Aika: keskiviikko 16.2.2005  klo 11.30 - 16.00

Paikka: Ravintola Palace, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä: osallistujaluettelo liitteenä

1 EK:n hallituksen tervehdys
Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell

Taxell ilmaisi tyytyväisyytensä, että keskusliitossa uuden toiminnan käynnistämisessä ollaan pitkällä, mistä osoituksena on mm. tämä ensimmäinen EK:n PK-yritysvaltuuskunnan kokous. Hän kertoi, että keskusliiton jäsenkunnasta 96 % on PK–yrityksiä, joten niiden painoarvo EK:n toiminnassa on suuri. Hän näki yhteistyön mahdollisuudet sekä EK:n sisällä että suhteessa PK–yritysvaltuuskuntaan hyvinä. Hän lupasi PK–yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Eero Kotkasaarelle tu-kensa, mutta kehotti myös PK–yritysvaltuuskuntaa tukemaan Kotkasaaren työtä. Hän muistutti, että Kotkasaari kuuluu myös EK:n hallituksen puheenjohtajistoon ja rohkaisi yhteydenpitoon.

Hän kertoi huolensa samana päivänä julkistetun PK–suhdannebarometrin viestistä. Barometrilla on tärkeä osoittaa, missä mennään ja mitä pitää tehdä.

Hän kertoi, kuinka EK:n työvaliokunnan vierailun yhteydessä Brysselissä Unicen pääsihteeri oli kuvannut Unicen roolia lausumalla ”Members first”. Taxell piti sitä hyvänä periaatteena myös EK:n toiminnassa: jäsenten etuja ajaminen - tehokkaasti ja tuloksia tuottavasti. Hän rohkaisi valtuuskuntaa kanavoimaan mielipiteensä ja ajatuksensa EK:lle ja sen aluetoimistoille.

Taxell korosti yrittäjyyden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen myönteinen kehitys edellyttää menestyvää yritystoimintaa, ja vain menestyvä yritys voi kasvaa ja työllistää. Asiaa pitäisi korostaa etenkin tilanteessa, jossa avoinna on useita tupon ulkopuolisia sopimuksia. Yrityksille itsestään selvä asia, että kasvu ja työllisyys ovat hyvinvoinnin edellytys, pitäisi saada ymmärretyksi yhteiskunnassa laajemminkin. Hän epäilikin, vallitseeko Suomessa riittävä taloudellisten realiteettien ymmärrys.

EK:n osalta ja yhteiskunnallisesti hän peräänkuulutti menestyvän yrittäjyyden ilosanoman levittämisen tärkeyttä: millä tavoilla voidaan luoda kasvua, myönteistä yrittäjyysilmapiiriä, sopimuksia ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Loppu on yrityksistä itsestään kiinni. Hän korosti vielä, että vasta tulokset ratkaisevat, tehdäänkö konkreettisia toimenpiteitä. Nyt kuitenkin olisi ryhdyttävä sanoista tekoihin. Nyt kiinnitettävä huomiota siihen, että työllisyyden vahvistamiseksi luodaan parempia toimintaedellytyksiä yrityksille.

Taxell jatkoi, että asiakaslähtöisellä yrityspalvelutoiminnalla voidaan tehdä paljon. Yrittäjä ei mene mihinkään luukulle; viranomaisilta odotetaan asiakaslähtöistä toimintaa. Parannusta on tosin hänen mukaansa tapahtunut ja ymmärrys on kasvanut. Taxellin mukaan yhdessä on löydettävä pelisääntöjä, jotka toimivat tehokkaasti.

Kun halutaan konkreettisia toimenpiteitä, ehdotusten takana pitää olla realismia. Vaikuttaminen tapahtuu parhaiten, jos ehdotukset perustuvat faktoihin, Taxell huomautti. Tässä suhteessa edellytykset ovat hyvät. Se, että hallitus on esim. veroratkaisunsa tehnyt, ei saa hänen mukaansa estää tilanteen seuraamista ja näkemysten esittämistä.

