Jäsenkirje 2/2009
17.02.2009
1. Ministeri Vehviläinen
2. Lainsäädäntöä
3. Uutisia, LVM
4. EK:n uutisia
5. Projektit ja kampanjat
6. Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset
7. Työjohtokoulutus
8. Kuljetusmessut
9. Tilastot ja Liitteet
1. Ministeri Vehviläinen
Ministeri Vehviläinen tulee tekemään ”ensimmäisen sähköisen tilauksen” uudella nettiportaalillamme 6.5. Logistiikka- ja Kuljetusmessujen avajaisten yhteydessä.
2. Lainsäädäntöä
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen (28/2009) eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, joka kumoaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (905/2007). Maa- ja metsätalousministeriön antama uusi asetus on tullut voimaan 1.2.2009. Kuljetusten osalta kannattaa huomioida 11 § lyhytaikaiset poikkeamat lämpötiloista
Asetus on ladattavissa alla olevasta linkistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090028
Lisäksi huomioitavaa:
Lämpötilan mittausvälineiden siirtymäaika päättyy 31.12.2009
Euroopan komissio on antanut asetuksen (37/2005, 12.1.2005), joka koskee lämpötilan seurantaa pakastettujen elintarvikkeiden kuljetuksen, välivarastoinnin ja varastoinnin aikana.
Tammikuun 2006 alusta lähtien on mittausvälineiden, joita käytetään pakastettujen elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevan ilman lämpötilan valvontaan, oltava standardien EN 12830, EN 13485 ja EN 13486 mukaiset. Sellaisia mittausvälineitä, jotka on asennettu säännösten mukaisesti 31.12.2005 mennessä, voidaan kuitenkin käyttää 31.12.2009 asti. Tämän jälkeen elintarvikealan toimijalla tulee olla vaatimustenmukaisuutta osoittavat asiakirjat hallussaan.
Lisätietoa elintarvikekuljetuksista
3. Uutisia, LVM
Rajanylityspaikkojen kehittäminen ministeri Vehviläisen ja kuvernööri Serdjukovin tapaamisen aiheena
Suomen ja Venäjän välisen liikenteen kehitys, rajanylityspaikkojen kehittäminen ja lähialueyhteistyö ovat pääaiheina, kun Suomen liikenneministeri Anu Vehviläinen ja Leningradin alueen kuvernööri Valeri Serdjukov tapaavat 23. tammikuuta Helsingissä.
Osapuolet keskustelevat mm. siitä, mihin liikennejärjestelmien kehittämisessä niin Suomessa kuin Venäjällä lähitulevaisuudessa aiotaan panostaa. Ministeri Vehviläinen kertoo mm. siitä, miten E18 Helsingistä Vaalimaalle ulottuvan moottoritieosuutta ollaan Suomen puolella kehittämässä ja missä aikataulussa Vaalimaan rajanylityspaikan raskaan liikenteen pysäköintialue on valmistumassa. Lisäksi ministeri Vehviläinen taustoittaa, muista maiden rajat ylittävien tieinfrastruktuuriyhteyksien Suomen puolen parannushankkeista.
Ministeri Vehviläinen ja kuvernööri Serdjukov keskustelevat myös maiden välisen raskaan tieliikenteen tulevaisuuden näkymistä. Tarkoituksena on vaihtaa tietoja molempien maiden suunnittelemista tienkäyttömaksuista. Lisäksi osapuolet keskustelevat Suomen ja Leningradin alueen rajanylityspaikkojen autonkuljetusautoja koskevista määräyksistä.
Työryhmä selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut työryhmän selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista kaukoliikenteessä ja kaupunkiseutujen lähiliikenteessä pääkaupunkialueen ulkopuolella.
Työryhmän tehtävänä on selvittää rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen mahdollisuuksia ja soveltuvuutta Suomessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä ja toimikausi kestää vuoden 2009 loppuun.
- Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamiseen on Suomessa perinteisesti suhtauduttu kielteisesti. Esimerkkinä on käytetty muun muassa Englannin epäonnistunutta henkilöliikenteen kilpailun avaamista. Myöskään minä en ole syöksemässä Suomea rautatieliikennettä vapaaseen kilpailuun. Pidän kuitenkin tärkeänä, että meillä voidaan tarkastella asiaa kiihkottomasti ja asiaperustein, sanoo Vehviläinen.
Useissa EU:n jäsenmaissa myös henkilöliikenne kilpailutetaan, sillä sen on katsottu parantavan palvelutasoa ja laskevan hintoja. Kansallista henkilöliikennettä ei ole kuitenkaan avattu kilpailulle EU-lainsäädännössä.
Jo aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisesti työryhmän selvittämään henkilöliikenteen kilpailuttamista pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Työryhmien tuloksia on tarkoitus tarkastella kokonaisuutena vuoden lopulla.
Kotimaan tavaraliikenne avattiin kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta uusia operaattoreita ei ole toistaiseksi tullut markkinoille. Alalle tuloa vaikeuttavat muun muassa kaluston kalleus ja muusta EU-alueesta poikkeava raideleveys.
Tukemalla suunnittelua voidaan kehittää myös kutsujoukkoliikennettä, joka on tehokas keino erityisesti haja-asutusalueiden julkisten liikennepalveluiden varmistamisessa.
Venäjän tienkäyttömaksu astuu voimaan 1.2.
Venäjä alkaa periä ulkomaalaisilta raskailta ajoneuvoilta tienkäyttömaksua 1.2.2009 lähtien. Tienkäyttömaksun perinnästä vastaa Venäjän federaation tielaitos Rosavtodor. Maksu on aikaperusteinen. Vuorokausimaksu on noin 9 euroa, viikkomaksu 26 euroa, kuukausimaksu 116 euroa ja vuosimaksu 1 395 euroa.
Ulkomaalaisen kuljetusyhtiön on maksettava maksu viimeistään vuorokausi sen jälkeen, kun sen ajoneuvo on ylittänyt Venäjän rajan. Kuljettaja saa rajalla viitenumeron, jota tulee käyttää tienkäyttömaksua maksettaessa. Maksu maksetaan venäläiseen pankkiin. Suurimmassa osassa raja-asemia on pankkikonttori. Maksun yhteydessä on pystyttävä myös arvioimaan, kuinka pitkän aikaa ajoneuvo on Venäjän alueella. Rosavtodor on toimittanut tienkäyttömaksujen rekisteröitymiskaavakkeita raja-asemille.
Venäjä käyttää tiekäyttömaksusta saadut tulot mm. liikenneinfrastruktuurin kunnossapitoon ja ympäristöhaitoista aiheutuviin kustannuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole vielä saanut virallista ilmoitusta tienkäyttömaksun perimisen yksityiskohdista.
Suomen liikenneministeri Anu Vehviläinen on lähettänyt 29. tammikuuta Venäjän kollegalleen Igor Levitinille kirjeen, jossa hän ottaa kantaa tienkäyttömaksuihin ja kertoo painorajojen muutoksesta.
Suomi ei enää aio sallia 42-tonnia painavien rekkojen liikennöintiä Suomessa. Tällä päätöksellä palataan Suomen ja Venäjän välisen liikenteen normaalikäytäntöön. Suomeen voi tulla 15. helmikuuta jälkeen vain maksimissaan 38 tonnin painoisilla kuorma-autoilla. Ylipainoisille kuorma-autoille on hankittava ylipainoluvat.
Lisäksi ministeri Vehviläinen toteaa kirjeessään, että Suomi pitää Venäjän tienkäyttömaksuja syrjivinä, koska ne kohdistuvat vain ulkomaalaisiin kuljetusyrityksiin.
Ministeri Vehviläinen pitää kuitenkin perusteltuna, että tienkäyttäjät maksavat infrastruktuurin käytöstä. Suomalaiset kuljetusyritykset ovat useiden vuosien aikana maksaneet Venäjälle ylipaino- ja ylimittaluvista maksuja, joiden on kerrottu korvaavan infrastruktuurin käytöstä aiheutuvaa kulumista.
