Jäsenkirje 1/2009
20.01.2009
20.1.2009
1. Lainsäädäntöä
2. Uutisia, LVM
3. EK:n uutisia
4. Projektit ja kampanjat
5. Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset
6. Työjohtokoulutus
7. Kuljetusmessut
8. Tilastot ja Liitteet
1. Lainsäädäntöä
Maksuasetus on muuttunut: Työsuojelupiirin myöntämä työmaakohtainen lupa
tiettyjen nostureiden kuljettamiseen
Piirihallinnon maksuasetus (3/2009) on osin muutettu. Asetukseen on lisätty uusi maksullinen suorite (1 momentin 7 kohta) : Työsuojelupiirin myöntämä työmaakohtainen lupa tiettyjen nostureiden kuljettamiseen. Lupamenettely korvaa aikaisemman poikkeusluvan. Luvasta peritään 170 euron maksu. Asetuksesta on poistettu vanhan asetuksen 3 § kohta 8, joka koski jo lopetettua maksullisen työsuhdeasiain palvelupuhelimen maksua. Työsuhdeasiain palvelupuhelimen toiminta lakkasi vuoden 2007 lopussa. Työsuojelupiirit antavat vastaavan palvelun internet-sivuillaan ja normaalina puhelinneuvontana. Lupa perustuu valtioneuvoston asetukseen työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008), joka tuli voimaan 1.1.2009. Tämän ns. käyttöasetuksen 14 §:n mukaan asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi erityisistä syistä myöntää työnantajalle luvan käyttää tietyn nosturin kuljettajana henkilöä, jolla ei ole tämän asetuksen 14 § 1 tai 2 momentin mukaista pätevyyttä, jos hänellä on siihen muulla tavoin osoitettu kyky ja taito ja työntekijöiden turvallisuus on varmistettu.
Taustaksi: 14 § 1 momentin mukaan ajoneuvonosturin, jonka nostokyky on yli 5 tonnia, ja torninosturin kuljettajalla on oltava asianmukainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. 14 §2 momentin mukaan: Jos kuormausnosturin kuormamomentti on yli 25
tonnimetriä ja se on tarkoitettu pääasiassa muuhun käyttöön kuin ajoneuvon kuormaamiseen, sen kuljettajalla tulee olla asianmukainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa.
Elintarvikelain muutos on julkaistu säädöskokoelmassa 31.12.2008 numerolla 1137/2008. Lakiin on tullut lukuisia muutoksia ja lisäyksiä. Kyseisen muutoksen voi lukea alla olevasta linkistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2008/20080178.pdf
Lämpömittareiden kalibrointi lämpösäädellyissä elintarvikekuljetuksissa
Maanantaina 19.1.2009 pidettiin Eviran järjestämä tilaisuus, jossa Evira antoi uusia ohjeita koskien lämpösäädeltyjen elintarvikkeiden lämpötilan mittaamista.
Evira lupasi järjestää kaluston valmistajille, huoltoliikkeille ja määräaikaistarkastajille lämpömittarien/anturien kalibrointikoulutuksen. Lupasivat harkita myös todistuksen antamista koulutuksen jälkeen.
Samoille osapuolille tehdään Eviran toimesta tiedote, miten kalibroidaan jne.
Kuljetusliikkeen on kalibroitava lämpömittarit/anturit 1-2 vuoden välein.
Käyttöönottotarkastus olisi sovittava tehtäväksi jo ennen uuden kaluston luovutusta.
Ennen 31.12.2005 asennetut lämpömittarit/anturit vanhenevat 31.12.2009.
Vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten muutokset v. 2009
ADR -määräyksiin tulee muutoksia 1.1.2009. Kansalliseen VAK -lainsäädäntöön muutoksia sovelletaan 1.7.2009 alkaen.
Keskeisimmät muutokset koskevat turvaohjeita ja -varusteita, joita tarvitaan, kun kuljetetaan vaarallisia aineita yli vapaarajan (eli ADR -määräysten kohdan 1.1.3.6 taulukossa 1.1.3.6.3. mainittujen määrien.)
ADR -määräyksiin tulee muutoksia 1.1.2009. Kansalliseen VAK -lainsäädäntöön muutoksia sovelletaan 1.7.2009 alkaen.
Keskeisimmät muutokset koskevat turvaohjeita ja -varusteita, joita tarvitaan, kun kuljetetaan vaarallisia aineita yli vapaarajan (eli ADR -määräysten kohdan 1.1.3.6 taulukossa 1.1.3.6.3 mainittujen määrien).
Kirjalliset turvallisuusohjeet
Vastuu turvallisuusohjeista siirtyy lähettäjältä kuljetuksen suorittajalle (kuljetusliikkeelle). Uusien määräysten mukaan kuljetusyrityksen on huolehdittava siitä, että ajoneuvossa on nelisivuinen kirjallinen turvaohje kielellä, jota ajoneuvon miehistö ymmärtää ja jonka mukaan miehistö osaa toimia. Ohjeen on vastattava laajuudeltaan ja sisällöltään VAK-/ADR -säädöstä.
Kansallisesti turvaohjemääräys tulee voimaan 1.7.2009. Kansainvälisissä ADR -kuljetuksissa voidaan soveltaa 1.1.2009 alkaen puolen vuoden ajan joko vanhaa tai uutta turvaohjemääräystä. Näin ollen 1.1.2009 – 30.6.2009 välisenä aikana kirjalliset turvaohjeet voivat olla joko lähettäjän (ADR 2007) tai kuljetuksen suorittajan (ADR 2009) toimittamia.
Ohessa liitteenä englanninkielinen turvallisuusohje. Suomenkielistä ohjetta ei ole vielä lopullisesti vahvistettu. Tiedoksenne YK/ECE-nettisivu, jonne eri kieliversiot uusista hyväksytyistä kirjallisista turvallisuusohjeista tulevat: http://www.unece.org/trans/danger/publi/adr/adr_linguistic_e.htm
Turvavarusteet
Kuljetusyksikössä on oltava seuraava turvavarustus:
- vähintään yksi pyöräkiila ajoneuvoa kohti,
- kaksi itsestään pystyssä pysyvää varoitusmerkkiä,
- silmien huuhtelunestettä (ei koske varoituslipukkeita 1, 1.4, 1.5, 1.6, 2.1, 2.2 ja 2.3),
- lapio, muovinen keräilyastia ja viemärisuoja (koskevat varoituslipukkeita 3, 4.1, 4.3, 8 ja 9),
- imeytysainetta (koskee varoituslipuketta 3) ja
- suojanaamari (koskee varoituslipukkeita 2.3 ja 6.1).
