatkossa mahdollisuus. Menojen tasosta ja leikkausten tarpeesta keskustellaan liian vähän, lähinnä vain kriisiin jo ajautuneissa euromaissa.
Finanssikriisi ja Kreikan vaikeudet ovat kiihdyttäneet keskustelua finanssivalvonnasta. Aihe on tärkeä, mutta pankkien sääntelyssä pitäisi kaikesta huolimatta välttää ylilyönnit. Amerikkalaisten investointipankkien tai saksalaisten suurpankkien virheet eivät saa johtaa siihen, että PK-yritysten rahoitus vaikeutuu Suomessakin ja asuntolainojen korot nousevat. Täkäläiset pankit ovat toimineet vastuullisesti, joten niitä koskevassa sääntelyssä ei toivottavasti sorruta liiallisuuksiin.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Suomi ei varmasti ole Kreikka, mutta ilman talouspolitiikan suunnanmuutosta Suomikin ajautuu kestämättömän velkakierteen umpikujaan. Vakava muistutus tilanteesta saatiin viimeksi eilen, kun Suomi romahti sveitsiläisen instituutin IMD:n kilpailukykyvertailussa 19. sijalle eli kymmenen pykälää alemmaksi kuin vuosi sitten. Kuten uutisista kuulimme, pudotuksen taustalla olivat ennen muuta BKT:n lasku, julkistalouden heikentyminen ja työkustannusten nousu.
Täälläkin tarvitaan uutta talouspoliittista ajattelua. Tarvitaan suomalainen New Deal, jossa yrittämiseen ja työntekoon ladataan uutta virtaa ja tarjotaan uusia kannusteita. Talouspolitiikan johtotähdeksi tulee nostaa ajatus, että vain menestyvät yritykset turvaavat suomalaisen hyvinvoinnin ja sen rahoittamiseen tarvittavat verotulot.

Päälle kaatuvat julkisen talouden ongelmat on ratkaistava niin, että kaikki päätökset edistävät samalla talouskasvua. Samaan aikaan täytyy rohkeasti tunnustaa, että kaikki ei voi jatkua ennallaan eikä kaikkeen entiseen ole varaa.

Julkisen talouden tervehdyttämisessä marssijärjestys on elinkeinoelämän näkökulmasta selvä. Ensiksi täytyy puuttua julkisen sektorin menoihin, toimintojen tehokkuuteen sekä palvelujen tuottamistapaan. Samalla on edistettävä yrittäjyyttä, parannettava kilpailukykyä ja pidennettävä työuria. Väistämättömien päätösten lykkääminen on virhe, tapahtuipa se millä verukkeella hyvänsä. Tähän sorruttiin valitettavasti eläkeratkaisussa.

Elinkeinoelämä korostaa verolinjauksissaan, että verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyttä, osaamista ja työntekoa. Välttämätöntä talouskasvua ei saa lannistaa veronkiristyksillä. Erityisen tärkeää on säilyttää osinkoverotuksessa vahvat yrittämisen kannusteet, sillä Suomi tarvitsee taantuman jälkeen entistä enemmän kasvuhakuisia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa.

Suomi on vuosien mittaan menettänyt kilpailuasemaansa yritysverotuksessa, joka on ankaran kansainvälisen kilpailun kohde. Menetetty kilpailuetu tulee palauttaa nopeasti alentamalla selvästi yhteisöverokantaa. Tämä parantaisi Suomen houkuttavuutta investointiympäristönä.

On syytä korostaa, että kilpailukykyinen yritysverotus on myös palkansaajien etu. Kansainvälisessä kilpailussa liian raskas verotaakka siirtyy viime kädessä työntekijöiden ja kuluttajien kannettavaksi. Kireä verotus nakertaa yrityksen kannattavuutta, heikentää palkanmaksukykyä ja kasaa korotuspaineita tuotteiden ja palvelujen hintoihin.

Arvoisat vieraat,
Työmarkkinoilla on päättymässä yksi neuvottelurupeama, ja uusi alkaa.