Kirjeessään ministeri Vehviläinen kertoo myös, että Suomessa valmistellaan aikaperusteisen tienkäyttömaksun käyttöönottoa. Valmistelussa noudatetaan EU-lainsäädäntöä ja tavoitteena on, ettei kotimaisten kuljetusyritysten kustannuksia nosteta. Tavoitteena on, että aikaperusteinen tiemaksu tulee Suomessa käyttöön vuonna 2010. Tiemaksu tulee koskemaan sekä kotimaisia että ulkomaisia kulje-tusyrityksiä.
Valtio hyvittää tuontiautojen kuntotarkastusmaksuja
Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt hyvittää tuontiautojen rekisteröintikatsastukseen kuuluvia kuntotarkastuksen kuluja maahan tuotuja ajoneuvoja rekisteröineille.
Hyvitys koskee toisesta ETA-maasta Suomeen käytettynä tuodun auton tai perävaunun kuntotarkastusmaksuja. Kuntotarkastus on tehty kyseisille ajoneuvoille osana rekiste-röintikatsastusta.
Suomi sai EU:n komissiolta huomautuksen kuntotarkastuksista kesäkuussa 2007. Saatuaan tiedon EY-tuomioistuimen Hollannille vastaavasta menettelystä antamasta tuomiosta, liikenne- ja viestintäministeriö ohjeisti lokakuussa 2007 katsastustoimipaikat luopumaan kyseisistä kuntotarkastuksista. Maaliskuussa 2008 asiaa koskeneet ase-tuksen muutokset tulivat voimaan.
Ministeriö on päättänyt, että maksuhyvitys maksetaan 29.6.2007 ja 4.10.2007 välisenä aikana Suomessa rekisteröintikatsastetuille autoille ja raskaille perävaunuille, joilla oli voimassa toisessa ETA-maassa tehty katsastusdirektiivin mukainen määräaikaiskatsastus. Ajoneuvohallintokeskus lähettää kaikille hyvitykseen oikeutetuille tahoille tammikuun aikana kirjeen, joka sisältää lomakkeen ja tarkemmat ohjeet korvauksen saamiseksi.
Hyvityksen piiriin kuuluvia autoja ja perävaunuja on tuotu maahan yhteensä noin 8800 kappaletta, josta henkilö- ja pakettiautoja on noin 8200 ja raskaita ajoneuvoja noin 550. Hyvitystä maksetaan 35 - 68 ? ajoneuvon käyttövoimasta riippuen. Tarkemmat tiedot hyvitysten suuruudesta löytyvät Ajoneuvohallintokeskuksen internet-sivuilta www.ake.fi.
Valtio on varautunut maksamaan hyvityksiä yhteensä 460 000 euroa. Hyvityksiin tarkoitettu rahoitus osoitettiin ministeriölle vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa.
Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä laajenee
Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt lakiesityksen ajoneuvolain muuttamisesta ja uusien ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskevan lain säätämisestä. Ajoneuvolain muutos on tarkoitus tulla voimaan 29. huhtikuuta 2009. Tämän jälkeen EU-tyyppihyväksyntäpakko laajenee lain ylimenosäännösten mukaisesti koskemaan eri ajoneuvoluokkia.
Hallitus päätti ajoneuvolain muuttamisesta ja yksittäishyväksyntää koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 29. tammikuuta.
Ajoneuvolain muutoksella saatetaan Suomessa voimaan ajoneuvojen ja perävaunujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva puitedirektiivi. EU-tyyppihyväksynnän tavoitteena on välttää samalle ajoneuvotyypille tehtävää kansallista tyyppihyväksyntää ja siitä syntyvää eri EU-maiden päällekkäistä työtä ja hyväksyntäkustannuksia.
Puitedirektiivin mukainen ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntävelvoite tulee Suomessa koskemaan kaikkia uusia autoja ja niihin kuuluvia järjestelmiä, osia sekä erillisiä yksi-köitä. EU-hyväksyntävelvoite laajenee näin aikaisemmasta ajoneuvolaista poiketen koskemaan myös raskasta kalustoa, kuten linja-autoja ja rekkoja.
Ministeriö ehdottaa myös yksittäin valmistettujen tai maahan tuotujen ajoneuvojen ja perävaunujen rekisteröintikatsastuksen korvaamista EU-direktiivin edellyttämällä yksittäishyväksynnällä. Uudella lailla säädetään myös yksittäishyväksynnän järjestämisestä ja hyväksynnän myöntäjille asetettavista vaatimuksista.
Lakiuudistus myös siirtäisi tyyppihyväksyntätestejä ja tuotannon laadunvalvontaa tekevien tutkimuslaitosten hyväksymisen ja valvonnan liikenne- ja viestintäministeriöltä Ajoneuvohallintokeskukselle (AKE). Tämä selkeyttää AKE:n ja tutkimuslaitosten välistä työnjakoa. Myös ajoneuvojen myynnin markkinavalvonta keskitettäisiin AKE:lle. Tämä tehostaisi valvontaviranomaisen mahdollisuutta puuttua ajoneuvoissa oleviin mahdollisiin puutteisiin jo ennen liikenteessä käyttöön ottamista.
Lakiesityksellä ei ole merkittäviä kansantaloudellisia tai valtiontaloudellisia vaikutuksia. EU- tyyppihyväksynnän laajeneminen henkilöautoista koskemaan kaikkien luokkien autoja ja niiden perävaunuja vähentää pitkällä tähtäimellä AKE:n työmäärää verrattuna nykymuotoiseen kansalliseen ajoneuvojen tyyppihyväksyntään. Tyyppihyväksynnän laajentamisen katsotaan myös vähentävän ajoneuvoja maahantuovien yritysten kustan-nuksia.
Yksittäishyväksynnän käyttöön ottaminen vähentää yksittäin valmistettujen tai maahantuotujen tai pieninä tuotantosarjoina valmistettavien autojen tyyppihyväksyntäkustannuksia ja edistää alan toimijoiden tasapuolista kilpailua. Samalla varmistetaan, että näiden autojen ympäristö- ja liikenneturvallisuusominaisuudet pysyvät hyväksytyllä tasolla.
Liikenneministeri Vehviläinen: 141 miljoonan elvytyspaketti liikenteelle
Hallituksen tänään julkistamassa vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitetaan liikenteelle 141 miljoonaa euroa. Hallitus osoittaa perustienpitoon 50 miljoonaa euroa lisää. Perusradanpitoon tulee lisäystä 21,5 miljoonaa euroa.
Hankkeilla työllistetään ja edistetään talouden ja yrityksien myönteistä kehitystä.
- Lisärahoitus tukee hyvin liikennepoliittisia tavoitteitamme, liikenneturvallisuus paranee ja useat maakunnat saavat merkittäviä hankkeita, linjaa liikenneministeri Anu Vehviläi-nen.
Liikenteen elvytysohjelma on kohdistettu välittömästi käynnistettäviin ja työllistäviin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita ovat kaikki perusväylänpidon työt eli siltojen korjaukset, kevyen liikenteen väylät, liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet, perusradanpito, väylien syventämiset ja lentoasemien kehittämishankkeet.
Perustienpidon rahoitus kohdentuu siltarakentamiseen, alueellisiin investointeihin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen sujuvuuden parantamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.
Hankkeita on kaikkiaan 70 ja ne jakaantuvat tasapuolisesti kaikkialle Suomeen. Perustienpidon hankkeista voi mainita mm. Tönölänsalmen sillan peruskorjauksen Kuhmossa (3,0 milj.), Vt4 parannuksen Hirvaskankaan kohdalla Äänekoskella (5,5 milj.) ja Kt45 Tuusulanväylä Käpylä-Kulomäentie Helsingissä (5,5 milj.).
