| KESÄKUUN PRIMASSA MYÖS: | |
| • |
EK:n Eeva-Liisa Inkeroinen: Palkka-hintakierre estettävä |
| • |
Arabimailla edessään investointivaihe |
| • |
Ekonomisti Bart van Ark: USA päihittää Euroopan palvelujen tuottavuudessa |
| • |
Pk-yritykset ovat talouskasvun avain |
PRIMAn uutiskirje
Jos et halua jatkossa PRIMAn uutiskirjettä, klikkaa tästä..
PRIMAn uutiskirjeen voi tilata myös englanninkielisenä. Tutustu ja tilaa...
Osoitelähde: EK:n sidosryhmärekisteri
• EK:n Lasse Laatunen:
ELÄKEJÄRJESTELMÄ UUDISTETTAVA
”Eläkeikää on pakko nostaa, muuten yhtälö ei toimi. Ei ole mahdollista, että iso joukko ihmisiä olisi eläkkeellä jopa yli 40 vuotta”, Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen sanoo torstaina 9. kesäkuuta ilmestyvässä EK:n Prima-lehdessä.
Eläkkeet nousevat nyt niin sanotun taitetun indeksin mukaan. Siinä hintojen nousun vaikutus on 80 prosenttia ja palkkojen nousun 20 prosenttia. Jotkut puolueet ovat haikailleet 1990-lopun puoliväliin voimassa ollutta puoliväli-indeksiä, jossa eläkkeiden muutokseen vaikutti puoliksi hintojen ja puoliksi palkkojen nousu.
Lasse Laatusen mukaan Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa siirtyä takaisin puoliväli-indeksiin. Kyseessä olisi liian raju tulonsiirto nykyisiltä nuorilta nykyisille keski-ikäisille.
”Puoliväli-indeksin palauttaminen nostaisi työeläkemaksuja 20 vuodessa 2–3 prosenttiyksikköä, kun järkevä politiikka päinvastoin edellyttäisi vähintään samansuuruista maksupaineen alentamista. Indeksiparannus ei yksinkertaisesti olisi oikeudenmukaista nuoremmille sukupolville. Se on täysin mahdoton asia”, Laatunen sanoo.
Laatusen mukaan indeksin muuttamisesta työnantajajärjestöt ja palkansaajat ovat samaa mieltä. Työeläkemaksujen nousu jakautuu tasan työntekijöiden ja työnantajien maksettavaksi.
Lasse Laatunen uskoo, että edessä on ennemmin siirtyminen kokonaan elinkustannusindeksiin kuin palaaminen puoliväli-indeksiin. Elinkustannusindeksiä käytetään jo nyt kansaneläkkeissä, ja se on kansainvälisesti käytetyin indeksimalli ansioeläkkeissäkin.
”Eläkkeet eivät ole lykättyä palkkaa, vaan työllä ansaittua sosiaaliturvaa”, Laatunen perustelee ja kehottaa olemaan sotkematta näitä käsitteitä.
”Eläkkeiden ei pidäkään nousta palkkojen kanssa samaa tahtia, vaan olennaista on, että eläkkeiden ostovoima turvataan.”
”Indeksi ei ole ansaittu etuus, vaan siitä voidaan säätää tavallisella lailla”, Laatunen muistuttaa.
Nykyisellä eläkejärjestelmällä eläkkeelläoloaika voi venyä jopa varsinaista työuraa pidemmäksi.
Laatusen mielestä vanhuuseläkkeen alaikäraja olisi nostettava mahdollisimman nopeasti 63 vuodesta 65 vuoteen. Toinen vaihtoehto olisi nostaa alarajaa pikkuhiljaa 67 vuoteen.
Eläkejärjestelmän uudistamisessa tarvitaan monenlaisia toimia. Alaikärajan nosto on vain yksi keinoista. Laatusen mielestä alaikärajan nostaminen olisi kuitenkin selkeä viesti siitä, että maa aikoo pitää kansantaloutensa kunnossa ja töissä on jatkettava pidempään.
Laatusen mukaan alaikärajan nosto kuuluu uuden hallituksen asialistalle, eikä vasta seuraavalle vaalikaudelle.
”Vaalikausi on lyhyt aika eläkejärjestelmän muuttamisessa, mutta pitkä aika hukattavaksi päätöksenteossa”, Laatunen sanoo.
• EK:n puheenjohtaja Ole Johansson:
EPÄVARMUUS NÄKYY TILAUSKERTYMISSÄ
EK:n puheenjohtajan ja Wärtsilän konsernijohtajan Ole Johanssonin mukaan epävarmuus on jälleen lisääntynyt kansainvälisessä kaupassa. Tämä on Johanssonin mukaan heijastunut jo tilauskertymiin.