Tupon yhteydessä sovittu varallisuusveron poistaminen on luvattu toteutuvan v. 2006. On viisasta, että tämä pidetään esillä ajatellen yritysten sukupolvenvaihdoksia. Saavutettujen tulosten tunnustaminen on hyvä pohja uusille vaatimuksille. Lopuksi Taxell totesi, että ilmapiiri ei sittenkään ole niin vaikea. Dialogi päätöksentekijöiden kanssa tulee varmasti jatkossakin toimimaan.

Paananen sanoi, että Etla ja Eva saivat uudet hallituksensa. Sieltä puuttuu kuitenkin PK–edustus, perheyritykset ja kasvuyritykset. Taxell vastasi, että roolijaon mukaan Etla vastaa tutkimuksesta, Eva yhteiskunnallisesta keskustelusta ja EK edunvalvonnasta, mutta lupasi viedä Paanasen viestin eteenpäin.

Jokinen viittasi pääministerin aikaisempaan lausumaan, että perintö- ja lahjaveroa ei tulla poistamaan ja kehotti paineen lisäämiseen. Taxell oli samaa mieltä, mutta korosti, että painetta täytyy pitää yllä faktoihin perustuen; miten toimitaan muualla, mihin verojen poistaminen johtaisi, jne. Hän lupasi, että asiaan tullaan EK:n verolinjauksissa puuttumaan (veropolitiikan muutosten käynnistäminen 2005, Fagernäs).

2 Avauspuheenvuoro
PK–yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Eero Kotkasaari

Kotkasaari kertoi PK–yritysvaltuuskunnan toimintatavoista ja joistakin yleisistä periaatteista. Hän totesi, että valtuuskunta on foorumi, jolla asiat kerrotaan sellaisena kuin ne ovat.

Vastedes kokouksissa käytetään nimilappua, joka jätetään kokouksesta poistuttaessa. PK–yritysvaltuuskunnasta tehty kuvallinen esite postitetaan jäsenille. Hän sanoi, että sillä on paitsi viestinnällistä merkitystä myös hyötyä keskinäisen verkostoitumisen kannalta.

Hän kiitti vanhaa PK-yritysvaltuuskunnan työvaliokuntaa. Työvaliokunta tulee jatkossa kokoontumaan eri päivinä kuin PK-yritysvaltuuskunta. Kun PK–yritysvaltuuskunta kokoontuu samana päivänä PK–suhdannebarometrin julkistamisen kanssa, julkistamistilaisuuteen voidaan jatkossa kutsua vaihtelevasti PK–yritysvaltuuskunnan edustajia, jotka kiinnostavat mediaa.

Kotkasaari jatkoi, että valtuuskunnan kokouksiin osallistujille ei makseta kokouspalkkioita eikä korvata matkakustannuksia. Hän rohkaisi vielä valtuuskuntaa keskusteluun ja keskinäiseen mielipiteiden vaihtoon. Kokouksissa käsitellyt asiat pidetään kokousten seinien sisällä eikä valtuuskunnan kokouksissa ole median edustajia muita kuin EK:n oma Prima-lehti. 

3 PK–yritysvaltuuskunnan järjestäytyminen
Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Jalo Paananen

Kotkasaari kutsui esille yritysedustajista Jalo Paanasen, Pekka Sairasen ja Markku Koskenniemen sekä keskusjärjestön puolelta Heikki Pitkäsen ja Juhani Seppälän sekä TT:n säätiön asiamies Johannes Koroman, joille kaikille hän esitti lämpimät kiitokset pitkäaikaisesta työstä PK–asioiden edistämiseksi. Kotkasaari sanoi, että heidän kaikkien kokemuksensa ja osaamisensa ovat edelleen PK–yritysvaltuuskunnan käytettävissä.

Kotkasaari antoi puheenvuoron PK –vaalivaliokunnan puheenjohtajalle Jalo Paanaselle.
 
PK-vaalivaliokunnan puheenjohtaja Paananen ehdotti, että PK–yritysvaltuuskunnan puheenjohtajisto - puheenjohtaja Eero Kotkasaari ja varapuheenjohtajat Heimo Aho, Rauno Mattila sekä Gretel Ramsay – jatkaisivat. Tämä hyväksyttiin.