Yhteenvetona menneestä voi sanoa, että sopimusten uusiminen onnistui työnantajien näkökulmasta suhteellisen hyvin. Talouskriisin keskellä tilaa uusille palkankorotuksille ei olisi ollut lainkaan, mutta niin järkeviin ratkaisuihin kyetään harvoin työmarkkinoilla.
EK:ta kritisoitiin talven aikana toistuvasti siitä, että vaadimme kaikilta tiukkaa palkkalinjaa. Miksi?
Ensinnäkin, poikkeuksellisen syvä talouskriisi edellytti erittäin suurta malttia palkankorotuksissa. Koordinoidulla liittokierroksella EK:n jäsenliittojen ja -yritysten sitoutuminen palkkalinjaan olikin erinomaisen yhtenäistä.

Toiseksi, työnantajat joutuivat kantamaan vastuun kilpailukyvystä ja työpaikoista, kun kriisitietoisuutta ei valitettavasti löytynyt palkansaajakeskusjärjestöistä. Pikemminkin päinvastoin. Tämä paneekin kysymään, mikä on palkansaajakeskusjärjestöjen rooli ja haluavatko ne enää vaikuttaa työmarkkinapolitiikan sisältöön. Tuntevatko järjestöt oman vastuunsa työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä tukevista ratkaisuista? Toivon, että niillä olisi jatkossa sekä halua että kykyä osallistua aktiivisesti sopimuspolitiikan uudistamiseen. 

Ei tullut suurena yllätyksenä, että ahtausalalla jouduttiin vaikeaan työriitaan. Ahtaajien lakko oli neuvottelukierroksen suurin selkkaus. Pienen avainryhmän kohtuuttomat vaatimukset ja niiden varaan rakennettu työtaistelu osoittivat jälleen selkeästi suomalaisen työrauhajärjestelmän puutteet.

Suomi on edelleenkin lakkoherkkä maa, ja erityisesti laittomat lakot ovat meillä yleisiä. Yritykset ja niiden asiakkaat joutuvat usein pelinappuloiksi myös ammattiliittojen keskinäisissä reviirikiistoissa. Luotettavuus on ollut suomalainen perusarvo ja suomalaisten yritystenkin valttikortti. Se on saanut selkkauksissa vakavan kolauksen.

En ole ensimmäinen EK:n puheenjohtaja, joka peräänkuuluttaa työrauha- ja sopimusjärjestelmän uudistamista.

Työrauhajärjestelmä ja työriitojen sovittelumekanismit ovat työmarkkinajärjestöjen keskeistä pelikenttää. Muu työelämää koskeva lainsäädäntö on hiljattain uudistettu, mutta työrauhasäännöt ovat edelleen aivan toiselta aikakaudelta, 40–50 vuoden takaa. Asia on vihdoinkin ratkaistava. Näin emme voi jatkaa.

Yksi neuvottelukierroksen murheenkryyneistä oli julkinen sektori. Kunta-alan ammattiliitoissa näytti olevan jälleen kaikista vähiten kriisitietoisuutta. On pakko ihmetellä, miten kuntasektorista voi tulla toistamiseen palkkajohtaja, kun kuntien talous syöksyy yhä syvempään pitkäaikaiseen kriisiin. Elinkeinoelämä ei voi seurata tilannetta toimettomana sivusta, sillä kunta-alan ratkaisut heijastuvat myös yksityiselle puolelle. Julkisella sektorilla tarvitaan merkittävästi parempaa ymmärrystä talouden tosiasioista.

Hyvä seminaariväki,
Talven aikana solmitut työehtosopimukset ovat keskimäärin yli kahden vuoden mittaisia, mutta neuvottelut toisen sopimusvuoden palkoista alkavat pian. On tärkeää muistaa, että toipuminen talouskriisistä kestää vielä pitkään. Ylilyönteihin ei ole tulevaisuudessakaan varaa. Samalla tulee jatkaa työehtosopimusten sisällöllistä uudistamista kehittämällä mm. yksilöllistä palkkausta, joustavia työaikajärjestelyjä sekä muita tuottavuutta edistäviä toimia. Paikallista sopimista tulee lisätä ja parantaa siinä tarvittavia valmiuksia työpaikoilla.

Suomen poliittinen kevät ja kesä kulminoituvat moniin tärkeisiin päätöksiin: puolueet linjaavat puoluekokouksissa näkemyksiään seuraavalle vaalikaudelle, ja eduskunnan on määrä päättää mm. ydinvoimasta sekä uusiutuvan energian paketista.