Näitä näkymiä vasten uuden hallituksen olisi tehtävä viisaita päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee hyvinvoivaa elinkeinoelämää. Nopeakaan talouskasvu ei riitä pysäyttämään valtion ja kuntien velkaantuneisuuden kasvua, vaan siihen tarvitaan myös julkisen talouden tuottavuutta parantavia päätöksiä.
”Vakaa talouskasvu edellyttää, että yritysten kannattaa investoida Suomeen ja toimia täällä. Kasvu edellyttää, että suomalaisia tuotteita ja palveluja halutaan ostaa, ne ovat laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä”, Johansson painottaa.
Julkisen keskustelun voimakas painottuminen köyhyysongelmaan ilman, että mietitään miten se rahoitetaan, hämmästyttää Johanssonia. Nyt pitäisi miettiä, miten saadaan kasvua aikaan, jotta hyvinvointia voidaan pitää yllä.
• YRITYKSIIN KOHDISTUU MONENTYYPPISIÄ RIKOKSIA
Vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikat joutuvat nykyään monentyyppisten rikosten kohteiksi. Rikollisuuden määrä, rakenne ja piirteet vaihtelevat toimialoittain, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Kaupan toimipaikkoihin kohdistuvasta rikollisuudesta suurin osa on asiakkaiden tekemiä varkauksia. Yleistä kaupan toimipaikoissa oli myös työntekijöihin kohdistunut väkivalta ja uhkailu sekä vahingonteot, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi kirjoittaa EK:n Prima-lehdessä.
Myös teollisuustoimipaikkoihin kohdistui erilaisia varkauksia, mutta kaikkein yleisimpiä olivat tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset, joista aiheutui haittaa yritykselle. Tyypillisiä teollisuustoimipaikkoihin kohdistuneita rikoksia olivat myös petokset, vahingonteot ja murrot.
Yrityksiin kohdistunut rikollisuus näyttää tutkimustulosten perusteella jakautuvan epätasaisesti. Osa toimipaikoista säästyi kokonaan rikoksilta, kun taas joihinkin toimipaikkoihin kasautui huomattavia rikosmääriä.
• YRITYKSILLÄ ON SUURI VASTUU MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESSA
”Työikäisen väestön ikääntyessä yritysten on aika ottaa aktiivinen rooli Suomen kilpailukykyä tukevan maahanmuuttopolitiikan toteuttajina” sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn EK:sta.
”Olen työssäni vuosien varrella tavannut hyvin paljon maahanmuuttajia, ja he kaikki ovat halunneet töihin. On todella surullista kuulla heidän kertomuksiaan intensiivisestä työnhausta, joka ei johda edes haastatteluihin, vaikka käytynä olisi suomalainen peruskoulu ja taskussa ammatti- tai jopa korkeakoulututkinto”, Wärn kertoo EK:n Prima-lehdessä.
Työnantajien pitäisi Wärnin mukaan vilpittömästi tutkia vaikuttimiaan.
”Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä niiden olemassaolo, vaan tiedostamalla ne. Vasta tämän jälkeen asioihin voidaan vaikuttaa.
• FINAVIAN MUUTOS JA KASVU TULEVAT AASIASTA
Lentoasemia ylläpitävä Finavia nojaa kasvussaan pitkälti aasialaisiin matkustajiin.
”Aasia on se kasvupolku, jota menemme eteenpäin”, toimitusjohtaja Samuli Haapasalo summaa aasialaismatkustajien tärkeyden Finavialle.
”Meidän pitää vain osata hoitaa oma juttumme kunnolla. Kaiken pitää koko ajan lähteä liikkeelle asiakkuudesta ja aina palvelukulma edellä”, Haapasalo tiivistää EK:n Prima-lehdessä.
Tie on ollut pitkä, kun entistä valtion virastoa on myllätty kohti nykyistä palveluyhtiötä.
Virstanpylväitä ovat vuodet 1991, jolloin Ilmailuhallitus muutettiin virastosta liikelaitokseksi, ja 2010, kun Finaviasta tuli osakeyhtiö.
Virkamies on samalla muuttunut asiakaspalvelijaksi.
”Kun me aiemmin olimme infrastruktuurityyppinen liikelaitos, nyt olemme asiakkaiden palveluyhtiö. Koko johtaminen ja ohjaaminen on kokonaisuudessaan uusittu tätä silmälläpitäen.”
ELÄKEJÄRJESTELMÄ UUDISTETTAVA
”Eläkeikää on pakko nostaa, muuten yhtälö ei toimi. Ei ole mahdollista, että iso joukko ihmisiä olisi eläkkeellä jopa yli 40 vuotta”, Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen sanoo torstaina 9. kesäkuuta ilmestyvässä EK:n Prima-lehdessä.