Muut muutokset
Rahtikirjamerkinnät muuttuvat siten, että rahtikirjaan ei enää tarvitse merkitä alle vapaarajan meneviä kuljetuksia (Poistuva merkintä: Aineiden määrä ei ylitä kohdan 1.1.3.6 enimmäismääriä.)
Ympäristövaarallisia aineita sisältävät kollit on merkittävä uudella ympäristövaarallisten aineiden merkillä. Siirtymäkausi päättyy 31.12.2010.
Ympäristövaarallisten aineiden merkki
Vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksissa otetaan käyttöön uusi LTD QTY -merkintävaatimus (Limited Quantities, rajoitetut määrät vaarallisia pakattuja aineita). Kollien bruttomassan ylittäessä 8 tonnia silloin, kun niitä kuljetetaan yli 12 tonnin kuljetusyksikössä, on kuljetusyksikössä oltava edessä ja takana ”LTD QTY” merkintä. Kontissa merkintä on oltava neljällä sivulla. Merkintää ei vaadita, jos kuljetusyksikkö on merkitty oranssikilvillä tai jos kontti on merkitty neljälle sivulle varoituslipukkeilla. Siirty-mäkausi päättyy 31.12.2010.Lentoliikenteessä käytetty EQ (Excepted quantities) kuljetustapa otetaan käyttöön myös maantieliikenteessä. Kuljetustapa koskee erittäin pieniä pakkauksia, joiden sisäpakka-us on max 1 – 30 g/ml ja ulkopakkaus max 0,3 – 1 kg. Kontissa tai ajoneuvossa saa ol-la enintään tuhat EQ- merkinnällä varustettua kollia.
EQ -merkki (vähäiset määrät vaarallisia aineita - merkki) Kansainvälisissä kuljetuksissa tunnelikoodi on merkittävä rahtikirjaan, jos kuljetusreitillä on vaarallisten aineiden kuljetuksia rajoittavia tunneleita. Kansallisissa VAK -kuljetuksissa ei tunnelimääräyksiä sovelleta.
Lisätietoja ADR -sopimuksesta ja sen muutoksista seuraavilla www-sivuilla:
- Liikenne- ja viestintäministeriö: http://www.lvm.fi/web/fi/52
- YK: http://www.unece.org/trans/danger/danger.htm
Valtioneuvosto kannattaa EU:n komission uutta kantaa kuljetusyrittäjien työaikarajoituksista luopumisesta
Yrittäjäkuljettajat tulee jättää kokonaan työaikarajoitusten ulkopuolelle, sillä rajoituksilla olisi pääsääntöisesti vain haitallisia vaikutuksia alalle. EU:n komissio on esittänyt, että jo kertaalleen EU:ssa päätetyistä kuljetusyrittäjien työaikarajoituksista luovuttaisiin. Tätä mieltä on valtioneuvosto, joka antoi eduskunnalle kirjelmän yrittäjäkuljettajien työaikadirektiivin muutosehdotuksesta torstaina 18. joulukuuta.
Hallitus painottaa, että työajan rajoitusten poistamisella tuetaan uusien yritysten synty-mistä eri puolelle Suomea sekä mahdollistetaan perheyrittäjyys. Työaikarajoitukset suosivat suuria, pääsääntöisesti ulkomaalaisten omistamia, kuljetusyrityksiä. Suomessa suurin osa alalla toimivista yrityksistä on yhden, kahden hengen perheyrityksiä.
Myös kuljetusyrittäjien työaikoja olisi erittäin vaikea valvoa. Suomi katsoo, että tämä voi johtaa lainsäädännön arvostuksen laskuun ja on EU:n paremman sääntelyn tavoittei-den vastainen.
Hallitus myös huomauttaa, että työsuojelutarkastajien keinot eivät ole riittävät työaikojen selvittämiseksi. Jos yrittäjän työaikoja ei pystytä valvomaan, siitä hyötyisivät epärehellisesti työaikojaan ilmoittavat yrittäjät.
Suomi on vastustanut kuljetusyrittäjien työaikasääntelyä käsittelyn kaikissa vaiheissa. Suomi haastoi EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin oikeuteen, sillä se katsoi, että kuljetusyrittäjien työaikojen rajoittamisella puututaan kohtuuttomasti yrittäjän vapauteen. Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut aktiivisesti yhteydessä komissioon ennen ehdotuksen antamista ja korostanut ehdotuksen tärkeyttä.
Suomessa ajo- ja lepoaika-asetus koskee noin 60 000:ta linja- ja kuorma-autonkuljettajaa sekä joitakin satoja ammattimaisessa liikenteessä olevia liikennetrak-torin kuljettajia. Asetus ei koske linja-autojen paikallisliikennettä.
EMBARGO-tiedote: Vehviläinen tarjoaa selontekoa, elinkaarimallia ja rahastoja investointiohjelman toteuttamiseen
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) tukee pääministeri Matti Vanhasen esitystä laajasta investointiohjelmasta tulevalle vuosikymmenelle.
- Hallituksen vastuulla ei ole vain johtaa tämän vaalikauden päivän politiikkaa. Hallituksen on nähtävä pidemmälle taantumavaiheen yli ja laadittava talven aikana tulevaisuuden investointiohjelma, jolla vahvistetaan suotuisaa talouskehitystä, työllisyyttä ja osaamista tulevalla vuosikymmenellä, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mukaan voimakas panostaminen tie- ja liikenneväyliin olisi luonteva osa in-vestointiohjelmaa.
- Eduskunnan viime syyskuussa yksimielisesti hyväksymä liikennepoliittinen selonteko antaa hyvän perustan ja osviitan Vanhasen esittämän investointipaketin liikennehankkeiksi, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mielestä Vanhasen esitys siitä, että investointipakettia rahoitettaisiin käyttämällä myös yksityistä ja eläkeyhtiöiden rahoitusta soveltuisi erittäin hyvin tie- ja ratahankkeiden rahoittamiseen.
