21.06.2010

Euroopan parlamentti, jäsenmaat ja komissio ovat päässeet sopimukseen ympäristölupadirektiivin keskeisestä sisällöstä. Asiasta äänestään parlamentissa heinäkuun alussa, mutta neuvoston hyväksyminen jää syksyyn. Direktiivi tulee voimaan tämän vuoden loppupuolella.

Ympäristölupadirektiivin eli niin sanotun IPPC-direktiivin uudistamisen tavoitteena on ollut vähentää teollisuuden päästöjä ja samalla yritysten hallinnollista taakkaa sekä ylipäätään selkeyttää EU:n päästösääntelyä.

Elinkeinoelämä pitää kompromissia suhteellisen toimivana kokonaisuutena ja siinä on otettu teollisuuden keskeisiä näkökohtia huomioon. Merkittävimmät linjaukset ovat:

• Poikkeamismahdollisuus BAT-päästötasoista. Lupaharkinta sidotaan nykyistä tiukemmin parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT) saavutettaviin päästötasoihin (BATAEL), mutta tasosta on mahdollista poiketa, jos siihen on kansallisella tasolla erityinen syy. Erityinen syy on olemassa, jos laitoksen maantieteellisen sijainnin tai paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi tai laitoksen tekniset ominaisuudet huomioon ottaen päästötasojen saavuttaminen johtaisi kohtuuttoman suuriin kustannuksiin ympäristöetuihin verrattuna.
   
• EU:n laajuiset päästöjen minimiraja-arvot. Komissio arvioi myöhemmin, onko tarpeen asettaa sitovia ympäristönsuojelun minimiraja-arvoja toimialoille, joille on määritelty parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Minimiraja-arvojen tarvetta arvioitaisiin toimintojen ympäristövaikutusten ja BATn soveltamisasteen perusteella.
   
• Suurten polttolaitosten joustot. Suuria polttolaitoksia koskevaa kansallista siirtymäsuunnitelmaa voitaisiin soveltaa vuosina 2016–2020. Käytöstä poistettavien laitosten joustot olisivat mahdollisia niille laitoksille, jotka toimisivat alle 17 500 tuntia vuosina 2016–2023.

Direktiivin perusteella EU:ssa tulevat sovellettavaksi BATiin perustuvat päästötasot, joita sovelletaan ympäristöluvituksessa. Tämä yhdenmukaistaa kilpailuolosuhteita ja parantaa ympäristön tilaa. Sopimuksessa on turvattu teollisuudelle tärkeä joustonvara, kun päästötasoista on mahdollista poiketa, jos tason saavuttaminen johtaisi kohtuuttoman suuriin kustannuksiin verrattuna ympäristölle saavutettaviin hyötyihin.

Minimiraja-arvoja annettaisiin erikseen valittaville toimialoille. Komission tulisi liittää arvioon raja-arvojen tarpeellisuudesta myös asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset. Direktiivissä jäi kuitenkin vielä avoimeksi, mille toimialoille, missä aikataulussa ja erityisesti mille tasolle minimiraja-arvot asetettaisiin. Toimialoille, joille raja-arvoja annettaisiin, on tärkeää turvata jatkossa riittävä jousto.

Suurille polttolaitoksille nyt sovitut joustot arvioidaan Suomessa energiantuotannon kannalta riittäviksi.

Lisätietoja: Asiantuntija Satu Räsänen, EK

Paluu uutiskirjeeseen