Paananen esitteli ehdotuksen uuden PK-työvaliokunnan kokoonpanoksi, joita em. puheenjohtajan ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi olisivat:

- toimitusjohtaja Jyrki Ant-Wuorinen, Oy Plastex Ab
- toimitusjohtaja Kaisu Greus, Kiinteistökaari Oy
- yrittäjäneuvos Lars-Erik Gästigivars, Oy Vallonia Ab
- vientijohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Oy
- toimitusjohtaja Annukka Lantto, Antell-Leipomot Oy
- hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy
- hallituksen puheenjohtaja Jorma Takanen, Scanfil Oyj
- yrittäjäneuvos Taisto Sorjonen, Tasowheel Oy

Ehdotus hyväksyttiin.

Paananen ilmoitti, että työvaliokunnan seuraava kokous on 15.3.2005

Paananen kertoi vaalivaliokunnan roolista ja tehtävistä. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan vaalivaliokunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja 3–5 jäsentä. Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen EK:n vaalivaliokunnan valtuuskunnan puheenjohtajaksi, ehdotuksen EK:n hallitukselle valtuuskunnan muiksi jäseniksi ja ehdotuksen valtuuskunnalle varapuheenjohtajiksi ja työvaliokunnan muiksi jäseniksi. Vaalivaliokunnan toiminnasta määrätään erikseen sitä koskevalla ohjesäännöllä. Hän kiitti vanhaa vaalivaliokuntaa ja vaalivaliokunnan tehtävät jättäviä Markku Koskenniemeä ja Leo Seppälää.

Paananen teki ehdotuksen uudeksi PK-vaalivaliokunnaksi:

- puheenjohtaja Pekka Sairanen, Domus Yhtiöt Oy
- toimitusjohtaja Kari Jussi Aho, Rukakeskus Oy
- yrittäjäneuvos Eero Mölsä, Sidoste Oy
- hallituksen puheenjohtaja Jalo Paananen, Teräspeikko Oy
- toimitusjohtaja Pertti Varakas, Rakva Oy
- hallituksen puheenjohtaja Kaija Ward, Eurokangas Oy

Ehdotus hyväksyttiin.
 
4 Toimitusjohtajan katsaus
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs

Esitys (pdf, 333 kb)

Fagernäs esitteli Elinkeinoelämän keskusliiton toimintaa, organisaatiota, aluetoimintaa sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Hän käsitteli myös PK–yritysten merkitystä kansantaloudessa sekä EK:n jäsenyrityksiä kokoluokittain.

EK:n vuoden 2005 toiminnassa hän keskittyi veropolitiikan muutosten käynnistämiseen, pitkän aikavälin työmarkkinastrategian laatimiseen, innovaatioympäristön ke-hittämiseen, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistamiseen sekä avoimiin markkinoihin ja reiluun kilpailuun.

Fagernäs käsitteli myös PK–strategian tekemistä ja yrittäjyystyön tulevaisuuden linjauksia. PK–painotteisia mediatapahtumia on keväällä runsaasti. Sisäisen viestinnän osalta hän käsitteli Prima–lehteä.

Sorjonen huomautti, että puhutaan koko ajan osaamisesta, mutta se ei hänen mielestään riitä. Osaamiseen on lisättävä tahto. Fagernäs täydensi, siis motivaatio. Mattila oli huolissaan kansainvälistymisen edistämisrahojen ennakoidusta leikkaamisesta. Teknologiarahoitus on sinänsä hyvä, mutta se tuottaa tulosta vasta, kun tuotteet on myyty. Paananen lisäsi, että myynnin koulutukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, ja että tekninen osaaminen pitäisi muuttaa rahaksi.

