25.02.2010

Kansainvälisen talouskriisin myötä paljastunut Kreikan talouden huono tila on viime aikoina puhuttanut paljon sekä euroalueella että sen ulkopuolellakin. Myös euron kurssi on laskenut. Kreikan alijäämäksi vuonna 2009 paljastui 12,4 prosenttia bkt:sta. Euroalueeseen kuuluvien maiden on pidettävä alijäämänsä alle 3 prosentissa. Samalla kävi ilmi, että Kreikka on jo useiden vuosien ajan vääristellyt talouslukujaan siten, ettei niistä ilmene alijäämän todellinen suuruus.

Valtioiden päämiehet keskustelivat Kreikan tilanteesta epävirallisessa Europpa-neuvoston kokouksessa helmikuussa. He julkistivat lausuman, jossa jäsenmaat ilmoittivat tukevansa Kreikkaa sen taloudellisissa vaikeuksissa. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole luvanneet antaa Kreikalle rahallista apua.

Euroalueen valtiovarainministerit päättivät tämän jälkeen antaa Kreikalle kuukauden aikaa osoittaa, että maan laatima ja komission hyväksymä Kreikan talouden vakauttamisohjelma toimii. Kreikan pitää antaa komissiolle ja Euroopan keskuspankille (EKP) 16.3. mennessä selvitys kuukauden aikana tapahtuneesta edistymisestä. Jos komissio ja EKP pitävät toimenpiteitä riittämättöminä, ne voivat tehdä esityksen tarvittavista lisätoimenpiteistä euroryhmälle, jolla puolestaan on oikeus määrätä Kreikkaa ryhtymään lisätoimenpiteisiin.

Komissio suosittaa jäsenneuvottelujen aloittamista Islannin kanssa

Komissio suositti 24.2. jäsenneuvottelujen aloittamista Islannin kanssa. Komissio toteaa lausunnossaan, että Islanti on useimmilla alueilla valmis ottamaan vastaan jäsenyyden tuomat velvoitteet.

Jäsenneuvotteluja ei kuitenkaan voida aloittaa, ennen kuin kaikki nykyiset EU-jäsenmaat ovat hyväksyneet neuvottelujen aloittamisen. Yleisesti arvellaan, että Hollanti ja Iso-Britannia saattavat olla Islannin jäsenyyttä vastaan niiden maksettua noin 3,8 miljardia euroa sijoittajille, jotka menettivät rahansa islantilaisen Icesaven mentyä nurin vuonna 2008. Islanti ei ole toistaiseksi sitoutunut korvaamaan summaa Hollannille ja Isolle-Britannialle.

Paluu uutiskirjeeseen