- Tähän asti yksityisen rahan käyttöä kotimaan liikennehankkeisiin on jarruttanut se, ettei Suomessa ole ollut sopivia välineitä ja instrumentteja tähän. Nyt niin sanottu elinkaarimallia alkaa olla testattu ja mallia voidaan kehittää ja jalostaa yhä paremmin tie- ja ratahankkeisiin soveltuvaksi. Sen sijaan tie- ja liikennerahastoihin Suomessa on suhtauduttu penseästi eikä niitä ole tähän asti yksityiskohtaisesti selvitetty, perustettu tai käytetty. Nyt tahtotila yksityisen rahan käyttöön myös kotimaiseen infra-alan rakentamiseen on muuttumassa. Liikenneministerinä haluan vauhdittaa tätä ja siksi asetin marraskuussa toimitusjohtaja Pasi Holmin selvittämään tie- ja liikennerahastojen soveltuvuutta ja käyttöä Suomessa.
Vehviläisen mukaan rahastojen käyttöä yksityisen rahoituksen kohdentamiseksi infrahankkeisiin selvitetään parhaillaan myös yksityisten toimijoiden piirissä.
- Infrastruktuurirahastot ovat maailmalla tunnustettu keino liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Tiedossamme on myös laajasti kotimaisten eläkeyhtiöiden ja -laitosten kiinnostus osallistua sijoittajina suomalaisen infran rahoittamiseen. Jos teemme mittavan tulevaisuuden investointiohjelman sisältäen merkittäviä tie- ja ratahankkeita, meidän tulee avata portit myös yksityisen rahoituksen parempaan hyödyntämiseen kansallisen infrastruktuurin vahvistamiseksi, Vehviläinen sanoo.
Puukuljetusten kannalta tärkeitä teitä lisää parantamisavustuksen piiriin
Puukuljetukset halutaan turvata lisäämällä parantamisavustusten piiriin uusia puukuljetusten kannalta tärkeitä yksityisteitä. Tukea voidaan myöntää nyt myös teille, joiden varrella ei ole pysyvää asutusta.
Hallitus esitti lain väliaikaisen muutoksen vahvistamista 18. joulukuuta. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2009 ja päättyy 31. joulukuuta 2011.
Suurin osa avustuksista käytetään teiden parantamiseen, kuten ojituksiin, siltojen kor-jauksiin ja teiden kantavuuden lisäämiseen. Puunkuljetusten sujuvuus varmistetaan sillä, että maantieverkko on kunnossa koko kuljetusketjussa.
Lisäksi avustuksia voidaan myöntää uuden tien tekemiseen. Uuden tien on oltava merkittävä sekä puukuljetusten että muun liikenteen kannalta. Tällä varmistetaan, että tie ei jää käyttämättömäksi metsähakkuiden jälkeen.
Muutos koskee vain puuhuoltomäärärahalla kunnostettavia teitä. Myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 50 prosenttia parantamishankkeen kustannuksista ja 30 prosenttia uuden tien kustannuksista.
Puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille jaetaan vuosina 2009-2011 liikennepoliittisen selonteon mukaisesti lisärahoituksena 30 miljoonaa euroa. Muille yksityisteille valtionavustus määrätään entisin ehdoin.
Katetulle pysäköinnille tulossa oma liikennemerkki
Katetun pysäköinnin opastusmerkki eli niin sanottu "hattu-P" otetaan käyttöön Suomes-sa vuoden 2009 alusta.
Uutta liikennemerkkiä on kokeiltu Jyväskylässä vuodesta 2006 lähtien. Vastaava opastusmerkki on käytössä myös muualla Euroopassa.
Valtioneuvosto päätti tieliikenneasetuksen muutoksesta 18. joulukuuta.
Samassa yhteydessä päätettiin mahdollistaa nopeusrajoitusmerkin sijoittaminen vain ajokaistojen yläpuolelle ajokaistakohtaisena.
Lisäksi yhdenmukaistetaan pysäköintilaitosten pysäköintitilatiedoista kertovia vaihtuvia opasteita. Asetuksen vaatimuksesta poikkeavia opasteita saa kuitenkin käyttää vuoden 2013 loppuun saakka.
Liikenteen ja viestinnän vuodenvaihteen 2008-2009 uudistuksia
Väylämaksut laskevat
Väylämaksujen yksikköhinnat laskevat kaikilla alustyypeillä keskimäärin 1,6 prosenttia vuoden alusta.
Väylämaksun alennus ei muuta maksun määräytymisperusteita, joita ovat muun muassa aluksen käyntikerrat, nettovetoisuus ja jääluokka.
Maksun enimmäismäärä aluskäynnillä on 98 400 euroa. Matkustaja-aluksen väylämaksun enimmäismäärä on kuitenkin 29 620 euroa ja risteilyaluksen 40 640 euroa.
Televisiomaksuun korotus
Televisiomaksu nousee 4,1 prosenttia. Uusi vuosimaksu on 224,30 euroa.
Televisiomaksun voi halutessaan maksaa kuukausittain, jolloin kuukausimaksun hinta on 19,35 euroa. Maksun voi edelleen maksaa myös puolen vuoden (112,85 euroa) tai kolmen kuukauden jaksoissa (57,10 euroa).
Televisiomaksulla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa.
Tieto- ja viestintätekniikan töistä kotitalousvähennys
Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen verovuoden 2009 alusta lähtien.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä on jatkossa esimerkiksi digilaitteen tai antennin asentaminen ja ylläpito sekä tietoliikenneyhteyksien, kuten laajakaistan käyttöönottaminen ja asentaminen.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 000 euroon. Vähennys myönnetään siltä osin kuin vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.
Pysäköinti- ja nopeusrajoitusmerkintöihin uudistuksia
Katetun pysäköinnin opastusmerkki otetaan käyttöön Suomessa vuoden 2009 alusta. Vastaava opastusmerkki on käytössä myös muualla Euroopassa.
Vuoden alusta nopeusrajoitusmerkki on mahdollista sijoittaa ajokaistojen yläpuolelle, jolloin rajoitus koskee vain kyseistä kaistaa.
Lisäksi yhdenmukaistetaan parkkihallien ja -talojen pysäköintitilatiedoista kertovia vaihtuvia opasteita (esimerkiksi TÄYNNÄ / TILAA / vapaiden paikkojen määrä). Asetuksen vaatimuksesta poikkeavia opasteita saa kuitenkin käyttää vuoden 2013 loppuun saakka.