Perusradanpidon lisärahoituksella toteutetaan mm. Kokemäki-Tampere välisen rataosuuden akselipainojen korottaminen 25 tonniin (7 milj.), kunnostetaan Kokkola-Ykspihlajan ratapihan järjestelyitä (7 milj.) ja korjataan Kotolahden ratapihaa Kotkassa (8 milj.). Hankkeet ovat metsä, metalli -ja kaivannaisteollisuudelle tärkeitä kuljetusreitti-en osia.
Suurista kehittämiskohteista aikaistetaan neljää: Vt14 Savonlinnan keskusta, Kt51 Ki-venlahti-Kirkkonummi, Vt5 Päiväranta-Vuorela (Kallan sillat) ja Vt6 Joensuun kohta. Niiden käynnistämiseen käytetään tänä vuonna 8 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden valtuus on 230 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti lisätalousarviossaan Oulun ja Helsinki-Vantaan lentoasemien merkittävistä kehittämisinvestoinneista. Investoinneilla huolehditaan elinkeinoelämän ja kansalaisten toimivista ja tehokkaista lentoyhteyksistä. Oulun lentoaseman laajennus on suuruudeltaan 21 miljoonaa euroa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman hanke 23,9 miljoonan suuruinen.
Seinäjoki-Oulu välisen rataosuuden perusparannus saa VR:n rahoitusosuuden kautta 40 miljoonaa euroa. Näin Seinäjoki-Oulu välinen perusparannushanke jatkuu keskeytymättömänä.
Vesiväylistä Porin Mäntyluodon meriväylä saa 9,2 miljoonaa euroa investointirahaa. Hankkeen aloittamiseen osoitetaan tälle vuodelle 3 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisessa on mukana Porin kaupunki.
Ilmatieteen laitoksen Sodankylän satelliittiasemaa vahvistetaan 3,2 miljoonaa euron in-vestoinnilla.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan elvytystoimet on nähtävissä kokonaisuudessa ministeriön nettisivuilla www.lvm.fi.
Saaristoliikenteelle joustava palvelutaso yhtenäisin perustein
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ehdottaa Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoliikenteen kehittämiseksi muun muassa yhteysalusliikenteen maksuttomuutta kaikille ja tarjottavan palvelutason yhtenäistä määrittelyä. Lisäksi työryhmä ehdottaa Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenteen ja Tiehallinnon maantielauttaliikennepalvelujen hankintamenettelyjen kehittämistä kilpailun edistämiseksi ja vanhentuneen kaluston uusimisen nopeuttamiseksi.
Työryhmän tehtävänä oli määritellä saariston lauttaliikenteelle peruspalvelutaso, joka turvaa vähintään nykyisen tasoiset liikennepalvelut hallitusohjelman mukaisesti ja edistää saariston elinolojen ja elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Työryhmä ehdottaa yhteysalusreiteille tarjottavan palvelutason määrittämiseksi mene-telmää, joka ottaa huomioon reitin verkollisen ja liikenteellisen merkityksen sekä matkustaja- ja ajoneuvomäärät. Näin määriteltyä palvelutasoa käytettäisiin hankittaessa yhteysalusliikennepalveluja palveluntuottajilta. Maantielauttaliikenteen palvelutasomäärittelyt säilyisivät ennallaan.
Yhteysalusten käyttöä ehdotetaan kaikille maksuttomaksi. Lisäksi saariston asukkaille ehdotetaan etuajo-oikeutta yhteysaluksille maantielauttaliikenteen tapaan.
Maantielauttojen, yhteysalusliikenteen ja Suomenlahden saariston liikennepalvelut eh-dotetaan rahoitettaviksi kokonaisuudessaan valtion talousarviossa perusväylänpidon momentilta. Tällöin ei tarvittaisi erillistä tukea saaristoliikenteen ostamiseksi, jolloin sitä koskeva asetus voitaisiin kumota.
Liikennepalvelujen hankinnassa tulisi pyrkiä pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, jolloin olisi nykyistä parempi mahdollisuus saada uusia palveluntarjoajia ja edistää kaluston uusimista. Työryhmä kiirehtii saaristossa liikennepalveluja tilaavien Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen sekä alan palvelutuottajien yhteistyötä liikennepalvelujen hankinta-menettelyjen kehittämiseksi.
Saaristoliikenteen peruspalvelutason määrittely perustuu saariston kehittämistä koskevaan lakiin. Laki edellyttää, että saariston vakinaisella väestöllä on oltava käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset, mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset liikenne- ja kuljetuspalvelut.
Työryhmä selvitti kuulemistilaisuuksissa Saaristomeren ja Suomenlahden saariston asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien liikkumis- ja kuljetustarpeita.
Tällä hetkellä saariston asukkaiden liikenneyhteydet ovat pääosin yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen varassa. Maantielautat ja yhteysalukset kuljettavat vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa ja 4,7 miljoonaa ajoneuvoa. Liikenne keskittyy Lounais-Suomen saaristoalueelle ja Itä-Suomen järvialueille.
Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen (LVM:n julkaisuja 4/2009) on luettavissa kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta www.lvm.fi.
Kanavavaltuutetut keskustelevat ajankohtaisista liikenneasioista Lappeenrannassa
Suomen ja Venäjän Saimaan kanavavaltuutetut kansliapäällikkö Harri Pursiainen sekä Venäjän varaliikenneministeri Sergei Aristov keskustelevat kanavan purjehduskauden päättäjäisissä 4. helmikuuta ajankohtaisista liikennekysymyksistä.
Tapaamisen aikana keskustellaan mm. Venäjän uudesta tienkäyttömaksusta, Saimaan kanavan vuokrasopimuksen viimeistelystä sekä itärajan rekkaliikenteen tilanteesta ja molempien maiden raja-alueiden liikenneinfrastruktuurien kehittämishankkeista.
Varaliikenneministeri Aristov ja kansliapäällikkö Pursiainen osallistuvat myös Saimaan kanavan 40-vuotisjuhlaseminaariin. Seminaarissa keskitytään pohtimaan Saimaan ka-navan tulevaisuutta, erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän ja matkailun kannalta sekä kahdenvälisten suhteiden edistäjänä.
Venäjän ja Suomen välille avataan uusia lentoreittejä
Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen uusien lentoreittien avaamisesta. Uudet lentoreitit tulevat väleille Kittilä-Moskova, Kuusamo-Moskova, Ivalo-Moskova sekä Kuopio-Moskova. Lisäksi Krasnojarskin ja Helsingin välillä avataan lentorahtiyhteys. Myös Turun ja Pietarin välille avataan yhteys, jos reitille löytyy asiasta kiinnostunut lentoyhtiö.
Suomen ja Venäjän viranomaiset keskustelivat lentoliikenteen kehittämisestä sekä lentoliikennettä koskevista sopimusmuutoksista 29.-31.1.2009 Kittilässä. Venäjän valtuuskuntaa johti lentoliikenneyksikön päällikkö Irina Fedetshkina ja Suomen valtuuskuntaa liikenne- ja viestintäministeriön logistiikka- ja Venäjä-yksikön päällikkö Silja Ruokola.
Molempien maiden lentoyhtiöiden edustajia osallistui kokoukseen. Suomalaisista lentoyhtiöstä Air Finland, Blue1, Finnair ja Finncomm Airlines ovat kiinnostuneita avaamaan uusia lentoyhteyksiä Venäjälle.
Neuvotteluissa sovittiin code sharing -käytännöistä. Tämä mahdollistaa sen, että lentoyhtiö voi lisätä kumppanuusyhtiön tunnukset omien lentojensa tietoihin esimerkiksi lentokentän näyttötauluilla.
Venäjän neuvottelijat vahvistivat uudelleen, että Siperian ylilentoja koskeva päätös on sidottu WTO -jäsenyyden toteutumiseen. Venäjällä asiaa hoitaa maan taloudellisen ke-hityksen ministeriö.