Salonen kysyi, miksi yhteistyö Suomen yrittäjien kanssa on niin vaatimatonta, päällekkäisyyttä kun on sekä tavoitteissa ja jäsenistössä. Fagernäs sanoi, että toiveita on edetä yhteisissä substanssiasioissa. Informaatiota ja näkemyksiä vaihdetaan työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa. Hän huomautti kuitenkin, että SY ei ole työmarkkinajärjestö ja että sen jäsenkunnassa on paljon yksinyrittäjiä. Toisaalta useat kannanotot voisivat Fagernäsin mukaan hyvinkin olla samoissa kansissa. Pokela lisäsi, että käytännön tasolla yhteistyötä on enemmän kuin miltä se näyttää. Esimerkiksi EK on yhdessä SY:n ja Perheyritysten liiton kanssa perustanut Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan.

Koskenniemi piti yhteistyötä tärkeänä, mutta sanoi, että julkisuudessa molemminpuoliset tölväisyt ovat asioita, joihin media tarttuu, mikä puolestaan ruokkii ristiriitoja.

Mölsä kertoi esittäneensä joitakin vuosia sitten, että verotukseen liittyvän edunvalvonnan osalta voitaisiin tehdä yhteistyötä SY:n kanssa. Hän huomautti kuitenkin, että talolla (EK:lla) pitää olla oma veropoliittinen ohjelma ja resurssit. Emme voi luottaa vieraan apuun, mutta yhteistyötä voidaan tehdä, Mölsä sanoi.

Esillä olivat myös korkeat sosiaaliturvamaksut, jotka tekevät ison loven yrityksen talouteen ja estävät investointeja.

Punkki kysyi, mikä on sopimustilanne satamien suhteen. Fagernäs vastasi, että suurin levottomuus liittyy tähän. Alttius työtaisteluun on korkea, vaikkei välitöntä lakonuhkaa ole esitetty. Käsittely jatkuu perjantaina 18.2. Työntekijäpuoli vaatii työsuhteiden vakinaistamista ruuhkahuippujen tasolle.

Verotukseen liittyen todettiin myös, että pääministeri on ilmoittanut ansiotuloverotusta koskevan pohjatyön käynnistyneen. Mahdolliset muutokset ajoittuisivat seu-raavalle hallituskaudelle.

5 Ajankohtaista PK–asioissa
Johtaja Pekka Pokela

Esitys (pdf, 165 kb)

Johtaja Pokela kertoi yrittäjyys- ja osaaminen sektorista, yrittäjyyden politiikkaohjelmasta, verotuksesta sekä PK–yritysten erityiskysymyksiin verotusasioissa. Hän esitteli innovaatioympäristön toimijoiden resursseja. 

Johtava asiantuntija Pekka Tsupari

Esitys (pdf, 102 kb)

Tsupari kertoi PK–asioiden edunvalvonnan kehittämisestä, PK–strategiatyön 2010 käynnistämisestä sekä kevään 2005 tapahtumista. 

6 Yrityspalvelukyselyn tuloksia
Asiantuntija Juhapekka Suutarinen 

Suutarinen esitti yrityspalvelutiedustelun ensimmäisiä tuloksia. Tulokset ovat tässä vaiheessa luottamuksellisia, sillä niistä järjestetään erillinen infotilaisuus 7.3. Selvitys koski julkisia palveluorganisaatioita: TE-keskus (yrityspalvelut ja työvoimapalvelut yhdessä työvoimatoimistojen kanssa), Finpro, Finnvera, Tekes, Sitra ja Teollisuussijoitus.

Hän totesi, että kohdejoukon yritykset käyttävät yrityspalveluja aktiivisesti ja varsin monipuolisesti. Tyytyväisyys palveluihin vaihtelee selvityksen mukaan voimakkaasti sekä yrityksen eri tilanteissa että eri TE-keskusalueilla. Palvelutarjontaa sinänsä pidetään riittävänä, mutta palvelujen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Suutarinen totesi vielä, että palvelujen kehittämistarpeesta ollaan yhtä mieltä, mutta että kehittäminen ei tarkoita palvelupisteiden lisäämistä.

Pitkänen otti esille työvoimapalvelut, joihin oltiin tutkimuksen mukaan tyytyväisiä. TT on aikoinaan kannustanut työvoimaviranomaisia jalkautumaan, mikä ilmeisesti nyt näkyy tuloksissa.