Tukea puukuljetusten kannalta tärkeille yksityisteille
Puukuljetukset halutaan turvata lisäämällä parantamisavustusten piiriin uusia puukuljetusten kannalta tärkeitä yksityisteitä. Väliaikainen laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2009 ja päättyy 31. joulukuuta 2011.
Suurin osa avustuksista käytetään teiden parantamiseen, kuten ojituksiin, siltojen kor-jauksiin ja teiden kantavuuden lisäämiseen.
Puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille jaetaan vuosina 2009-2011 liikennepoliittisen selonteon mukaisesti lisärahoituksena 30 miljoonaa euroa. Muille yksityisteille valtionavustus määrätään entisin ehdoin.
Miehistötuen laajentamiseen odotetaan EU:n komission kantaa
Meriliikenteen miehistökustannusten tukea laajennetaan eräisiin kotimaanliikenteen lastialuksiin sekä hinaajiin ja työntäjiin. Lisäksi ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten miehistötuki muuttuu kaikilta osin samanlaiseksi kuin lastialusten tuki.
Tuen piiriin pääsevät sellaiset alukset, jotka ovat vähintään puolet toiminta-ajastaan joko ulkomaanliikenteessä tai kilpailulle alttiissa kotimaan meriliikenteessä. Kotimaan meriliikenteen matkustaja-aluksille tukea ei makseta.
Euroopan komission on hyväksyttävä tuki ennen kuin lait voivat tulla Suomessa voi-maan. Komission käsittelyyn arvioidaan kuluvan pari-kolme kuukautta. Tukea aiotaan maksaa kuitenkin takautuvasti 1. tammikuuta 2009 lähtien.
LVM muistuttaa tunnelien liikennesäännöistä
Liikenne- ja viestintäministeriö muistuttaa autoilijoita tunneliajamisen liikennesäännöis-tä.
Säännöt koskevat yli 500 metriä pitkiä tunneleita, jotka on merkitty erityisellä tunneli-merkillä. Sääntöjen muistaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun E18-tien uusi osuus pitkine tunneleineen avataan.
Tunnelissa ei saa peruuttaa eikä tehdä U-käännöstä. Ajovalojen käyttö on pakollista.
Ajoneuvon saa pysäyttää vain hätä- tai vaaratilanteissa, ja silloinkin on mahdollisuuksien mukaan käytettävä tätä tarkoitusta varten varattuja paikkoja. Moottori on sammutettava jos pysäytys pitkittyy.
Lyhyissä tunneleissa ei jatkossakaan saa pysäyttää tai pysäköidä.
Yli 500-metrisiä tunneleita ei Suomessa ole aikaisemmin ollut. Ensimmäinen oli vuoden 2008 tammikuussa käyttöön otettu 1,5 kilometriä pitkä Vuosaaren tunneli.
Alkuvuodesta avattavalla E18-tien välillä Lahnajärvi-Lohja on viidestä tunnelista neljä yli 500 metriä pitkiä. Pisimmällä on mittaa runsaat 2,2 kilometriä.
Liikenne -ja viestintäministeriö linjasi perusväylänpidon lisärahoituksen käyttöä
Eduskunta lisäsi vuoden 2009 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liikenteen pääluokkaan 37 miljoonaa euroa. Liikenne -ja viestintäministeriö on linjannut yhdessä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa rahojen kohdentamista.
- Lisäraha teille ja radoille käytetään niin, että ne vaikuttavat myönteisellä tavalla työllisyyteen, edistävät elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaa ja jakaantuvat tasapuolisesti eri puolille Suomea, linjaa liikenneministeri Anu Vehviläinen.
Vehviläisen mielestä perusväylänpitoon tehdyt määrärahalisäykset ovat tärkeitä myös talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi.
Suurin yksittäinen toteutettava hanke on Savon radan Kuopio-Iisalmi välisen osuuden kiskojen vaihtotyöt. Kuopio-Iisalmi välinen rataosuuden parantamiseen käytetään 10 miljoonaa euroa. Kyseinen rataosuus on tärkeä Talvivaaran kaivoksen kuljetusreitti.
Myös siltoja korjataan ja ratojen turvallisuutta parannetaan uusimalla turvajärjestelmiä 3,5 miljoonalla eurolla.
Perustienpitoon tulee yli 20 miljoonaa euroa lisäystä. Tienpidon puolella suurin toteutettava hanke on Etelä-Karjalassa tehtävät toimenpiteet rajaliikenteen haittojen vähentämiseksi. Rajaliikenteen haittojen vähentämiseen käytetään 4,9 miljoonaa euroa.
Pohjois-Suomessa toteutetaan kaksi merkittävää tiehanketta. Yhteysvälin Kiistala-Hanhimaa tiehanke Kittilässä parantaa Kevitsan kaivoksen työmatkaliikennettä. Maan pohjoisin tie Utsjoki-Nuorgam saa myös rahat perusparannukseen.
Näiden hankkeiden lisäksi toteutetaan eri puolilla Suomea alueellisia investointeja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja rakennetaan kevyen liikenteen väyliä.
Kuntaliitokset muuttavat kaupunkilippujen hinnoittelua
Kaupunkilippujen hinnoittelu muuttuu vuoden 2009 alusta niin, että hinta voidaan määritellä myös maksuvyöhykkeittäin. Valtioneuvosto hyväksyi asiaa koskevan asetuksen sisällön 30. joulukuuta.
Muutoksen taustalla ovat useilla kaupunkialueilla toteutettavat kuntaliitokset, jotka laajentavat merkittävästi kyseisten kaupunkien pinta-alaa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Jyväskylän, Kouvolan, Salon ja Seinäjoen lisäksi jo aikaisemmin kuntaliitosten kautta kasvaneet Joensuu ja Rovaniemi.
Ilman vyöhykehinnoittelua kuntaliitosten vaikutukset lisäisivät kaupunkilippujen kustan-nuksia arviolta noin 0,5 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston hyväksymällä muutoksella näiltä lisäkustannuksilta vältytään.
Kaupunkilipulla tarkoitetaan henkilökohtaista kausi- tai sarjalippua, jonka kelpoisuus-alue on kaupunki tai taajama, jossa on paikallisliikennettä.