Venäjän maantieliikenteen painorajoihin muutoksia
Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut Venäjän liikenneministeriölle, ettei Suomi voi enää sallia yli 38 tonnia painavien venäläisten ajoneuvojen liikennöintiä Suomen tie-verkolla ilman ylipainolupaa. Uusi käytäntö astuu voimaan 15. helmikuuta. Tieto käy-tännön muutoksesta on toimitettu myös Venäjän ulkomaanliikenteen harjoittajien keskusjärjestölle ASMAP:lle.
Muutoksen syynä on se, että nykyinen käytäntö on maantieliikennesopimuksen sekä Suomen lainsäädännön vastainen. Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan Venäjällä rekisteröity yhdistelmä tarvitsee aina Ajoneuvohallintokeskuksen poikkeusluvan, jos yhdistelmän kokonaispaino ylittää 38 tonnia.
Ylipainolupien poikkeuskäytännön taustalla on vuonna 2001 sovittu tavoite tasapuolisten ehtojen luomiseksi suomalaisille ja venäläisille liikenteenharjoittajille. Suomen ja Venäjän sopiman käytännön mukaan kokonaispainoltaan 42 tonnin ajoneuvojen liikennöinti kummankin osapuolen alueella sallitaan ilman erikoislupia sillä ehdolla, että akselipainot vastaavat kansallisia määräyksiä.
Akselipainoja koskeva lisäys tehtiin erityisesti Venäjän toivomuksesta. Suomessa tämä merkintä on aiheuttanut ongelmia valvontaviranomaisille ja he ovat toistuvasti pyytäneet tarkennusta sovellutusohjeisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut Venäjän liikenneministeriön kanssa neuvottelut maittemme välisen maantieliikennesopimuksen muuttamiseksi. Tarkoituksena olisi muuttaa tiemaksuja ja raskaiden ajoneuvojen painoja ja mittoja koskevia määräyksiä sekä sopia taksiliikenteen pelisäännöistä.
Lääneille 42,3 miljoonaa euroa joukkoliikennemäärärahaa
Läänit saavat joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen sekä lippualennuksiin valtion määrärahoja tänä vuonna 42,3 miljoonaa euroa.
Määrärahasta käytetään alueellisen ja paikallisen liikenteen rahoitukseen 28,3 miljoonaa euroa. Kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin kohdennetaan 12,7 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriön käyttöön jätetään 2 miljoonaa euroa. Raha voidaan käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen tai kohdentaa myöhemmin lääninhallituksille.
Valtioneuvosto päätti läänien määrärahakiintiöistä 12. helmikuuta.
Etelä-Suomen lääninhallitukselle kiintiöitiin 10,8 miljoonaa, Länsi-Suomelle 14,8 miljoo-naa, Itä-Suomelle 8,9 miljoonaa, Oulun lääninhallitukselle 4,9 miljoonaa ja Lapin lääninhallitukselle 2,8 miljoonaa euroa.
Lisäksi lääninhallituksilla on käytettävissään aiemmilta vuosilta siirtyvää sitoutumatonta määrärahaa noin 2,6 miljoona euroa. Lääninhallituksilla on näin ollen käytettävissään tänä vuonna yhteensä 44,9 miljoonaa euroa.
Alueellisen liikenteen ostoilla ja paikallisliikenteen avustuksilla turvataan liikenteen peruspalveluja. Lippualennusten valtionavustuksilla vaikutetaan lisäksi joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja sen osuuteen työmatkaliikenteessä.
Kehittämismäärärahalla lääninhallitukset rahoittavat alueellisen ja paikallisen joukkolii-kenteen kehittämistä ja suunnittelua. Painopisteinä ovat muun muassa palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen aloittaminen sekä joukkoliikennesuunnitelmat.
Lisätietoja määrärahakiintiöiden alueellisesta jakautumisesta osoitteessa www.lvm.fi
EMBARGO: Liikenneministeri Vehviläinen: Liikenteen vihreä verouudistus liikkeelle
Liikenneministeri Anu Vehviläinen haluaa avata keskustelun liikenteen vihreästä verouudistuksesta. Hän toivoo, että valtiovarainministeriön asettama verotyöryhmä ottaa liikenteen verouudistuksen asialistalleen. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä selvittää parhaillaan verotuksen tasoa ja tehokkaampaa sekä oikeudenmukaisempaa verotusta.
- Liikenteen verotuksen painospiste tulee siirtää hankinnan ja omistamisen verottamisesta käytön verottamiseen. Tähän päästään luopumalla asteittain ja hallitusti nykyisestä auto- ja ajoneuvoverotuksesta ja siirtymällä ajan, paikan ja ajoneuvojen päästöjen määrittämään kilometripohjaiseen maksuun, sanoo Vehviläinen.
Vehviläisen mielestä uudistuksella ohjattaisiin liikennettä ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan ja lisättäisiin joukkoliikenteen käyttöä erityisesti siellä, missä on jo olemassa hyvä joukkoliikenteen tarjonta. Sen sijaan alueella, missä oman auton käyttö on välttämätöntä mm. työ- ja asiointitarpeen vuoksi, maksurasitus ei saa nousta nykyisestä. Liikenneministerin mukaan uudistus tulisi toteuttaa siten, ettei ammattiliikenteen ja raskaan liikenteen kilpailukyky kärsi ja alan verorasitus lisäänny.
- Suomen autoverotusta uudistettiin vuoden 2008 alussa siten, että henkilöautojen autoveroprosentti porrastettiin vastaamaan auton ominaispäästöjä. Tämä oli hyvä alku liikenteen vihreälle verouudistukselle. Uudistusta tulisi jatkaa radikaalimpaan suuntaan viime vuonna hyväksytyn liikennepoliittisen selonteon hahmottelemalla tiellä. Selonteon kannanoton mukaan Suomessa luodaan valmiudet paikannukseen perustuvan tienkäyttömaksun käyttöönottoon tulevalla vuosikymmenellä. Muistutan, että tuleva vuosikymmen on menossa jo vuoden päästä, Vehviläinen toteaa.
Vehviläinen pitää realistisena, että kilometripohjaisen maksun käyttöönotto tulisi tapahtumaan portaittain ja voisi olla voimassa koko laajuudessaan tulevan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Ajoneuvoissa on uutta tieto- ja viestintätekniikkaa koko ajan enemmän, jolloin uuden maksujärjestelmän käyttöönotto tulee kustannuksiltaan kohtuullisiksi ja mahdolliseksi toteuttaa.
Hollanti ottaa vuonna 2016 ensimmäisenä maana maailmassa asteittain käyttöön järjestelmän, jossa autoilun kiinteät verot eli omistamiseen liittyvät verot korvataan kilometrimaksulla. Polttoainevero jää entiselleen. Vuonna 2016 Hollannissa on tarkoitus olla käytössä koko tieverkon kattava satelliittipaikannukseen perustuva kilometriperusteinen tienkäyttömaksu kaikille ajoneuvoille. Maksua tullaan porrastamaan ajan, paikan ja ajoneuvojen päästöjen mukaan.
Liikenteeltä kerätään Suomessa kokonaisuudessaan veroja liki 7 miljardin euron edes-tä. Ne muodostuvat autoverosta, ajoneuvoverosta, polttoaineverosta, liikenne- ja auto-vakuutusmaksujen verosta ja autojen arvonlisäveroista sekä niiden osista ja huolto sekä korjaustöistä.
4. EK:n uutisia
Työmarkkinaosapuolilta ehdotuspaketti eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta vuosille 2009–2014
Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottavat valtiovallalle merkittäviä uudistuksia työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan. Tavoitteena on parantaa työllistävyyttä, toimeentuloa ja sosiaaliturvan rahoituksellista kestävyyttä sekä elatussuhdetta. Ehdotuksilla pyritään ratkaisemaan myös Sata-komitean toimeksiantoon sisältyviä kysymyksiä ja tukemaan hallituksen elvytystoimia talouskriisin ratkaisemiseksi.
Työmarkkinaosapuolten mielestä toimenpiteet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.
