21.06.2010

Eurooppa-neuvosto hyväksyi EU:n kasvua ja työllisyyttä tukevan Eurooppa 2020 -strategian sekä asetti edellisessä kokouksessa auki jääneet koulutusta ja köyhyyttä koskevat määrälliset EU-tason tavoitteet. EU:n tulee seuraavan kymmenen vuoden kuluessa saavuttaa seuraavat tavoitteet:

• Työllisten osuus 20–64-vuotiaista 75 prosenttiin.
• EU:n bkt:stä investoitava kolme prosenttia t&k:hon.
• 20/20/20-ilmasto/energiatavoitteet saavutettava (kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettävä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuutta energiankulutuksesta on lisättävä 20 prosenttiin).
• Koulutustason parantaminen erityisesti pyrkimällä pienentämään koulunkäynnin keskeyttävien osuus alle 10 prosenttiin ja nostamalla korkea-asteen tai vastaavan tason koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista vähintään 40 prosenttiin.
• 20 miljoonan ihmisen nostaminen pois köyhyydestä vuoteen 2020 mennessä.

Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan komission esittämän ns. seitsemän lippulaivahankkeen avulla.

Talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vahvistettiin

Eurooppa-neuvosto vahvisti talous- ja työllisyyspolitiikan yhteiset suuntaviivat, joiden pohjalta jäsenmaat laativat kansalliset uudistusohjelmansa ja asettavat kansalliset tavoitteensa tulevana syksynä. Suuntaviivoissa käsitellään mm. julkisen talouden kestävyyttä, yritysten toimintaympäristön parantamista sekä rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja osaavaan työvoiman saatavuutta.

Digitaalistrategialla vauhtia sisämarkkinoille

Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä hyväksyttiin Suomen ajama digitaalistrategia, jonka tavoitteena on luoda digitaalisten palvelujen sisämarkkinat EU:hun vuoteen 2015 mennessä. EK:n mukaan tämä edellyttää, että tekijänoikeuksien ja sähköisen kaupan sääntely tukee tietoyhteiskuntakehitystä ja että uusia innovatiivisia sisältöjä, tuotteita ja palveluja kehitetään ja tarjotaan tietoverkoissa sisämarkkinoilla.

Jäsenmaiden budjetit tiukempaan tarkkailuun

Eurooppa-neuvosto keskusteli talouspolitiikan koordinaation tiivistämisestä ja tehokkaammista sanktioista Herman van Rompuyn työryhmän alustavien ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on tiivistää julkisen talouden valvontaa, laajentaa makrotalouden ja kilpailukyvyn seurantaa sekä tehostaa kasvu- ja vakaussopimuksen täytäntöönpanoa sekä sanktioita.

Työryhmä esittelee lopullisen ehdotuksensa lokakuussa. Komissio puolestaan valmistelee ehdotusta jäsenmaiden budjettien etukäteisseurannasta (European Semester -järjestelmä).

Tarve seurata jäsenmaiden budjetteja aiempaa tarkemmin viittaa osin tarpeeseen käsitellä ja koordinoida perinteisesti jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita yhä enemmän EU-tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali- ja työllisyysasiat. Jäsenmaat ovat luonnollisesti osittain haluttomia luovuttamaan toimivaltaansa ylikansalliselle tasolle, vaikka unionitason koordinaatio antaisi toisaalta mahdollisuuden vierittää syyn tiukoista talousraameista ja epäsuosituista uudistuksista Brysseliin.

EK:n eurooppalainen kattojärjestö BusinessEurope hyväksyi kesäkuussa ns. Madridin julistuksen (pdf) sekä kannanoton euroalueen koordinaation tiivistämisestä Improving Euro-area Governance (pdf). Kumpikin tukee vahvasti talouspolitiikan koordinaation tiivistämistä, tarvittavia rakenteellisia uudistuksia sekä kasvu- ja vakaussopimuksen tiukkaa soveltamista.

Yhteisymmärrys rahoituslaitosten vakausmaksuista

Eurooppa-neuvostossa päästiin yhteisymmärrykseen rahoituslaitoksilta perittävän maksun tarpeellisuudesta. Rahoituslaitosten halutaan kantavan vastuunsa mahdollisten tulevien rahoituskriisien kustannuksista maksamalla etukäteen vakausmaksuja. Lisäksi neuvosto päätti, että kaikissa jäsenmaissa julkistetaan heinäkuussa pankkien taseiden läpivalaisu eli ns. stressitestit. Näin pyritään lisäämään luottamusta rahoitusmarkkinoilla.

Ei uusia päästötavoitteita

Kesäkuun Eurooppa-neuvosto huomioi komission tiedonannon ja vaikutustenarvioinnin päästöjen vähennystavoitteen kiristämisestä muttei ottanut kantaa itse tavoitteeseen. Kööpenhaminan kokouksen laihat tulokset ja huono taloudellinen tilanne lienevät vähentäneet jäsenmaiden halukkuutta uusien kunnianhimoisten päästötavoitteiden asettamiseen.

Useat maat ovat ilmoittaneet kannattavansa tavoitteiden kiristämistä vain, jos myös EU:n ulkopuoliset maat ovat valmiita samoihin tiukennuksiin.

Neuvoston päätelmät:
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/115346.p

EK:n nettiuutinen komission päästövähennystiedonannosta: http://www.ek.fi/www/fi/uutiset/index.php?we_objectID=11523

Paluu uutiskirjeeseen