Matkakeskusten kehittäminen kuntien vastuulle
Vuodenvaihteen jälkeen kunnilla on mahdollisuus myös hakea valtionapua matkapalvelukeskusten suunnitteluun. Valtionavustusta voidaan myöntää useamman kunnan tarpeisiin tehtävän joukkoliikenteen tutkimuksen ja kehittämisen lisäksi myös yhdelle kunnalle. Vastuu matkapalvelukeskusten kehittämisestä on siirretty jo aikaisemmin kuntien vastuulle.
Tukemalla suunnittelua voidaan kehittää myös kutsujoukkoliikennettä, joka on tehokas keino erityisesti haja-asutusalueiden julkisten liikennepalveluiden varmistamisessa.
Liikenneministeri Vehviläinen: Taksilupiin enemmän harkintaa tai lakiin muutos
Auto- ja kuljetusalan etujärjestö AKT on ilmaissut 2. tammikuuta julkisuudessa huolensa edellisen eduskunnan päättämästä taksilaista. Nykyinen taksilaki tuli voimaan elokuussa 2007. AKT kritisoi sitä, että taksilupia myönnetään vain kuntakohtaisesti.
- Liikenneministerinä olen ollut samasta asiasta erityisen huolestunut. Pelkoni on ollut, että pinta-alaltaan isoissa kunnissa ja erityisesti kuntaliitosten myötä taksipalvelut kuntien reuna-alueilla heikkenevät, liikenneministeri Anu Vehviläinen toteaa.
- Tämän vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö ohjeisti kaksi viikkoa sitten kirjeellään lääninhallituksia taksilupien myöntämisen perusteista. Ministeriömme katsoo, että laa-joissa kunnissa ja kuntaliitoskunnissa tulee olla mahdollisuus yksilöidympiin lupiin kuntakohtaisten lupien sijasta, Vehviläinen tiivistää.
Vehviläisen mukaan lääninhallitusten on seurattava tarkkaan taksipalvelujen saatavuutta uusien laajojen kuntien alueella ja puututtava ongelmiin kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Uusien lupien kohdalla lääninhallitusten tulee käyttää eri keinoja palvelujen takaamiseksi koko kunnan alueella. Yksi tällainen on asettaa lupaan vanhan kunnan asemapaikka.
- Kuntakohtaista tarkemman asemapaikan määrittely on mahdollista myös uuden taksi-lain mukaan. Mikäli lain tulkinnassa ilmenee kuitenkin lääninhallituksissa yhä ongelmia, olen valmis viemään asiaa korjaavan taksilain muutoksen pikaisesti eteenpäin, Vehvi-läinen linjaa.
3. EK:n uutisia
Vaikeaselkoinen lainsäädäntö kampittaa pk-yrityksiä
Parhaillaan ajetaan useita hankkeita, jotka tähtäävät yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Uudistukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niillä taakka on suhteellisesti raskain. – Kirjanpitoon liittyvän byrokratian keventämisessä on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun myös nykyisen lainsäädännön rakenne, toteaa taloudellisen raportoinnin asiantuntija Päivi Räty EK:sta.
Hyvä esimerkki lainsäädännön vaikeaselkoisuudesta ovat nykyiset tilinpäätöksen liitetietoja koskevat p k-helpotukset, jotka on kätketty monipolvisten säännösten taakse. Maallikko ei helposti saa selvää säännöksistä, jotka sinänsä on tarkoitettu helpottamaan pienen yrityksen tilinpäätöksen laadintaa.
Euroopan unionissa on parhaillaan käynnistymässä tilinpäätösdirektiivien uudistamistyö, jossa eräänä toimena suunnitellaan mikroyritysten vapauttamista tilinpäätösdirektiivien soveltamisesta. Käytännössä jäsenvaltiot saisivat päättää, millaisia kirjanpito- ja tilinpäätössäännöksiä pienimpiin yrityksiin sovellettaisiin jatkossa.
Mikroyrityksellä tarkoitetaan EU:ssa yritystä, jossa ylittyy enintään yksi seuraavista kri-teereistä:
- tase 0,5 miljoonaa euroa
- liikevaihto 1 miljoonaa euroa
- henkilökunta 10.
– Uudistuksen toteuttaminen mahdollistaisi mikroyritysten kirjanpidon hoitamisen pitkälti verotuslähtöisesti. Tämä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi pienimpien yritysten kirjanpidon hoitamista merkittävästi. Samalla keskustelu esimerkiksi yksityiskohtaisten, erillisarvostuksen periaatteeseen nojautuvien poistokäytäntöjen ylläpitämisestä pienimmissä yrityksissä jäisi turhaksi.
Kirjanpitoa ja tilinpäätösten laadintaa koskevien säännösten uudistamisessa päädytään vääjäämättä säännösten eriyttämiseen nykyistä selvemmin.
Listayhtiöt elävät tänä päivänä omassa IFRS -ympäristössään, ja EU:ssa käydään jo keskustelua siitä, pitäisikö tuleva kevennetty IFR S-normisto ulottaa jatkossa listaamattomiin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin.
Tilinpäätösdirektiivien piiriin jäisivät tällöin enää pienet yritykset, lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Ne voisivat soveltaa kansallisia, pitkälti verotukseen pohjautuvia säännöksiä myös kirjanpidon hoitamisessa.
Suhdannetilanne synkentynyt yhä
Kaikki luottamusindikaattorit laskivat joulukuussa entisestään. Teollisuuden suhdannetilanne kuvaava lukema on alimmillaan sitten tiedustelun käynnistämisen vuonna 1993.
Teollisuuden luottamusindikaattorin joulukuun saldoluku on -40, kun se oli marraskuussa lukemassa -33. Luottamusindikaattorit kuvaavat suhdannetilannetta kyselyhetkellä.
Heikennys johtui pääasiassa tilauskannan supistumisesta. Myös tuotanto-odotukset ovat erittäin vaimeat.
Huonot tuotanto-odotukset enteilevät tuotantomäärien selvää supistumista ensi vuoden alussa, selvittää vastaava ekonomisti Penna Urrila EK:sta.
Tilauskannan lisäksi myös kapasiteetin käyttöaste on erittäin matala. Vapaata kapasiteettia on jo yli puolella teollisuusyrityksistä.
Myös valmistuotevarastojen taso on korkea.