Ohjenuora päätöksille ja linjauksille on selvä. Suomen tulee ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla voidaan vauhdittaa kasvua ja luoda uusia työpaikkoja.
Ydinvoiman lisärakentaminen luo hyvän perustan suomalaisen kilpailukyvyn kehittämiselle. Sen vuoksi elinkeinoelämä toivoo, että eduskunta päätyy hyväksymään valtioneuvoston tekemät myönteiset periaatepäätökset. Se on ensiarvoisen tärkeää.

Suomella ei ole juurikaan luontaisia kilpailuetuja, joten kohtuuhintaisella sähköllä on suuri merkitys elinkeinoelämälle ja erityisesti paljon energiaa tarvitseville yrityksille. Sillä voidaan osittain kompensoida mm. pitkistä etäisyyksistä johtuvia korkeita logistiikkakustannuksia.
Sähkö on kaiken kaikkiaan tulevaisuuden voimavara. Se luo edellytyksiä monenlaiselle yritystoiminnalle ja sitä kautta talouden kasvulle.

Hyvät naiset ja herrat,
Myös elinkeinoelämä on valmistellut kevään aikana omia näkemyksiään ajankohtaiseen hyvinvointikeskusteluun. Se toivottavasti kiihtyy hyvissä ajoin ennen tulevia eduskuntavaaleja. Kuten edellä jo toteisin, hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman tervettä taloutta ja menestyvien yritysten synnyttämiä verotuloja. Tästä syystä yrityksillä ja yhteiskunnalla on yhteinen intressi uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa taloudellisesti kestävälle pohjalle.

Kun elinkeinoelämä puhuu terveen talouden, talouskasvun ja kilpailukyvyn puolesta, sitä syytetään usein halusta romuttaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä on väärä käsitys. Elinkeinoelämä arvostaa hyvin toimivaa julkista taloutta, tehokkaasti tuotettuja hyvinvointipalveluja ja laadukasta infrastruktuuria. Osaavat, motivoituneet ja hyvinvoivat kansalaiset ovat tärkeä osa yritysten ja Suomen kilpailukykyä. 

Pulma on siinä, että nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on ajautumassa umpikujaan. Juuri siksi tarvitaan uutta talouspoliittista ajattelua sekä rohkea visio uudistuvasta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Elinkeinoelämän näkemykset on koottu täälläkin jaossa olevaan julkaisuun ”Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi”. Se on kooste yksityiskohtaisemmista linjauksista, joita EK on tehnyt kuluvan kevään aikana mm. verotuksesta, koulutus- ja työvoimapolitiikasta, innovaatiopolitiikasta sekä yrittäjyyden edistämisestä. Linjaukset ovat elinkeinoelämän vahva viesti hyvinvoinnin puolesta.

Olemme monella tavalla taitekohdassa taloudessa. Kasvun viriämiseen on nähtävissä hienoisia mahdollisuuksia. Toisaalta euroalueen huono taloustilanne tai jopa kriisi uhkaa kasvun käynnistymistä Euroopassa. On tehtävä viisaita ja kipeitäkin päätöksiä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Toivotan Teille kaikille mielenkiintoista seminaaria. Kiitos.

takaisin alkuun

---

Työllistyminen huolestuttaa nuoria – työkokemusta on vaikea saada

Työn saaminen, pätkätyöt ja työttömyys huolestuttavat nuoria työelämän suhteen eniten. Lisäksi eri alojen työllisyysnäkymien epävarmuus hämmentää nuoria oman alavalinnan suhteen.

Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja ammatinvalinta 2010 -tutkimus selvitti, mitkä asiat nuoria työelämässä huolestuttavat. Taloudellinen tiedotustoimisto selvittää vuosittain nuorten näkemyksiä ammatinvalintaan liittyen.

- Nuorten suurin yhteinen huolenaihe liittyy siihen, miten työelämästä yleensä saa kiinni. Moni nuori miettii, saako tulevaisuudessa hyvälläkään koulutuksella työtä. Nuorten kaipaama työelämään liittyvä hallinnan tunne vaikuttaa heikolta, sanoo nuorisopalvelun päällikkö Tomi Alakoski Taloudellisesta tiedotustoimistosta.