Palmberg, jolla on toimintaa eri TE-keskusalueilla, oli samaa mieltä selvityksen tulosten kanssa, että erot TE-keskusalueittain ovat huomattavia. 

7 Yrityspalvelujen esittelypuheenvuorot

- Esitys (pdf, 338 kb)

Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Riitta Varpe lähestyi aihettaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon näkökulmasta. Hän esitteli TE-keskuksen toiminta-ajatuksen ja miten toiminta on organisoitu asiakkaiden mukaan. Erityisesti hän korosti asiakaslähtöistä palveluprosessia, jossa kumppaneina ovat paitsi TE-keskusten omat osastot, myös osastojen palveluyksiköt (sis. Tekes ja Finpro), Finnvera Oyj, maa-kunnan liitto, lääninhallitus ja työvoimatoimistot.

Varpen mukaan TE–keskuksen toiminnan lähtökohtana on alueellinen strategia ja systemaattinen ennakointityö. Hän esitteli myös yrityksen asiakastarpeita eri elinkaaren vaiheissa sekä olemassa olevaa palvelutarjontaa. Hänen mukaansa tutkimuksen ja tuotekehityksen tulisi nivoutua kiinteämmin kaupallistamiseen ja markkinointiin.

Ramsay kommentoi, että asiat kuulostivat liiankin hyviltä omia kokemuksia vasten. Hankkeet, jotka toimivat useammalla TE-keskusalueella, ovat Ramsayn mukaan erityisen hankalia toteuttaa.

Varpe viittasi vielä EK:n selvitykseen ja sanoi, että tulosten perusteella TE-keskusalueet voisivat benchmarkata toisiaan. Pirkanmaan TE-keskuksessa käyttöön otettava asiakkuuden palvelukonsepti (asiakasvastuullisuus) tulee yhtenäistämään toimintatapoja. Ramsaylle hän vastasi, että useiden TE-keskusten alueille sijoittuvien hankkeiden ongelma on tiedostettu. KTM:ssä on ollut keskustelua, että kansallista rahoitusta voitaisiin myöntää isoihin TE-keskusaluerajat ylittäviin hankkeisiin.

Iivanainen korosti, että asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi kentälle tarvitaan yhteyshenkilöitä. Varpe vastasi, että tämä toteutuu nimeämällä asiakasvastuulliset henkilöt. Kerta-asiakkaat, hankeasiakkaat ja avainasiakkaat (esim. kasvuyritykset) tarvitsevat erilaista palvelua.

Ristimäki piti hyvänä elinkaarilähestymistapaa ja että tutkimuksen ja tuotekehityksen tulisi nivoutua kiinteämmin kaupallistamiseen ja markkinointiin. ”Avainasiakkuutta” hän luonnehti jakamisena ”vuohiin ja lampaisiin”. Varpe vastasi, että asiakaspalvelun segmentoinnissa on kyse erilaisten asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaamisesta. Heikonen peräänkuulutti alueellista työnjakoa; miten yhteistyö muiden keskusten kanssa toimii. Hän kertoi, että esim. koulutustarvekartoituksia on esitetty useilta tahoilta.

- Esitys (pdf, 5 116 kb)

Tekesin teknologiayksikön päällikkö Esa Lindqvist Varsinais-Suomen TE-keskuksesta käsitteli alustuksessaan, kuinka yritysten kehittämisessä vaikuttavuutta saadaan aikaan teknologian keinoin. Hän korosti alueellista näkökulmaa ja oli sitä mieltä, että Suomessa voisi olla nykyistä enemmän vahvoja ja erikoistuneita kasvukeskuksia, mikä olisi kaikkien etu. Hän käsitteli korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkostoa, joka jo nykyisellään on kattava.