Rakentamisen luottamusindikaattori putosi vielä muutamalla pisteellä. Tämänhetkinen taso on jo erittäin matala.
Saldoluku putosi joulukuussa -46 pisteeseen, kun marraskuun tarkistettu lukema oli -42.
Rakennusyritykset arvioivat tilauskantansa olevan huomattavasti alle normaalin.
Myös henkilöstöodotukset ovat synkät. Henkilöstön määrän ennustetaan vähenevän voimakkaasti ensi vuoden alkupuolella.
Palveluyritysten luottamusindikaattori painui joulukuussa jo miinukselle. Palvelualojen suhdannekuva ei silti ole aivan yhtä synkkä kuin teollisuudessa ja rakentamisessa.
Indikaattori laski saldolukuun -5, kun tarkistettu marraskuun luku oli +3. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on +19.
Myynti jatkoi vielä hitaassa nousussa - tosin kasvun ennustetaan päättyvän lähikuukausina.
Yritysten arviot yleisestä suhdannetilanteesta ovat synkistyneet huomattavasti. Palveluyritysten mukaan tämänhetkinen suhdannekuva on tuntuvasti tavanomaista heikompi.
Tanskasen esitykset nopeasti täytäntöön
Elinkeinoelämä toivoo, että ministeri Antti Tanskasen yritysrahoitusta koskevat ehdotukset pannaan nopeasti jatkovalmisteluun ja täytäntöön. Rahoituksen saatavuus ja hinta ovat yrityksille todellinen ongelma.
On syytä muistaa, että toimiva yritysrahoitus on edellytys myös kaikkien muiden elvytystoimien onnistumiselle.
Tanskasen esitykset ovat oikeansuuntaisia, ja nyt onkin tärkeää varmistaa niiden ripeä toimeenpano. Toimilla on kiire, sillä rahoitusvaikeudet uhkaavat työpaikkoja monissa muuten kilpailukykyisissä yrityksissä, painottaa EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs.
Tanskanen esittää lääkkeitä sekä suurten vientiyritysten että pk-yritysten ongelmiin. Keinoja ovat Finnveran valtuuksien ja erityisrahoituksen lisääminen, valtion elvytystoimet yritystodistusmarkkinoilla, takuut pankkien varainhankinnalle sekä pankkien pääomittaminen.
On tärkeää, että hallituksen ratkaisut ovat mittaluokaltaan vähintään Tanskasen esittämää tasoa. Kuten selvitysmieskin toteaa, mitoitus on järkevää tehdä suurempana kuin tarve ehkä juuri nyt näyttää. Tämä lisää luottamusta rahoitusmarkkinoilla. Samoin on tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön myös uusia, suhdannetilanteeseen sopivia rahoitusinstrumentteja pk-yrityksille.
On seurattava tarkkaan, että rahoitusta varmasti kanavoituu riittävästi pk-yrityksiin. Muuten käy niin, että koko rahoitusjärjestelmän vaikeudet kasautuvat viime kädessä paljon työllistävän pk-sektorin niskaan, Fagernäs muistuttaa.
Hyvä, TEM reagoi nopeasti ja myönteisesti Tanskasen esityksiin
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM on tänään esittänyt omat näkemyksensä yritysrahoituksen alueella tarvittavista välittömistä toimenpiteistä. Esitys perustuu pääosin selvitysmiehenä toimineen minsteri Tanskasen viime viikolla esittämiin linjauk-siin.
EK:n mielestä on hyvä, että TEM on nopeasti arvioinut tehdyt esitykset ja esittää nyt niiden toteuttamista, sanoo johtaja Timo Kekkonen EK:sta.
-Finnveralle esitetyt lisävaltuudet pk-yritysten rahoitukseen ja vientiyritysten rahoituksen helpottamiseksi ovat oikeansuuntaisia ja korjaavat osaltaan vallitsevaa markkinapuutet-ta.
EK korostaa tässä vaiheessa sitä, että esitysten toimeenpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja toiminnalliset päätökset on saatava aikaan mahdollisimman pian. Haluamme myös korostaa, että on huolehdittava ei vain siitä, että nyt esitetyt muutokset saadaan nopeasti voimaan, mutta että myös aiemmin tehdyt päätökset saadaan operatiivisiksi. Yritysten kannalta lupaukset rahoituksen järjestymisestä joskus tulevaisuudessa eivät ole riittäviä. Yritysten pitää päästä käyttämään näitä instrumentteja välittömästi, painottaa Kekkonen.
TEM esittää Tanskasen tavoin Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle 100 miljoonaa euroa. Pääomalla voidaan toteuttaa taloudellisen tilanteen takia välttämättömiä toimialajärjestelyjä. EK pitää tärkeänä, että tässä tilanteessa aktivoidaan Teollisuussijoituksen käyttöä myös elinkeinopoliittisena instrumenttina. Näin voidaan luoda uusia kilpailukykyisiä rakenteita, jotka voivat olla eturintamassa markkinoiden toiminnan palautuessa.
EK odottaa mielenkiinnolla myös niitä nykyisen taloustilanteen edellyttämiä muita toi-menpiteitä, joita TEM tiedotteen perusteella tulee lähiaikoina esittämään.
Oppisopimus hyvä, mutta voisi olla vielä toimivampi
Oppisopimuskoulutus on yritysten mielestä mainio tapa kouluttaa ihmisiä. Pulmia ovat yrityksille maksettavat koulutuskorvaukset sekä tietopuolisen opetuksen laatu, joka ei aina ole riittävä.
Näkemykset tulivat esiin oppisopimuskoulutusta koskevasta selvityksestä, jonka EK:n asiantuntija Heikki Suomalainen teki opetusministeriön toimeksiannosta. Suomalainen luovutti selvityksen ministerille eilen.
Erityisesti pk-yritysten näkökulmasta suurin ongelma on koulutuskorvaus. Sen taso vaihtelee paljon, eikä vastaa koulutuksen todellisia kustannuksia. Jossain tapauksissa korvaus voi olla lähellä nollaa, selvittää Suomalainen.
Hän ehdottaakin, että siirryttäisiin todelliset kustannukset kattavaan korvaukseen. Ensin on kuitenkin selvitettävä, millaisia kustannusvaihteluja eri aloilla on.