Tutkimus osoittaa, että nuorten kokemukset työelämään tutustumis- eli TET-jaksoilta ovat myönteisiä. Jaksot koetaan tärkeiksi ja hyödyllisiksi, mutta niiden pitäisi nuorten mielestä kytkeytyä selvemmin eri oppiaineiden sisältöihin.

Nuoret kaipaavat työkokemusta jo kouluaikana. Työstä kiinni saaminen on kuitenkin hankalaa.

- Nuoret tuntuvat olevan valmiita tarttumaan työhön kuin työhön, mutta töiden saaminen on heidän kokemuksensa mukaan hyvin vaikeaa. Kovin moni ei yläaste- ja lukioaikana onnistu löytämään työtä, johon ilman kokemusta pääsisi kiinni, Alakoski painottaa.

- Tutustuminen työhön laaja-alaisesti jo peruskoulussa antaa mahdollisuuden nuorelle löytää oman alansa ja tehdä oikeita valintoja yhteishaussa 9. luokalla. Kaupan ala on pitänyt tärkeänä toimia vastuullisesti ja epävarmoinakin aikoina tarjota työpaikkoja myös nuorille, sanoo HOK-Elannon henkilöstön kehittämispäällikkö Matti Räsänen.

Tutkimus selvitti myös nuorten näkemyksiä hyvästä työelämästä.

- Nuorten mielestä hyvässä työssä on vapautta ja mahdollisuuksia, työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa ja tehokkuudella luodaan menestystä. Nuoret pitävät myös tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa omaan toimenkuvaan ja monipuoliseen arkeen, kommentoi erityisasiantuntija Janne Jauhiainen tutkimuksen toteuttaneesta Fountain Park Oy:stä.

takaisin alkuun

---

AKAVA
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK  
VALTION TYÖMARKKINALAITOS   
KESKUSJÄRJESTÖT SITOUTUVAT SOPIMUS- JA TYÖRAUHAJÄRJESTELMÄN PITKÄJÄNTEISEEN KEHITTÄMISEEN

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tänään päässeet yhteisymmärrykseen suomalaisen sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistamistarpeesta. Työmarkkinajohtajat päättivät uudistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kehittämisehdotuksista.

Tavoitteena on vahvistaa työmarkkinajärjestelmän toimivuutta ja tasapainoa. Toimiva neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä ja sitä tukeva ajantasainen lainsäädäntö turvaa työmarkkinoiden vakautta, ennustettavuutta ja suomalaisten hyvinvointia. Työmarkkinoiden vakauden ja häiriöttömyyden merkitys kilpailutekijänä korostuu kansainvälisen talouden oloissa. Se on myös edellytys julkisen palvelutuotannon varmistamiselle. Keskusjärjestöt korostavat, että työriitojen sovitteluprosessia ja sitä edeltävää neuvottelutoimintaa tulee kehittää kiistojen sovinnollisen ratkaisemisen edistämiseksi.

Keskusjärjestöt sitoutuvat pitkäjänteiseen neuvottelu- ja sopimustoiminnan kehittämiseen. Tähän liittyen keskusjärjestöt ovat sopineet, että ne:

• kehottavat jäsenliittojaan edistämään ja kehittämään toimivia ja luottamuksellisia neuvottelusuhteita sekä käymään vuoropuhelua toimialan tulevaisuuden näkymistä;
• kehittävät ja tarjoavat jäsenliitoille erilaisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin soveltuvia neuvottelutoiminnan malleja ja palveluja tavoitteenaan edistää hyvää neuvottelukulttuuria ja jatkuvan neuvottelun periaatetta sekä tukea myös paikallisen sopimisen onnistumista työpaikoilla;
• selvittävät keskusjärjestöjen työryhmässä yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen väliseen rajanvetoon liittyviä ongelmia;
• jatkavat työmarkkinajohtajien kesken aloitettua vuoropuhelua keskusjärjestöjen roolista muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä. Tavoitteena on arvioida yhdessä mm. edellytyksiä neuvottelukoordinaatioon ja luoda keskusjärjestöjen yhteinen toimintamalli ja muun keskinäisen yhteistyön muodot;
• esittävät, että työ- ja elinkeinoministeriön ja keskusjärjestöjen kesken käynnistetään valmistelutyö sopimustoimintaa ja työrauhaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tästä toimeksiannosta ja valmistelutyön aikataulusta sovitaan kolmikantaisesti lokakuun 2010 loppuun mennessä.

