08.12.2009

Maanantaina 7.12. alkaneessa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa suurimmat kiistakysymykset ovat teollisuus- ja kehitysmaiden päästötavoitteet, kehitysmaille suunnattu rahoitus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen sekä sopimuksen muoto. Tällä hetkellä vaikuttaa selvältä, että Kööpenhaminan neuvotteluiden lopputuloksena on poliittinen sopimus, joka pyritään saattamiseen juridisesti sitovaksi vuoden 2010 puoleen väliin tai loppuun mennessä.

Tärkeimpien neuvotteluosapuolien päästövähennystavoitteet ennen Kööpenhaminan neuvottelujen alkua olivat seuraavat vuoteen 2020 mennessä.

• USA: -17 % v. 2005 tasosta = n. 3 % v. 1990 tasosta
• EU: -20-30 % v. 1990 tasosta
• Kiina: hiili-intensiteetin vähennys 40–45 % v. 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta
• Intia: hiili-intensiteetin vähennys 20–25 % v. 2020 mennessä
• Brasilia: -40 % perusuraan verrattuna vuoteen 2020 mennessä
• Venäjä: -20–25 % v. 1990 tasosta (todellisuudessa saa kasvattaa päästöjään)
• Japani: -25 % v. 1990 tasosta

Kiinan ja Intian hiili-intensiteetin vähennys tarkoittaa päästöjen määrän pienentämistä suhteessa tuotettuun bruttokansantuotteeseen. Kyseessä ei ole siis sama mittari kuin teollisuusmailla. Kiinan päästöjen on arvioitu 8 %:n talouskasvulla kaksinkertaistuvan, vaikka maa vähentäisikin hiili-intensiteettiään 45 prosentilla.

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 10.–11.12. antaa kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen vuosille 2010–2012 rahoitusta 2,4 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä 7,2 miljardia euroa. Kaikki jäsenmaat osallistuvat rahoitukseen, mutta osa ilmeisesti vain symbolisesti. Suomi osallistuu rahoitukseen kolmen vuoden aikana 110 miljoonalla eurolla eli noin 37 miljoonalla vuodessa. EU myöntää, että Kööpenhaminassa ei tulla pääsemään juridisesti sitovaan sopimukseen. Saavutettavan poliittisen sopimuksen tulisi Eurooppa-neuvoston mukaan johtaa juridisesti sitovaan sopimukseen mieluiten kuuden kuukauden kuluessa Kööpenhaminasta. EU pitää päästövähennystavoitteensa nostamisen 20 prosentista 30 prosenttiin ehdollisena. Nosto riippuu muiden neuvotteluosapuolten antamista tavoitteista. 

Neuvotteluissa kiistellään paljon myös uuden ilmastosopimuksen muodosta. Kehitysmaat haluaisivat sopimuksen perustuvan Kioton rakenteeseen, jossa teollisuusmaille annetaan kannettavaksi suuremmat velvoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä päästövähennyksissä että rahoituksessa. USA vastustaa Kioton rakenteen mukaista sopimusmallia kaikista osapuolista jyrkimmin.

Katso ajankohtainen tilanne Kööpenhaminan ilmastokokouksesta  http://www.ek.fi/www/fi/ilmasto/koopenhamina/index.php

Paluu uutiskirjeeseen