Sekä yritykset että opiskelijat kritisoivat myös opetuksen laatua. Yritysten mielestä tietopuolinen opetus ei ole tarpeeksi korkealaatuista. Erityisesti kaivattiin selkeämpää teorian ja käytännön opetuksen liittämistä yhteen. Se vaatii enemmän yhteydenpitoa teoriaopetuksen järjestäjän ja työpaikan välillä, sillä kummankin on tiedettävä, mitä toisessa päässä tapahtuu.
Opiskelijat kritisoivat teoriaopetusta siitä, että opettajat eivät suhtaudu oppisopimusoppilaisiin yhtä kunnianhimoisesti kuin ”tavallisiin” opiskelijoihin.
- Oli yllätys, että kritiikkiä laadusta tuli näin selvästi esiin, Suomalainen huomauttaa.
- Kritiikki kohdistui niin selvästi näihin kahteen asiaan, että se on syytä ottaa huomioon.
Suomalainen ehdottaakin, että opetusministeriö järjestäisi nykyistä enemmän koulutusta oppisopimuskoulutusta järjestäville tahoille.
Yritykset kritisoivat myös hallinnollisia käytäntöjä, jotka ovat osittain sekavia. Esimerkiksi kukin koulutuksen virallinen järjestäjä – joita on maassa yli 90 – saattaa laatia itse omat lomakkeensa. Yhteisiä käytäntöjä ei ole. Hallinnollisia menettelyjä olisikin syytä yhtenäistää. Tässä olisi kuultava myös yritysten näkemyksiä.
Suosittu tapa kouluttautua
Oppisopimuskoulutus on suosittua. Viime vuosina noin 50 000 opiskelijaa vuosittain on ollut oppisopimuskoulutuksessa. Koulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.
Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa hyvin monenlaista koulutusta ammatillisesta perustutkinnosta aina johtamisen erityisammattitutkintoon saakka. Myös lisäkoulutus oppisopimuksena on mahdollista.
Oppisopimuskoulutuksen käytännön opetus tapahtuu työpaikalla. Koulutuksen järjestäjän on hyväksyttävä työpaikka oppisopimuskoulutuspaikaksi. Teoriaopetuksen tarjoaa koulutuksen järjestäjä. Se myös valvoo koulutusta. Työnantaja saa työssä tapahtuvasta koulutuksesta korvauksen.
4. Projektit ja kampanjat
Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin.
Kuljetusala.com –projektin toinen kierros on menossa. Toinen kierros keskittyy enemmän messuihin ja OPO:hin, mutta myös kiertuepäiviä tulee olemaan ympäri Suomea. Keväälle saamme lisäpäiviä, päivitetty ohjelma valmistuu lähiaikoina.
CAP-projekti
Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote.
Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikana- vaisen tiedon luokittelu GPS -pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen.
Mitattavia suureita tulevat alustavasti olemaan ajonopeus, ajoetäisyys, ajoneuvon kiihtyvyydet, hidastuvuuden nopeat muutokset, sivuttaissuunnan liike, ajoneuvon hallintalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuorman sidontapolttoaineen kulutus, tyhjäkäynti, moottorin kuormitus sekä kierroslukualueiden käyttö.
Seuraavassa vaiheessa tapahtuu pilottilaitteiston kehitys sekä koulutuspaketin kehitystyötä. Pilottilaitteisto on valmistunut syyskuun lopussa. Tammikuun puolivälissä 2009 saatiin lopullinen laiteversio ja koulutusohjelma valmiiksi. Tämän jälkeen alkaa toivottavasti uuden laitteiston ja koulutuspaketin hyödyntäminen. Loppuraportti saadaan helmikuussa. Siinä on kuvattuna mm. koulutusohjelman sisältöä. Raportin valmistuttua se tullaan jakamaan jäsenistölle.
Puolustusvoimat aloittaa Kainuun ja Karjalan Prikaateissa sekä Ilmavoimien yksiköis-sä kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen pilottina tänä keväänä ja varsinainen laaja koulutus aloitetaan koko Suomessa vuoden 2009 alussa. Kotiutuvilla kuljettajakoulu-tuksen saaneilla varusmiehillä on siten vaadittava ammattipätevyys (140 t nopeutetun koulutuksen käyneet tarvitsevat vielä ikää 21 v ja C-kortti taskussa). Koulutus kestää joko 280 t (yhdistelmäkortti) tai 140 t nopeutetusti. Kuljettajaksi koulutettavien varusmiesten määrä on 3 700/v. Puolustusvoimien järjestämä kertausharjoitus, mm. kuljettajille, tuo tulevaisuudessa yhden CAP -koulutuspäivän kuljettajalle. CAP -päivät kertausharjoituksista tulee saamaan jossain vaiheessa vuonna 2009, kun AKE on hyväksynyt PV:n koulutusohjelman myös CAP -päivien osalta.
PaKu
PaKu (Parasta Kuljetusalan Työntekijälle), joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Projektiehdotukset on hyväksytty Työsuojelurahaston käsittelyssä, mistä saadaan 50 %:a tukea. Ketjukohtaisesti projektit ovat käynnistyneet. Syksyn 2008 aikana hankkeesta tehdään viestimille juttu sekä hyödynnetään ketjujen omia lehtiä. Yrityskohtaiset työryhmät ovat huonosta taloustilanteesta huolimatta toimineet aktiivisesti. Kehitettäviä kohteita on löytynyt. Tilanteeseen palataan tarkemmin kevään aikana.
ASIAKASRAJAPINNAN SÄHKÖISET ASIAKIRJAT eli ARS 2009
Portaali on otettu testikäyttöön 19.1.2009. Portaaliin tulee pääsemään osoitteella. www.Kuljetustilaus.fi. Tilauksen tekeminen on helppoa ja portaalin käyttö onkin tar-koitettu lähinnä Pk-yrityksille. Nyt on hyvä aika lanseerata uusia työkaluja, jotta ne ovat hyvässä vireessä, kun nousu taas uudelleen lähtee liikkeelle. Portaalia käyttämällä saamme myös kustannuksia paremmin hallintaan.
Samalla on perustettu VARSI –työryhmä (vakuutusriskit) miettimään sähköisen järjestelmän vaatimia kirjauksia ja varaumia eli miten ne tehdään uskottavasti. Tässä yhteydessä konsultoimme vakuutusyhtiöitä tiiviisti. Seuraavassa kokouksessa on tarkoitus tavata vakuutusyhtiöiden edustaja.