Keskusjärjestöjen saavuttama yhteisymmärrys perustuu vuoden 2009 alusta toimineen työryhmän yksimielisiin esityksiin (liite). Työryhmä analysoi sopimus- ja neuvottelujärjestelmän muuttuvaa toimintaympäristöä ja arvioi sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustarpeita. Työ kattoi sopimustoiminnan ja lainsäädännön toimivuuden arvioinnin. Ryhmä selvitti jäsenliittojen näkemykset ja kuuli asiantuntijoina liittojen edustajia, työtuomioistuimen presidenttiä sekä Huoltovarmuuskeskuksen johtoa. Ryhmän asiantuntijajäsenenä toimi entinen valtakunnansovittelija, varatuomari Juhani Salonius.

takaisin alkuun

---

EK:n Investointitiedustelu, vastaava ekonomisti Penna Urrila:

Investoinnit jäävät vaimeiksi vielä tänäkin vuonna
Tutkimus- ja kehitystoiminta kehittynyt vakaammin kuin kiinteät investoinnit

Teollisuusyritysten investoinnit jäävät talouskriisin vuoksi niukoiksi vielä kuluvanakin vuonna. EK:n investointitiedustelun mukaan kiinteät investoinnit Suomeen putosivat viime vuonna yli kolmanneksella 2,7 miljardiin euroon. Tänä vuonna vähennystä ennustetaan vielä kymmenen prosenttia, ja investointien arvoksi odotetaan hieman yli 2,4 miljardia euroa.

Investoinnit pysyvät tänä vuonna varsin matalalla tasolla useimmilla tehdasteollisuuden toimialoilla. Sen sijaan energia-alan investoinnit ovat vilkkaita myös vuosina 2009–2010, korvaten osin tehdasteollisuuden investointien pudotusta. Tehdasteollisuuden ja energiantuotannon yhteenlaskettujen investointien ennustetaan olevan tänä vuonna noin 4,4 miljardia euroa, joka on vajaat 7 prosenttia viimevuotista vähemmän.

Talouskriisi on vaikuttanut vähemmän tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuin kiinteisiin investointeihin. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvu kuitenkin päättyi viime vuonna, ja kotimaiset T&K-menot laskivatkin hieman. Teollisuusyritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa viime vuonna runsaat 4,0 miljardia euroa, eli jo selvästi enemmän kuin kiinteisiin investointeihin. Tänä vuonna T&K-panostusten ennustetaan pysyvän likimain viime vuoden tasolla.

Tutkimus- ja kehitystehtävissä kotimaassa työskentelevien määrä väheni tiedustelun mukaan viime vuonna vajaalla kahdeksalla prosentilla. Tänä vuonna laskun ennustetaan loivenevan. Tiedustelun mukaan T&K-tehtävissä työskentelisi Suomessa noin 24 500 henkilöä.

Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde teollisuuden jalostusarvoon on painunut alle 10 prosenttiin, vaikka myös jalostusarvo on laskenut voimakkaasti. Jos investointeihin luetaan mukaan myös T&K-toiminta, tehdasteollisuuden investointiaste pysyy melko vakaana yli 20 prosentin tasolla.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä investointitiedustelu on osa EU:n harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. Tiedusteluun vastasi 295 teollisuus- ja energiayritystä. Tiedusteluun vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli lähes 79 mrd. euroa vuonna 2009. Vastaajayritykset työllistivät Suomessa 189 000 työntekijää. Tiedusteluun osallistuneiden yritysten investoinnit kattavat noin 80 prosenttia tehdasteollisuuden kaikista investoinneista. Investointitiedustelun luvut on korotettu vastaamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia investointeja.

takaisin alkuun

---

EK Hetemäen työryhmän esityksistä: Yhteisöverokannan merkittävä alentaminen tukee talouskasvua

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tärkeänä, että alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä on tarkastellut verotusta kokonaisuutena ja tehnyt esityksen verotuksen rakenteellisesta uudistamisesta. Kokonaisuuteen voi ottaa kantaa vasta sitten, kun työryhmän koko raportti valmistuu loppuvuonna.  

Nyt julkistetuissa esityksissä on EK:n mielestä sekä hyvää että korjattavaa.