Ehdotusten lähtökohtana on ollut työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen hallituksen elvytysratkaisun osana. Samalla työeläkemaksua korotettaisiin vuosittain 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2011–2014 eli yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Näin vahvistettaisiin pitkäjänteisellä tavalla työeläketurvan rahoituksellista kestävyyttä ja otettaisiin vastuuta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Korotus jaettaisiin tasan työntekijöiden ja työnantajien kesken. Palkansaajien työeläkemaksun korotus kompensoitaisiin tuloverotuksessa kaikissa tuloluokissa.
Työntekijöiden ansioturvaa parannettaisiin monin keinoin. Määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa kohentaisivat työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentäminen 10 kuukaudesta 8 kuukauteen ja muutosturvaan pääsyn helpottaminen. Työllistymisohjelma voitaisiin laatia myös vähintään 180 päiväksi lomautetuille. Työkyvyttömyyseläkkeen saajien asemaa parannettaisiin lieventämällä elinaikakertoimen eläkettä leikkaavaa vaikutusta. Vuorotteluvapaa ehdotetaan vakinaistettavaksi.
Työuria pidentäisivät työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden ja osa-aikaeläkkeen alaikärajan tarkistaminen. Lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan muutokseen liitettäisiin taloustaantuman yli menevä siirtymäsäännös ja tehostetut toimenpiteet työllistymisen tukemiseksi. Työttömyysjaksoja lyhentäisivät etenkin aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettavan työttömyyspäivärahan korotus, muutosturvan laajentaminen ja aktiivitoimenpiteiden roolin vahvistaminen työttömyyden pitkittyessä.
Rekrytoinnit eivät ole seis, vaikka työllisyys heikkenee. Lomautetuille lisää koulutusmahdollisuuksia
Vaikka henkilöstön kokonaismäärä EK:n jäsenyrityksissä tänä vuonna supistuu, monet yritykset palkkaavat yhä lisähenkilöstöä sekä uusia työntekijöitä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Henkilöstöään lisääviä yrityksiä on mm. kiinteistöpalveluissa, sosiaali- ja terveys-palveluissa sekä vähittäiskaupassa.
– Rekrytoinnit eivät ole seis, vaikka työllisten määrä kokonaisuutena supistuu. Tämä on hyvä muistaa synkkien talousuutisten keskellä, korostaa asiantuntija Satu Ågren Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
Ågrenin mukaan viime vuoden lopulla tehty EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu osoittaa, että määräaikaisten työsuhteiden määrä supistuu tänä vuonna merkittävästi. Tämä kertoo, että henkilöstön supistukset alkavat yleensä tästä henkilöstöryhmästä, Ågren arvioi.
Työsuhdetyypit pysyivät vielä viime vuonna EK:n jäsenyrityksissä suurin piirtein ennallaan. Vakituisten työsuhteiden osuus oli vuoden lopulla 91 % kaikista työsuhteista. Näistä kokoaikaisia oli 78 % ja osa-aikaisia 14 %. Määräaikaisten osuus oli 9 %.
EK:n jäsenyrityksistä lähes joka viidennellä oli viime vuoden lopulla vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman käyttö oli yleisintä rakentamisessa (34 % yrityksistä) ja teollisuudessa (32 % yrityksistä). Palvelualan yrityksistä 17 % käytti vuorattuja työntekijöitä.
Vuokratyövoiman osuus suhteutettuna yritysten omaan henkilöstöön oli 3 %. Vuokratyövoiman käyttöä aiotaan lisätä teollisuudessa ja palvelualoilla. Rakennusalalla vuokratyövoima pysyy ennallaan.
– Rekrytointivaikeudet ovat monilta osin poistuneet talouden nopean käänteen takia, mutta tilanne voi muuttua taas yhtä nopeasti. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen huippu ajoittuu vuosikymmenen vaihteeseen, ja eläkkeelle siirtyy jo nyt enemmän väkeä kuin nuoria tulee työmarkkinoille, Ågren muistuttaa.
Lomautetut rinnastettava myös koulutuksessa irtisanottuihin
EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen toivoo, että työntekijät ja työnantajat käyttävät hyväkseen kaikki yhteiskunnan tarjoamat koulutusmahdollisuudet lomautusten ja irtisanomisten aikana. Kun talouden nousu alkaa, meidän on syytä olla entistä paremmassa iskussa.
Koponen on kuitenkin huolissaan siitä, että koulutuksesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat monien, erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää koulutusta tässä taloudellisessa tilanteessa. Yrityksen osuus kustannuksista on 25–75 prosenttia yrityksen koosta riippuen. Näin korkeita kustannusosuuksia on perusteltu EU-säännöksillä.
– Lomautetut tulisi myös koulutuksessa rinnastaa irtisanottuihin tai irtisanomisuhan alaisiin työntekijöihin, kuten on jo tehty päivärahojen ja esimerkiksi muutosturvan suhteen. Tällöin koulutus voisi olla normaalia työvoimakoulutusta, jossa yrityksen osuus kustannuksista on pienempi tai sitä ei ole lainkaan, esittää Koponen.
– Samoin on lisättävä työttömien ja opintovapaalla olevien mahdollisuuksia ja kannus-teita koulutukseen. On tärkeää, että oppilaitokset uudistavat ja joustavoittavat koulutustarjontaansa niin, että työelämän tarpeista lähteviä koulutusohjelmia, tutkintoja ja tutkinnon osia on saatavilla heti lomautuksen tai työttömyyden alkaessa.
Koposen mukaan koulutus onnistuu parhaiten, kun se suunnitellaan jo yt-menettelyn aikana yhteistyössä työvoimahallinnon ja oppilaitoksen kanssa. Koulutusta voidaan tarjota jo nyt yrityksen tiloissa, yrityksen välineistöllä ja yrityksen edustajat voivat toimia kouluttajina, Koponen muistuttaa.
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu toteutettiin loka–marraskuussa 2008. Vastanneissa yrityksissä työskenteli lähes 490 000 työntekijää.
Kela-maksun kokonaan poistaminen hyvä uudistus
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät SY toteavat yhteisenä kantanaan, että hallituksen 30.1.2009 päättämä työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen kokonaan on kaikkien yritysten etu yrityskoosta riippumatta. Nykyinen työnantajien kansaneläkemaksu, joka on sekä palkka- että poistosidonnainen, on ollut erityisesti pk-yritysten investointien jarru ja kaikenkokoisten yritysten työvoiman käytön perusteeton rasite. Hallituksen päätös on tätä taustaa vasten merkittävä ja kiitoksen arvoinen sosiaaliturvan rahoitusta tervehdyttävä uudistus.
Valmisteltaessa mahdollista korvaavaa rahoitusta on huolella pohdittava, ettei tällöin menetetä kansaneläkemaksun poistamisella saavutettuja hyötyjä. Elinkeinoelämän osalta on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei minkään yritysryhmän kilpailukykyä vaaranneta.
JTO:n Aavarannan hotelli- ja ravintolatoiminnot Next Hotels -ketjulle
Suomen tunnetuimman koulutuskeskuksen - Johtamistaidon Opisto JTO:n - Kirkkonummella sijaitsevan Aavarannan ovet avautuvat myös muille kuin talon omille koulutusasiakkaille. Pitkäaikainen yhteistyösopimus tuo Aavarannan osaksi kartanoihin ja muihin korkeatasoisiin kokous- ja koulutushotelleihin kes-kittynyttä Next Hotels –ketjua.
”Meille on tärkeää, että voimme keskittyä ydinosaamiseemme eli korkeatasoisen johtamiskoulutuksen toteuttamiseen. Se onnistuu parhaiten, kun tiedämme asiakastyytyväisyyteen keskeisesti vaikuttavien hotelli- ja ravintolatoimintojen olevan tämän maan parhaissa käsissä”, sanoo JTO:n toimitusjohtaja Mikko Luoma.