Tekesin rahoituksen ja palvelujen tulee hänen mukaansa valmentaa kansainväliseen kilpailuun, sillä alueena Suomi on Euroopan mittakaavassa enintään keskikokoa. Teollisuuden verkostot ulottuvat aluerajojen yli, sillä verkostojen muodostumisessa määrääviä tekijöitä ovat liiketoimintalogiikka sekä logistiikka, eivät hallinnolliset rajat. Hän korosti, että kansainvälisessä kilpailussa menestyksen ratkaisevat osaaminen, erikoistuminen ja verkostoituminen.

- Esitys (pdf, 352 kb)

Vientikeskuksen päällikkö Risto Kaski Finpron Oulun vientikeskuksesta kertoi Finpron vientikeskusverkostosta, joka kattaa keskeiset kohdemarkkinat. Hän käsitteli myös liiketoiminnan kasvun vauhdittamista ja liiketoimintakonseptin ja partnerin valintaa. Kun PK–yrityksen tavoitteena on liiketoiminnan kasvu, käytettävissä on erilaisia rahoitustyökaluja tuotteen kaupallistamisprosessin tueksi. Hän esitteli Makes -valmennusohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. varmistaa yrityksen olemassaolo ja kasvu sekä tuottaa kansainvälistymiseen liittyvää uutta osaamista.

Ramsay otti esille huolen yritysverkostojen hajoamisesta. Kun päähankkijat siirtyvät ulkomaille, yhteistyömahdollisuudet kotimaisten alihankkijayritysten kanssa rajoittuvat. Hän kysyi yrityspalveluorganisaatioiden näkemyksiä siitä, miten PK–sektori selviää tulevaisuudessa.

Varpe otti esille toimialakohtaisille verkostoille suunnatut ohjelmat, kuten TRIO. Hän kertoi, että TE-keskus osallistuu selvityksiin, mutta ei rahoita ulkomaille suuntautuvia investointeja. Tekes / TE-keskusyhteistyöstä hän totesi, että Tekes edellyttää hankkeilta korkeaa teknologiatasoa ja keskittyy kasvualueisiin. TE-keskus auttaa alkutaipaleella, josta Tekes voi jatkaa.

Sorjonen sanoi, että vaikka Tekesin kokonaisrahoitusta on hieman lisätty, PK-yritysten suhteellinen osuus Tekes-rahoituksesta pienenee. Mikä suhde on ollut aikaisemmin, mikä jatkossa? Tuetaanko nyt sellaisten yritysten t & k toimintaa, joiden tuotanto on ulkomailla?

Lindqvist vastasi, että 60 % rahoituksesta menee isoille yrityksille, mutta 60 % hankkeiden määrästä PK-yrityksille. Mitään dramaattista muutosta ei ole hänen mukaansa näköpiirissä. Hankkeiden tavoitetasoja olisi hänen mielestään nostettava, fokus kv-kauppaan ja kilpailukykyyn.

Paturi kysyi, kuinka monta globaalia (ohjelmaa) yrityksellä voi olla. Kaski vastasi, että yksi kerrallaan. Jos kyseessä on mittava kansainvälistyminen, se käsitellään isompana hankkeena.

Ramsay piti Tekesin hankkeita hyvinä, mutta sanoi, että Tekes-hakemuksen teko on hankalaa. Lindqvist myönsi, että hakemusprosessi on monimutkainen. Tavoite on yksinkertaistaa, mutta tällä hetkellä yritys joutuu raportoimaan hankkeen edistymisestä kirjallisesti. Parmasuon mielestä raportointi ei ole välttämättä vaikeaa, jos itsellä on selkeä tutkimussuunnitelma. Raportointi on äärettömän tärkeää, koska se pitää projektilla ryhdin.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.00.