Myönteistä on ehdotus ansiotuloverojen keventämisestä ja oikeansuuntaista esitys yhteisöverokannan alentamisesta 22 prosenttiin. Esitys yhteisöveron laskemisesta on merkittävä ja perusteltu toimenpide, joka tukee talouden kasvua ja yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysverotuksen kansainvälinen kilpailukyky edellyttäisi kuitenkin tätäkin rohkeampaa linjausta, yhteisöverokannan laskemista 20 prosenttiin.

Yrittämisen kannusteiden kannalta on valitettavaa, että työryhmä esittää kiristystä pääomatulojen ja osinkojen verotukseen. Myös pääomaverotus tulee säilyttää kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja osinkoverotuksella kannustaa yrityksiä kasvuun. Työryhmän esittämä arvonlisäverotuksen korotus uhkaa johtaa tässä taloustilanteessa ostovoiman ja kotimaisen kysynnän heikentymiseen.

Työryhmä toteaa aivan oikein, että tulevia verovalintoja on arvioitava ennen muuta sillä perusteella, miten ne parhaiten edistävät talouskasvua. Siksi verotuksen tulee nykyistä paremmin kannustaa työntekoa, osaamista ja yrittäjyyttä. 

Ansiotulojen kireä verotus on Suomessa edelleen ongelma kaikilla tulotasoilla. Työryhmä esittää, että ansiotuloverotusta alennetaan kaikissa tuloluokissa ja ylin marginaaliveroprosentti lasketaan noin 55 prosentista 50 prosenttiin. Työryhmän esitys vastaa EK:n tavoitteita.

Osinkoverotuksen kiristäminen lyö korville kasvuyrittäjyyttä

Yritys- ja pääomaverotus muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Tästä syystä myös pääomatulojen verotus tulee säilyttää kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Työryhmän esityksestä poiketen nykyistä 28 prosentin verokantaa ei pidä nostaa.

Osinkoverotuksen kansainvälisenä suuntauksena on viime vuosina ollut pikemminkin verotuksen keventyminen kuin kiristyminen. Työryhmän esitykset johtaisivat pääsääntöisesti osinkoverotuksen kiristymiseen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen aseman heikkenemiseen. Yksityishenkilöiden pörssiyhtiöistä saamien osinkojen verorasitus kasvaisi noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus olisi takaisku myös tavoitteille edistää kotitalouksien osakesäästämistä.

Listaamattomien yritysten osinkoverotus suosii nykyisin vahvaa omavaraisuutta ja liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Yritysten vahvat taseet ovat kantaneet myös viimeaikaisten taloudellisten vaikeuksien keskellä.

On myönteistä, että työryhmä on päätynyt osinkoverotuksen uudistamiseen nykyjärjestelmän pohjalta. Esitys johtaa kuitenkin siihen, että monien keskisuurten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien verotus kiristyisi merkittävästi. Jos osinkoverotusta uudistetaan, tulee työryhmän esittämää osinkoveromallia kehittää siten, että ns. normaalituoton määrää korotetaan merkittävästi ja osinkojen veronalaista osaa vähennetään.

takaisin alkuun

3.   Projektit ja kampanjat

Liiton NETTISIVUT uudistuvat! Anna palautetta, niin kehitetään sivuja yhdessä teidän tarpeisiin. Nyt pääsen itse päivittämään niitä (kunhan opin tekniikan).
Sivut löytyvät osoitteesta http://www.ek.fi/logistiikkayritysten_liitto/fi/index.php

Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin:

Kuljetusala.com–projektin jatko on vielä auki, mutta jotain asian eteen tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan.

PaKu
PaKu (Parasta Kuljetusalan Työntekijälle), joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Projektiehdotukset on hyväksytty Työsuojelurahaston käsittelyssä, mistä saadaan 50 %:a tukea. Ketjukohtaisesti projektit ovat käynnistyneet. Syksyn 2008 aikana hankkeesta tehdään viestimille juttu sekä hyödynnetään ketjujen omia lehtiä. Yrityskohtaiset työryhmät ovat huonosta taloustilanteesta huolimatta toimineet aktiivisesti. Kehitettäviä kohteita on löytynyt. Asian tiimoilta järjestettiin yritysten yhteinen työpaja 2.9.2009, joka onnistui hyvin ja työpaja poiki yhteisen työsuojelukokouksen, joka pidettiin 2.10.2009.