”Alueen palvelujen käyttöasteen nosto antaa entistä parempaa pohjaa myös niille kehityssuunnitelmille, joita meillä on rakennusyhtiö SRV-Yhtiöt Oyj:n kanssa Vitträsk-järven rannalla sijaitsevan kampusalueen kehittämiseksi”, jatkaa toimitusjohtaja Luoma yhteistyön etujen luettelemista.
”Meille Aavarannan saaminen osaksi ketjua on selkeä askel kattavuudessa eteenpäin. Meiltä on puuttunut Helsingin metropolialueen läntisestä osasta tämän tyyppinen tarjonta. Aavaranta on ulkoisilta puitteiltaan tasokas, se on omassa lajissaan tunnetuin toimija ja sen omistajilla on selkeä tahtotila alueen kehittämiseksi. Mitä muuta voi ketjun uudelta jäseneltä odottaa”, kysyy Next Hotels -ketjun kehitysjohtaja Harri Ojanperä.
”Luonnollisesti erilaiset koulutustilaisuudet ja kokoukset, mutta myös yritysjuhlat ja tärkeät perhejuhlat, on helppo toteuttaa reilun puolen tunnin päässä Helsingin keskustasta”, pohdiskelee Ojanperä Aavarannan tulevia käyttäjiä ja muistuttaa samalla, että hotelli- ja ravintolapalvelujen kehittäminen tehdään yhdessä JTO:n kanssa.
Next Hotel Aavaranta on 11. jäsen yksityisomisteisessa Next Hotels -ketjussa. Muut ketjun osat ovat Next kartanohotellit Hirvihaara Mäntsälässä, Patruunantalo Pyhtäällä, Karhulan Hovi Kotkassa ja Satulinna Hirvensalmella, Next Hotellit Rivoli Järvenpäässä, Rivoli Jardin Helsingissä, Linnea Riihimäellä ja Salpaus Lahdessa sekä Next Ravintola Bodomin Kartano Espoossa sekä Porvoon Paahtimo.
EK:n Suhdannebarometri
Vastaava ekonomisti Penna Urrila:
Suhdanteiden odotetaan vielä merkittävästi heikkenevän
Täydellinen äkkijarrutus viime vuoden lopulla
EK:n tammikuussa tekemän tiedustelun mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva heikkeni rajusti viime vuoden lopulla. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan lähes kaikilla toimialoilla selvästi tavanomaista heikommaksi.
Myös odotukset kuluvan vuoden alkupuolelle ovat synkät. Suhdanteiden arvioidaan heikkenevän tuntuvasti lisää, ja vain harvat yritykset odottavat suhdannekäännettä parempaan seuraavan puolen vuoden aikana. Kaikista heikoin tilanne on edellisen Suhdannebarometrin tapaan rakentamisessa, mutta useimmilla toimialoilla tuotannon ja henkilöstön odotetaan olevan selvässä laskussa.
Tuotanto supistui teollisuudessa ja rakentamisessa tuntuvasti viime vuoden lopulla. Myös palvelualojen myynnin kasvu päättyi. Samoin henkilöstö kääntyi selvään laskuun. Tilauskanta on heikentynyt nopeasti, sillä saatujen tilausten määrä oli erittäin matala. Kapasiteettia on tällä hetkellä huomattavan paljon vapaana. Nopeasti heikentynyt suhdannetilanne painaa kannattavuutta kaikilla päätoimialoilla. Samaan aikaan ammattityövoimapula on selvästi vähentynyt, kun taas riittämätön kysyntä on noussut merkittävimmäksi toiminnan rajoitteeksi.
Teollisuuden suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli tammikuussa tasolla -41. Lo-kakuussa mitattu lukema oli myös -41. Suhdannekäännettä kohti parempaa odotti tammikuun tiedustelussa 3 % vastaajista, kun taas 44 % uskoi tilanteen heikkenevän lisää. Hieman yli puolet eli 53 % vastaajista ei odottanut suhdanteisiin suuria muutoksia kevään ja kesän aikana.
Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -68 (lokakuussa -74). Käännettä parempaan odotti vain 1 % vastaajista. Peräti 69 % arvioi suhdanteiden heikkenevän entisestään lähikuukausina.
Palveluyritysten suhdannenäkymät painuivat tammikuussa lukemaan -34 (lokakuussa -31). Vahvistuvia suhdanteita odotti tammikuussa 5 % vastaajista, heikkeneviä puoles-taan 39 %.
Uusia tilauksia saatu erittäin niukasti, kapasiteettia paljon vapaana
Teollisuusyritykset saivat loppuvuonna erittäin niukasti uusia tilauksia. Tilauskanta supistui nopeasti, ja sitä kuvattiin jo huomattavasti tavanomaista niukemmaksi. Samoin rakentamisessa uusien tilausten määrä romahti. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilausten selvän vähenemisen odotetaan jatkuvan lähikuukausien aikana.
Teollisuusyritysten tuotantomäärät laskivat loppuvuonna rajusti. Odotukset lähikuukau-sille ovat myös heikot, ja tuotannon arvioidaan supistuvan lisää sekä ensimmäisellä että toisella neljänneksellä. Aivan yhtä voimakkaaseen pudotukseen kuin loppuvuonna ei silti uskota.
Myös rakentamisessa tuotannon määrä laski reilusti loppuvuonna. Lähikuukausina laskun ennustetaan jopa kiihtyvän. Palvelualoilla myynnin kasvi lähestulkoon pysähtyi viime vuoden lopulla, ja palveluyritykset ennustavat myyntinsä kääntyvän loivaan laskuun lähikuukausina.
Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste heikkeni huomattavasti. Nyt enää 40 % yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla (lokakuussa 64 %), ja vastaavasti jo 60 prosentilla oli käyttämättömiä resursseja. Kapasiteetin käyttöaste on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa alempi.
Työvoima vähenemässä selvästi
Teollisuusyritysten henkilöstö alkoi vähentyä loppukesällä, ja viimeisellä neljänneksellä lasku nopeutui. Teknologiateollisuudessa vähennys jäi vielä melko pieneksi, kun taas useimmilla aloilla työvoima supistui voimakkaastikin. Odotukset lähikuukausille ovat heikot, ja työvoiman selvän vähenemisen ennustetaan jatkuvan.
Rakennusyritysten henkilökunta supistui loppuvuonna tuntuvasti, ja lähikuukausille odo-tetaan vielä selvästi heikompaa kehitystä. Palveluyritysten henkilöstö kääntyi loivaan laskuun loppuvuonna. Lopputalvesta laskun ennustetaan voimistuvan, vaikka se jäisikin teollisuutta vähäisemmäksi.
Kannattavuus heikkenee - riittämätön kysyntä rajoittaa toimintaa
Teollisuudessa myyntihintojen odotetaan jatkavan syksyllä alkanutta laskua. Myös kustannukset ovat laskusuunnassa, mutta kannattavuuden ennustetaan silti heikkenevän merkittävästi. Kehityksen ennustetaan olevan samankaltaista myös rakentamisessa – sekä hinnat että kustannukset ovat laskusuunnassa, mutta heikko kysyntä painaa selvästi kannattavuutta. Palveluyritykset odottavat kustannusten jatkavan noususuuntaansa. Sen sijaan hintojen kohoaminen jäisi hyvin vähäiseksi. Myös palvelualoilla kannattavuus on heikkenemässä.
Ammattityövoimapula on selvästi vähentynyt useimmilla toimialoilla. Esimerkiksi konepajateollisuudessa sitä ei enää koettu juuri ongelmaksi. Riittämätön kysyntä on lähes kaikilla toimialoilla selvästi merkittävin toiminnan laajentamisen este.
Tammikuussa vain yksi prosentti teollisuusyrityksistä koki ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa. Voimakkaasti heikentyneestä suhdanteesta huolimatta 12 prosenttia rakennusyrityksistä arvioi ammattityövoimapulan vielä ongelmaksi. Palvelualoilla työvoimapula on teollisuuden tavoin vähentynyt selvästi. Tammikuussa se oli vaikeutena enää 8 prosentilla vastaajista.