Vakuudeksi

Tarja Nissinen
 

LIITE
 

OSALLISTUJALUETTELO

Aho Heimo J.  SKS-tekniikka Oy
Ant-Wuorinen Jyrki  Oy Plastex Ab
Aro Paavo   Sähkö-Aro Oy
Aromaa Martti  Reka Kumi Oy
Auvinen Anna-Kaisa  EK
Eskelinen Juhani  Peltonen Ski Oy
Forsman Sari Helena  Buca-Rest Oy/Ravintola Pannu
von Frenckell Berndt  Frenckellin Kirjapaino Oy
Greus Kaisu  Kiinteistökaari Oy
Haavisto Antti  Hämeen Kirjapaino Oy
Harjunpää Veli  Jaakko-Tuote Oy
Haukkala Esko J.  Haukkala Oy
Heikkilä Eero  EK
Heikonen Pekka  Pemamek Oy
Heinola Petri  Coperdia Oy
Hellman Guy  Amplit Oy
Helppolainen Kalevi  Hirvox
Hentunen Marjut  EK
Holttinen Klaus  Joutsenon Apteekki
Huovinen Arja  Henkilöstöpalvelu VIP
Hyryläinen Jukka  KATKO Oy
Iivanainen Pertti  Tamglass Turvalasi Oy
Ikäheimo Johanna  Lappset Group Oy
Immonen Timo  EK
Jokinen Markku  Sievin Jalkine Oy
Jukka Koskipirtti  Apteekkien Työnantajaliitto
Kaartama Maire  EK
Kaijomaa Helvi  EK
Kaira Peppi  SOL Palvelut Oy
Kajaste Veikko  Teknologiateollisuus ry
Kalliala Pentti  Pentti Kalliala Oy
Karivaara Eija  Linnan Vartijat Oy
Keinälä Severi  EK
Korhonen Jukka  Hkt Korhonen Oy
Korhonen Rami  Eino Korhonen Oy
Koroma Johannes  (TT) –säätiö
Koskenniemi Markku  Tammerneon Oy
Kotkasaari Eero  Joutsen Finland Oy
Käppi Markku  YTL
Laaksonen Reijo  Lenkki Oy
Lahtinen Pasi  Visuvesi Oy
Lampi Eija  EK
Lemettinen Pertti  Levypyörä Oy
Martikainen Mikko  EK
Mattila Rauno  Trafotek Oy
Muhonen Raimo  Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy
Mäkelä Jyri  RT
Mäki-Lahna Eero  FinnProfiles Oy
Mölsä Eero  Sidoste Oy
Nissinen Tarja  EK
Nurminen Pauli  Hellmanin Konepaja Oy
Ojala Arto  EK
Paananen Jalo  Teräspeikko Oy
Paasikallio Kirsi  Valopaino Oy
Palosaari Meeri  EK
Parmasuo Timo  Meconet Oy
Paturi Jorma  Mekajohtotiet Oy
Penttilä Jorma  Länsilinjat Oy
Penttilä Taisto  Iisalmen Seurahuone
Pitkänen Heikki  EK
Pokela Pekka  EK
Punkki Juha  S. Punkki Oy
Ramsay Gretel  Tammet Oy
Ranta Antti  Konepaja Antti Ranta Oy
Rantanen Marja  Lahden Lounaspörssi Oy
Ristimäki Juhani  Taustavoima Oy
Ropponen Pekka  EK
Rytilä Tapio  Hollolan Apteekki
Räsänen Raimo  Olavi Räsänen Oy
Sairanen Pekka  Domus Yhtiöt Oy
Salonen Hannu  HH-Kiinteistöpalvelut Oy
Seppälä Juhani  EK
Seppälä Leo  Seppälän Tiili Oy
Sirola Markku  EK
Sorjonen Taisto  Tasowheel Oy
Suutarinen Juhapekka  EK
Tarkki Jorma  Sukkamestarit Oy
Tsupari Pekka  EK
Törmä Mauri  Sallilan Energia Oy
Urrila Penna  EK
Vainikkala Antti  Maunulan Autokoulu Oy
Varakas Pertti  Rakva Oy
Ward Kaija  Eurokangas Oy
Wessman Kristiina  Plastep Oy
Viitanen Jukka  Viitasen Huoltamo Savotan Sanni Ky
Vilonen Sirkka-Liisa  EK 
Virranniemi Jouko  Pölkky Oy
Virtanen Markku  Voglia Oy
Visuri Pekka  Visura Oy
Wolff Henrik  Stiftelsen Arcada
Vähä-Mustajärvi Markku  Mikkelin Betoni Oy

Etusivulle Takaisin Tulosta