Viimeinen PaKu –seminaari pidettiin 7.5.2010 ja sovittiin, että siitä saadaan yhteenveto kaikkien käyttöön. Monta hyvää asiaa oli löydetty työviihtyvyyden ja tiedonkulun parantamiseksi, mitkä nyt täytyy jalkauttaa yrityksiin ympäri Suomea. Loppupalaveri tullaan käymään syyskuussa Työsuojelurahaston ja yritysten sekä liiton kesken. Suunnitteilla on myös asialle jatkoa, todennäköisesti yrityskohtaisesti.

ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009
Portaali tuli yleiseen käyttöön 6.5.2009. Portaaliin pääsee osoitteella: http://www.kuljetustilaus.fi/. Tämä on jo tärkeä osuus Älyliikenteestä.

Tilauksen tekeminen on helppoa ja portaalin käyttö onkin tarkoitettu lähinnä Pk-yrityksille, mutta siitä ovat kiinnostuneet myös suuryritykset. Nyt on hyvä aika lanseerata uusia työkaluja, jotta ne ovat hyvässä vireessä, kun nousu taas uudelleen lähtee liikkeelle. Portaalia käyttämällä saamme myös kustannuksia paremmin hallintaan. Varsinainen testaus on loppunut 1.4.

Portaaliin on tehty elokuussa sellainen muutos, että eri ketjut/yritykset eivät pääse näkemään toistensa asiakkaita, jos asiakkaat niin haluavat tai yritys haluaa jo etukäteen rekisteröidä omia asiakkaita. Ohjelmaa halutaan kehittää myös lisää, mutta näistä kohdista palaan myöhemmin asiaan. Liitto osallistuu Älyliikenteen projektiin liittyen Älykkääseen toimitusketjuun (ÄLYtavara). Tarkempi sisältö tarkentuu kesäkuuhun mennessä. Siinä hyödynnetään sähköistä tilausjärjestelmää. Toinen työryhmä käsittelee liikenteen ohjausta ja kolmas työryhmä liikenteen maksujärjestelmiä. Lisäksi mm. joukkoliikenteelle jne. on 4 muuta työryhmää. ÄLYtavaran työryhmä järjestää työpajan syyskuussa. Tietoa lisää myöhemmin.

Liiton hallitus on tehnyt päätöksen 19.5.2010 kokouksessaan, miten sähköinen maailma saadaan 95 % käyttöön, nyt vain 40 %.

Liitto lähtee keräämään kolmen alueen tietoa vuoden 2011 alussa, jotta näitä asioita voidaan kehittää eteenpäin eli Työsuojeluun, Ympäristöön ja Suhdanteisiin liittyvää tietoa. Lisää asiasta syksymmällä.
 
Samalla on perustettu VARSI–työryhmä (vakuutusriskit) miettimään sähköisen järjestelmän vaatimia kirjauksia ja varaumia eli miten ne tehdään uskottavasti. Tässä yhteydessä konsultoimme vakuutusyhtiöitä tiiviisti. Olemme saaneet vakuutusyhtiöiltä kommentit, miten toimia sähköisessä maailmassa. Työryhmä on työstänyt sähköiseen toimintatapaan liittyviä vakiolausekkeita Tavaralinjaliikenteen Yleisiin Kuljetusmääräyksiin, joita jokainen yritys voi käyttää. Kuljetusmääräykset on päivitetty 1.1.2010, sisältäen siis myös sähköisen toimintatavan.

Tiekuljetussopimuslaki on käännetty englanniksi niin, että se on käytössä kevään 2010 aikana. Oikeusministeriö tarkistaa parhaillaan käännöstä.

TULO
TKK eli Teknillinen Korkeakoulu on aloittanut ”Tulevaisuuden Logistiikka” –projektin, jossa paneudutaan yrittämiseen, terveeseen liiketoimintaan, verkostoihin jne. Ensimmäinen työpaja on helmikuun puolivälissä, jolloin ohjelma tarkentuu. Liittomme on mukana, rahoitus tulee Uudenmaan TE-keskuksen kautta, ns. ESR-rahaa.

Viides TULO–työpaja oli 10.2.2010 Otaniemessä ja kevään toinen oli 21.4.2010. Projekti jatkuu vuoden 2011 loppuun. Projekti on pystynyt käymään läpi n.60 pk-kuljetusyritystä Uudellamaalla.