Riittämätön kysyntä oli esteenä jo 55 prosentilla teollisuuden vastaajayrityksistä. Rakennusalalla kysyntää luonnehti heikoksi jo 60 prosenttia vastaajista, palvelualoilla puolestaan 30 prosenttia yrityksistä.
EK:n Suhdannebarometri
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Tammikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 109 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henki-löä.
Toimitusjohtaja Leif Fagernäs suhdannetilanteesta:
Kovaa pohjaa ei näköpiirissä. Elvytyspaketti nopeasti käytäntöön, lisätoimiin tarvittaessa
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kiirehtii käytännön toimia, jotta hallituksen elvytyspäätökset alkaisivat vaikuttaa nopeasti. Aikaa ei ole hukattavissa, sillä EK:n tuoreen Suhdannebarometrin mukaan yritysten odotukset synkistyvät edelleen eikä kovaa maata ole näköpiirissä.
– Elvytystoimien aloittaminen ei saa venyä loppuvuoteen. Ainoastaan ripein toimin voimme vaikuttaa työllisyyteen ja loiventaa matalasuhdanteen kielteisiä vaikutuksia. Jotta julkiset rakentamis- ja väylähankkeet saadaan sukkelasti liikkeelle, viranomaisten ja kuntien on vauhditettava kaikin keinoin sisäistä valmisteluaan. Yhtä tärkeää on, että rahoitusjärjestelmän elvytystoimet tuovat todellakin tulosta ja yritykset saavat tarvitsemaansa rahoitusta, Fagernäs tähdensi torstaina Helsingissä Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.
Fagernäsin mukaan Suhdannebarometri puhuu synkkää kieltä ja antaa viitteitä siitä, että Suomessakin tarvitaan vielä uusia elvyttäviä ja suhdannepoliittisia toimia.
– Tässä globaalissa kriisissä on kyse myös tunnelmasta. Hyvällä tahdolla voimme havaita joitakin pieniä huojentavia signaaleja. Suomalaisten kuluttajien luottamus nytkähti tammikuussa hitusen ylöspäin, ja yritysten odotukset paranivat karvan verran kriisin alkulähteillä Yhdysvalloissa. Elvytys- ja rahoituspaketit ovat siis synnyttäneet pientä myönteistä odotusta.
– Toiveajatteluun ei saa sortua. Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen suhdannetilanteen helpottamiseksi ja pitkän tähtäimen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kun nousu jonakin päivänä alkaa, talouden imu voi olla voimakas eikä siihen pääse ilman vankkaa kilpailukykyä. Juuri nyt monet yritykset käyvät kuitenkin todellista eloonjäämiskamppailua.
Tappioiden tasaukseen carry back
– Yhtenä uutena sopeutumiskeinona yrityksille voitaisiin harkita nykyisen tappion-tasausjärjestelmän (carry over) täydentämistä väliaikaisesti ns. carry back
-järjestelmällä. Tällainen verotusmenettely aikaistaisi tappioiden tasausta, lisäisi luottamusta tulevaan ja helpottaisi monien yritysten tilannetta, mutta ei tuottaisi valtiolle ylimääräisiä veromenetyksiä, Fagernäs esitti.
Carry back -järjestelmässä yrityksen tappio vähennetään edellisten verovuosien tulois-ta. Tämän vuoden tappiot voitaisiin vähentää esimerkiksi kolmen edellisen vuoden voitoista, ja yritykset saisivat noilta vuosilta veronpalautusta. Nykyisin tappioita voi vähentää seuraavan kymmenen verovuoden aikana tappion syntymisestä. Carry back on käytössä EU-maista ainakin Englannissa, Ranskassa ja Irlannissa.
Fagernäs painottaa seuraavien palkkaratkaisujen suurta merkitystä työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Hänen mielestään on myönteistä, että työmarkkinoilla kannetaan kasvavaa huolta palkkamaltista ja sopimusten työllisyysvaikutuksista. Liittojen tulee valmistautua seuraavaan kierrokseen erityisellä huolella, vastuunsa kantaen ja yrityskohtaiset sopeuttamistarpeet ymmärtäen. Joillakin liitoilla neuvottelut ovat edessä jo tänä keväänä.
– Samoin on huolehdittava, ettei yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia vaaranneta uusilla veroilla, maksuilla ja velvoitteilla. Hallitus päätti osana elvytyspakettia poistaa yritysten kansaneläkemaksun, mutta ilmoitti keräävänsä hyödyn pääosin takaisin elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla. On varottava, etteivät toimet tällä tavoin käänny tarkoitustaan vastaan.
– Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitus jäi elvytyspaketissa varsin vaatimattomaksi. Toivottavasti hallitus satsaa näihin tulevaisuustoimiin, kun se tarkistaa myöhemmin tässä kuussa ohjelmaansa. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tavoite t&k-menojen nostamisesta neljään prosenttiin BKT:stä toteudu tällä vaalikaudella. Nyt jos koskaan on oikea aika satsata osaamiseen sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämi-seen.
5. Projektit ja kampanjat
Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin.
Kuljetusala.com –projektin toinen kierros on menossa. Toinen kierros keskittyy enemmän messuihin ja OPO:hin, mutta myös kiertuepäiviä tulee olemaan ympäri Suomea. Keväälle saamme lisäpäiviä, päivitetty ohjelma valmistuu lähiaikoina.
CAP-projekti
Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote.
Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikana- vaisen tiedon luokittelu GPS -pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen.
Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö.
Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto on valmistunut syyskuun lopussa. Tammikuun puolivälissä 2009 saatiin lopullinen laiteversio ja koulutusohjelma valmiiksi. Tämän jälkeen alkaa toivottavasti uuden laitteiston ja koulutuspaketin hyödyntäminen. Loppuraportti saadaan helmikuussa. Siinä on kuvattuna mm. koulutusohjelman sisältöä. Raportin valmistuttua se tullaan jakamaan jäsenistölle.
Puolustusvoimat aloittaa Kainuun ja Karjalan Prikaateissa sekä Ilmavoimien yksiköissä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen pilottina tänä keväänä ja varsinainen laaja koulutus aloitetaan koko Suomessa vuoden 2009 alussa. Kotiutuvilla kuljettajakoulu-tuksen saaneilla varusmiehillä on siten vaadittava ammattipätevyys (140 t nopeutetun koulutuksen käyneet tarvitsevat vielä ikää 21 v ja C-kortti taskussa). Koulutus kestää joko 280 t (yhdistelmäkortti) tai 140 t nopeutetusti. Kuljettajaksi koulutettavien varusmiesten määrä on 3 700/v.
Seuraavat varuskunnat kouluttavat varusmieskuljettajia: Uudenmaan Prikaati (Dragsvik), Ilmasotakoulu (Tikkakoski), Hämeen Rykmentti (Lahti), Pioneerirykmentti (Keuruu), Panssariprikaati (Hattula), Porin Prikaati (Säkylä), Tykistöprikaati (Niinisalo), Kaartin Jääkärirykmentti (Helsinki), Reserviupseerikoulu (Hamina), Karjalan Prikaati (Valkeala), Pohjois-Karjalan Prikaati (Kontioranta), Kainuun Prikaati (Kajaani), Lapin Ilmatorjuntarykmentti (Rovaniemi) sekä Jääkäriprikaati (Sodankylä). Näihin kannattaa olla yhteydessä ja järjestää rekrytointitilaisuuksia, ohi se lama menee kuitenkin ja uusia kuljettajia tarvitaan.
Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yh-den CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. CAP -päivät kertausharjoituksista tulee saamaan jossain vaiheessa vuonna 2009, kun AKE on hyväksynyt PV:n koulutusohjelman myös CAP -päivien osalta.