TULO
TKK eli Teknillinen Korkeakoulu on aloittanut ”Tulevaisuuden Logistiikka” –projektin, jossa paneudutaan yrittämiseen, terveeseen liiketoimintaan, verkostoihin jne. Ensimmäinen työpaja on helmikuun puolivälissä, jolloin ohjelma tarkentuu. Liittomme on mukana, rahoitus tulee Uudenmaan TE-keskuksen kautta, ns. ESR -rahaa.
ENERGIATEHOKKUUS
Logistiikkayritysten Liitto on allekirjoittamassa 24.1.2008 LVM:n, KTM:n, YM:n ja eräiden muiden tahojen kanssa yhteistä liikenteen energiatehokkuussopimusta vuosille 2008-2016 koskien tavaraliikennettä. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta 1 %/v eli 9 % koko kauden aikana. Yritykset raportoivat polttoaineenkäyttönsä EMISTRA –järjestelmään (www.emistra.fi) vuosittain. Myös VR liittyy samalla sopimukseen. Poltto-aineen kulutusta on tarkoitus vähentää 19 Mlitraa koko aikana. Polttoaineen vähentä-minen onnistuu sopivilla renkailla ja rengaspaineilla, tuuliohjaimilla, kuljettajien koulu-tuksella jne. unohtamatta vetäviä väyliä. LVM:n vetämän projektin johtoryhmään on nimetty allekirjoittanut ja varalla Tiina Salonen. Energiatehokkuudesta on tullut esite, joka on postitettu yrityksille kesäkuun aikana. Nyt jos koskaan kannattaa alkaa seurata polttoaineenkulutusta ja säästämään siinä, minkä eri keinoin vain voi. MUISTAKAA liittyä EMISTRA –järjestelmään.
HISTORIA
Olli Blomberg on aloittanut tavaralinjaliikenteen historian kirjoittamisen keväällä 2008 ja teoksen on tarkoitus olla valmiina 2010/2011 –vuodenvaihteessa. Vuosi 2008 menee paljolti materiaalia kerätessä ja perusasioita suunniteltaessa. Keväällä 2009 tulee haastattelujen osuus, joten Olli on varmaan moneen teistä yhteydessä. Kirjapai-nokin on jo valittu. Harkittavana on myös alan kattava näyttely Mobiliassa vuonna 2011, mutta siihen palataan myöhemmin.
ELINTARVIKEKULJETUKSET
Yhdessä Eviran ja ketjujen kanssa on lähdetty työstämään yleispätevää ”Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa” -ohjeistusta, jotta vaikeudet kentällä hyväksymisien suhteen saadaan kuntoon. Työ etenee Eviran oman projektin kanssa. Logistiikka-ala on ensimmäisenä alana tekemässä uutta, parempaa ohjeistusta. Tekstejä on syntynyt ja olemme lähellä lopullisia versioita. Uudet ohjeet pidämme niin lyhkäisinä ja selkeinä kuin mahdollista. Valmiiksi koitamme ohjeistuksen saada keväällä 2009 riippuen myös Eviran aikatauluista.
YHDISTETYT KULJETUKSET
Olemme mukana myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevassa työryhmässä. Tarkoitus on saada sopivia reittejä Keski- ja Itä-Suomeen. Liikennevirtatutkimukset on tehty jo erikseen sekä konttiliikenteestä että irtoperäliikenteestä. Varsinainen tulosten tarkastelu ja käytännön toimet ajoittuvat vuoteen 2009.
5. Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset
Logistiikkayritysten Liitto on päivittänyt Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset. Ottakaa ne käyttöönne 1.1.2009 alkaen mahdollisuuksin mukaan. Toimitusmääräykset on käytetty myös kommenteilla Kilpailuvirastolla. Uudistetut Toimitusmääräykset edesauttavat kuljetuspalveluiden tuotteistamista. Toimitusmääräykset ovat myös jo englanniksi ja ruotsin käännös on tarkistettavana. Toimitusmääräykset löytyvät liiton nettisivuilta www.ek.fi/liitot. Laitan ne myös toimitusjohtajajakeluna sähköisesti.
6. Työnjohtokoulutus
Opetusministeriö on aloittamassa mm. logistiikan työnjohtokoulutusta. Liittomme oli tässä mukana, jotta koulutus saatiin myös logistiikalle. Opetusohjelmien muodostami-sessa meillä on myös rooli. OPM on valinnut muutaman kouluttajan alalle, mutta asia on niin tuore, ettemme ole saaneet listaa vielä käyttöön. Koulutus alkaa kouluttajasta riippuen keväällä 2009 tai heti alkusyksystä. Ottakaa omissa koulutusohjelmissanne huomioon kyseinen mahdollisuus.
7. Kuljetusmessut
Logistiikan suurnäyttely Logistiikka - Kuljetus 6.-9.5.2009 Helsingin Messukeskus
Logistiikka - Kuljetus -näyttely 6. - 9.5.2009 kerää logistiikan ja kuljetusten ammatti laiset Helsingin Messukeskukseen. Jo 18. kerran järjestettävä näyttely on alansa suurin ja kattavin tapahtuma Suomessa ja lähialueilla. Näyttelyssä esillä olevat viimeisimmät palvelu- ja tuoteuutuudet vastaavat energiatehokkuuden, turvallisuuden, tietotekniikan ja asiakaspalvelun haasteisiin. Edelliseen näyttelyyn vuonna 2006 tutustui noin 45 000 messuvierasta. Näyttelypinta-alaa oli tuolloin käytössä runsaat 30 000 m2, jonka täyttivät 324 näytteilleasettajaa. Vuoden 2009 Logistiikka - Kuljetus -näyttelyn järjestää Suomen Messut toimeksiantajinaan Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.
8. Tilasto ja liitteet
Suomen Pankki - Korkotietoa 1.2009
Tilastokeskus - Indeksit 12.2008
Neste Oil - Diesel 13.1.2009
Öljy ja Kaasualan Keskusliitt. Polttoainekatsaus
Opetushallitus Todistus ammatillisesta kuljettajakoulutuksesta
LVM ADR-turvallisuusohjeet
Terveisin
LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO
Kyösti Orre
0400-426 134
kyosti.orre@ek.fi