ENERGIATEHOKKUUS
Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa 24.1.2008 LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille 2008-2016 koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA –järjestelmään (http://www.emistra.fi/) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Polttoaineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentäminen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulutuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Energiatehokkuudesta on tullut esite, joka on postitettu yrityksille.

Nyt jos koskaan kannattaa alkaa seurata polttoaineenkulutusta ja säästämään siinä, minkä eri keinoin vain voi.

LVM teettää uuden ohjelman energiatehokkuustoimien seurantaan ja ohjelma tulee sijaitsemaan Motivan palvelimella. Uudessa ohjelmassa katsotaan raportointi uudelta pohjalta, niin että se käy myös suuremmille yrityksille. Tarkoitus on raportoida tehtyjä toimenpiteitä ja tuloksia, ei enää yksittäisiä autoja.

HISTORIA
Olli Blomberg on aloittanut tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 –vuodenvaihteessa. Vuosi 2008 meni paljolti materiaalia kerätessä ja perusasioita suunniteltaessa. Keväällä 2009 alkoi haastattelujen osuus, joten Olli on varmaan moneen teistä yhteydessä. Kirjapainokin on jo valittu.

Liiton hallitus on päättänyt olla mukana alan kattavassa näyttelyssä Mobiliassa vuonna 2011. Näyttelyn avajaiset ovat 25.3.2011. Näyttelymateriaalia tarvitaan!

Liiton 60-v juhlat pidetään 20.5.2011 Helsingissä hotelli Scndic Intercontinentalissa. Ohjelmassa tulee olemaan ÄLYliikenteen kutsuseminaari ja varsinainen iltajuhla jäsenille ja kutsuvieraille. Tästä tietoa vielä enemmän kevään 2010 aikana.

ELINTARVIKEKULJETUKSET
Yhdessä Eviran ja ketjujen kanssa on lähdetty työstämään yleispätevää ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” -ohjeistusta, jotta vaikeudet kentällä hyväksymisien suhteen saadaan kuntoon. Työ etenee Eviran oman projektin kanssa. Logistiikka-ala on ensimmäisenä alana tekemässä uutta, parempaa ohjeistusta. Tekstejä on syntynyt ja olemme lähellä lopullisia versioita. Uudet ohjeet pidämme niin lyhkäisinä ja selkeinä kuin mahdollista. Tapasimme läänineläinlääkärit ja elintarvikevalvojat 12.5.2009 Jyväskylässä, jolloin saimme heidän kommentteja ohjeisiin. Tapaamme vielä muutaman kunnallisen terveystarkastajan syksyllä 2010 ja tämän jälkeen korjatut ohjeet menevät ilmeisesti vuoden 2010 syksyllä Eviran hyväksyttäviksi ja Komissiolle tiedoksi. Eviralta on valmistunut juuri ohje ”Hyvien käytäntöjen ohjeitten” arviointiin, joten pääsemme asiassa eteenpäin.

YHDISTETYT KULJETUKSET
Olemme mukana myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevassa työryhmässä. Tarkoitus on saada sopivia reittejä Keski- ja Itä-Suomeen. Liikennevirtatutkimukset on tehty jo erikseen sekä konttiliikenteestä että irtoperäliikenteestä. Varsinainen tulosten tarkastelu ja käytännön toimet ajoittuvat vuoteen 2009, mitä parhaillaan työstetäänkin. Loppuraportti on tullut painosta. Joka haluaa loppuraportin, voi pyytää sitä minulta, niin järjestän asian.
VR miettii parhaillaan asiakkaiden kanssa mahdollisen Hki-Kuopio ja Helsinki-Jyväkylä –linjojen avaamista. Tosin nykyinen taloudellinen tilanne asettaa projektille kovat haasteet.

takaisin alkuun

4.   Tilastot ja liitteet

• Suomen Pankki  Korkotietoa 6.2010
• Tilastokeskus  Indeksit 5.2010
• Neste Oil   Diesel 19.6.2010
• Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Polttoainekatsaus
• Edupoli   Työvoimakoulutus

Terveisin 
LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO  
Kyösti Orre, p. 0400 426 134, kyosti.orre@ek.fi 

takaisin alkuun