PaKu
PaKu (Parasta Kuljetusalan Työntekijälle), joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Projektiehdotukset on hyväksytty Työsuojelurahaston käsittelyssä, mistä saadaan 50 %:a tukea. Ketjukohtaisesti projektit ovat käynnistyneet. Syksyn 2008 aikana hankkeesta tehdään viestimille juttu sekä hyödynnetään ketjujen omia lehtiä. Yrityskohtaiset työryhmät ovat huonosta taloustilanteesta huolimatta toimineet aktiivisesti. Kehitettäviä kohteita on löytynyt. Tilanteeseen palataan tarkemmin kevään aikana. Liitteenä artikkeli aiheesta.
ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009
Portaali on otettu testikäyttöön 19.1.2009.
Portaaliin tulee pääsemään osoitteella. www.Kuljetustilaus.fi. Tilauksen tekeminen on helppoa ja portaalin käyttö onkin tar-koitettu lähinnä Pk-yrityksille. Nyt on hyvä aika lanseerata uusia työkaluja, jotta ne ovat hyvässä vireessä, kun nousu taas uudelleen lähtee liikkeelle. Portaalia käyttämällä saamme myös kustannuksia paremmin hallintaan.
Samalla on perustettu VARSI –työryhmä (vakuutusriskit) miettimään sähköisen järjestelmän vaatimia kirjauksia ja varaumia eli miten ne tehdään uskottavasti. Tässä yhteydessä konsultoimme vakuutusyhtiöitä tiiviisti. Seuraavassa kokouksessa on tarkoitus tavata vakuutusyhtiöiden edustaja ja saada heiltä kommentit sähköiseen maailmaan.
TULO
TKK eli Teknillinen Korkeakoulu on aloittanut ”Tulevaisuuden Logistiikka” –projektin, jossa paneudutaan yrittämiseen, terveeseen liiketoimintaan, verkostoihin jne. Ensimmäinen työpaja on helmikuun puolivälissä, jolloin ohjelma tarkentuu. Liittomme on mukana, rahoitus tulee Uudenmaan TE-keskuksen kautta, ns. ESR -rahaa.
”Teknillinen korkeakoulu / TKK Dipoli ja Logistiikkayritysten Liitto yhteistyössä ovat hakeneet ja saaneet julkista rahoitusta kuljetusyritysten kehittämiseen Uudenmaan alueella. Siksi, että kuljetusala ei lamaantuisi ja kasvua, kehitystä ja tulosta syntyisi vaikeampinakin aikoina.
Nyt haetaan pilottiyrityksiä Uudenmaan alueelta, jossa mukaan lähteville logistiikka-alan pk-yrityksille / verkostoille räätälöidään oma analyysi- ja kehitysohjelma, jonka kustannuksista pääosin vastaa ESR / EU ja Uudenmaan Te-keskus. Kehitysteemoja voivat olla esim. asiakassuhdetta, henkilöstöä, kuljetusyrittäjyyttä, kustannuslaskentaa ja strategiamietintää tukevat toimenpiteet. Liikkeelle pääsee ottamalla yhteyttä Onway Oy:n Juha Keskitaloon (0400 684 601 / juha.keskitalo@onway.fi).”
Aiheesta esite liitteenä.
ENERGIATEHOKKUUS
Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa 24.1.2008 LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille 2008-2016 koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA –järjestelmään (www.emistra.fi) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Poltto-aineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentä-minen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulu-tuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen.
Energiatehokkuudesta on tullut esite, joka on postitettu yrityksille kesäkuun aikana. Nyt jos koskaan kannattaa alkaa seurata polttoaineenkulutusta ja säästämään siinä, minkä eri keinoin vain voi. MUISTAKAA liittyä EMISTRA –järjestelmään.
HISTORIA
Olli Blomberg on aloittanut tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 –vuodenvaihteessa. Vuosi 2008 menee paljolti materiaalia kerätessä ja perusasioita suunniteltaessa. Keväällä 2009 tulee haastattelujen osuus, joten Olli on varmaan moneen teistä yhteydessä. Kirjapainokin on jo valittu. Harkittavana on myös alan kattava näyttely Mobiliassa vuonna 2011, mutta siihen palataan myöhemmin.
ELINTARVIKEKULJETUKSET
Yhdessä Eviran ja ketjujen kanssa on lähdetty työstämään yleispätevää ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” -ohjeistusta, jotta vaikeudet kentällä hyväksymisien suhteen saadaan kuntoon. Työ etenee Eviran oman projektin kanssa. Logistiikka-ala on ensimmäisenä alana tekemässä uutta, parempaa ohjeistusta. Tekstejä on syntynyt ja olemme lähellä lopullisia versioita. Uudet ohjeet pidämme niin lyhkäisinä ja selkeinä kuin mahdollista. Valmiiksi koitamme ohjeistuksen saada keväällä 2009 riippuen myös Eviran aikatauluista. Tapaamme läänineläinlääkärit ja elintarvikevalvojat 12.5.2009 Jyväskylässä, jolloin pyydämme heidän kommentteja ohjeisiin. Tämän jälkeen korjatut ohjeet menee Eviran hyväksyttäviksi.
YHDISTETYT KULJETUKSET
Olemme mukana myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevassa työryhmässä. Tarkoitus on saada sopivia reittejä Keski- ja Itä-Suomeen. Liikennevirtatutkimukset on tehty jo erikseen sekä konttiliikenteestä että irtoperäliikenteestä. Varsinainen tulosten tarkastelu ja käytännön toimet ajoittuvat vuoteen 2009.
6. Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset
Logistiikkayritysten Liitto on päivittänyt Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset. Ottakaa ne käyttöönne 1.1.2009 alkaen mahdollisuuksin mukaan. Toimitusmääräykset on käytetty myös kommenteilla Kilpailuvirastolla. Uudistetut Toimitusmääräykset edesauttavat kuljetuspalveluiden tuotteistamista. Toimitusmääräykset ovat myös jo englanniksi ja ruotsin käännös on tarkistettavana. Toimitusmääräykset löytyvät liiton nettisivuilta www.ek.fi/liitot.
7. Työnjohtokoulutus
Opetusministeriö on aloittamassa mm. logistiikan työnjohtokoulutusta. Liittomme oli tässä mukana, jotta koulutus saatiin myös logistiikalle. Opetusohjelmien muodostamisessa meillä on myös rooli. OPM on valinnut muutaman kouluttajan alalle, mutta asia on niin tuore, ettemme ole saaneet listaa vielä käyttöön. Koulutus alkaa kouluttajasta riippuen keväällä 2009 tai heti alkusyksystä. Ottakaa omissa koulutusohjelmissanne huomioon kyseinen mahdollisuus. Ainoastaan Pohjois-Suomi jäi ilman kuljetusalan työnjohtokouluttajaa.
8. Kuljetusmessut
Logistiikan suurnäyttely Logistiikka - Kuljetus 6.-9.5.2009 Helsingin Messukeskus
Logistiikka - Kuljetus -näyttely 6. - 9.5.2009 kerää logistiikan ja kuljetusten ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen. Jo 18. kerran järjestettävä näyttely on alansa suurin ja kattavin tapahtuma Suomessa ja lähialueilla. Näyttelyssä esillä olevat viimeisimmät palvelu- ja tuoteuutuudet vastaavat energiatehokkuuden, turvallisuuden, tietotekniikan ja asiakaspalvelun haasteisiin. Edelliseen näyttelyyn vuonna 2006 tutustui noin 45 000 messuvierasta. Näyttelypinta-alaa oli tuolloin käytössä runsaat 30 000 m2, jonka täyttivät 324 näytteilleasettajaa. Vuoden 2009 Logistiikka - Kuljetus -näyttelyn järjestää Suomen Messut toimeksiantajinaan Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.
9. Tilasto ja liitteet
Suomen Pankki - Korkotietoa 2.2009
Tilastokeskus - Indeksit 1.2009
Neste Oil - Diesel 17.2.2009
Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. - Polttoainekatsaus
EK - Barometri
LL - PaKu –artikkeli
TKK - TULO –esitteet
Edupoli - Lomautuskoulutusta
LVM - Liikenteen lisäbudjetti 1/09
Terveisin
LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO
Kyösti Orre
0400-426 134
kyosti.orre@ek.fi