Eläkkeet nousevat nyt niin sanotun taitetun indeksin mukaan. Siinä hintojen nousun vaikutus on 80 prosenttia ja palkkojen nousun 20 prosenttia. Jotkut puolueet ovat haikailleet 1990-lopun puoliväliin voimassa ollutta puoliväli-indeksiä, jossa eläkkeiden muutokseen vaikutti puoliksi hintojen ja puoliksi palkkojen nousu.
Lasse Laatusen mukaan Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa siirtyä takaisin puoliväli-indeksiin. Kyseessä olisi liian raju tulonsiirto nykyisiltä nuorilta nykyisille keski-ikäisille.
”Puoliväli-indeksin palauttaminen nostaisi työeläkemaksuja 20 vuodessa 2–3 prosenttiyksikköä, kun järkevä politiikka päinvastoin edellyttäisi vähintään samansuuruista maksupaineen alentamista. Indeksiparannus ei yksinkertaisesti olisi oikeudenmukaista nuoremmille sukupolville. Se on täysin mahdoton asia”, Laatunen sanoo.
Laatusen mukaan indeksin muuttamisesta työnantajajärjestöt ja palkansaajat ovat samaa mieltä. Työeläkemaksujen nousu jakautuu tasan työntekijöiden ja työnantajien maksettavaksi.
Lasse Laatunen uskoo, että edessä on ennemmin siirtyminen kokonaan elinkustannusindeksiin kuin palaaminen puoliväli-indeksiin. Elinkustannusindeksiä käytetään jo nyt kansaneläkkeissä, ja se on kansainvälisesti käytetyin indeksimalli ansioeläkkeissäkin.
”Eläkkeet eivät ole lykättyä palkkaa, vaan työllä ansaittua sosiaaliturvaa”, Laatunen perustelee ja kehottaa olemaan sotkematta näitä käsitteitä.
”Eläkkeiden ei pidäkään nousta palkkojen kanssa samaa tahtia, vaan olennaista on, että eläkkeiden ostovoima turvataan.”
”Indeksi ei ole ansaittu etuus, vaan siitä voidaan säätää tavallisella lailla”, Laatunen muistuttaa.
Nykyisellä eläkejärjestelmällä eläkkeelläoloaika voi venyä jopa varsinaista työuraa pidemmäksi.
Laatusen mielestä vanhuuseläkkeen alaikäraja olisi nostettava mahdollisimman nopeasti 63 vuodesta 65 vuoteen. Toinen vaihtoehto olisi nostaa alarajaa pikkuhiljaa 67 vuoteen.
Eläkejärjestelmän uudistamisessa tarvitaan monenlaisia toimia. Alaikärajan nosto on vain yksi keinoista. Laatusen mielestä alaikärajan nostaminen olisi kuitenkin selkeä viesti siitä, että maa aikoo pitää kansantaloutensa kunnossa ja töissä on jatkettava pidempään.
Laatusen mukaan alaikärajan nosto kuuluu uuden hallituksen asialistalle, eikä vasta seuraavalle vaalikaudelle.
”Vaalikausi on lyhyt aika eläkejärjestelmän muuttamisessa, mutta pitkä aika hukattavaksi päätöksenteossa”, Laatunen sanoo.
• EK:n puheenjohtaja Ole Johansson:
EPÄVARMUUS NÄKYY TILAUSKERTYMISSÄ
EK:n puheenjohtajan ja Wärtsilän konsernijohtajan Ole Johanssonin mukaan epävarmuus on jälleen lisääntynyt kansainvälisessä kaupassa. Tämä on Johanssonin mukaan heijastunut jo tilauskertymiin.
Näitä näkymiä vasten uuden hallituksen olisi tehtävä viisaita päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee hyvinvoivaa elinkeinoelämää. Nopeakaan talouskasvu ei riitä pysäyttämään valtion ja kuntien velkaantuneisuuden kasvua, vaan siihen tarvitaan myös julkisen talouden tuottavuutta parantavia päätöksiä.
”Vakaa talouskasvu edellyttää, että yritysten kannattaa investoida Suomeen ja toimia täällä. Kasvu edellyttää, että suomalaisia tuotteita ja palveluja halutaan ostaa, ne ovat laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä”, Johansson painottaa.
Julkisen keskustelun voimakas painottuminen köyhyysongelmaan ilman, että mietitään miten se rahoitetaan, hämmästyttää Johanssonia. Nyt pitäisi miettiä, miten saadaan kasvua aikaan, jotta hyvinvointia voidaan pitää yllä.
• YRITYKSIIN KOHDISTUU MONENTYYPPISIÄ RIKOKSIA
Vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikat joutuvat nykyään monentyyppisten rikosten kohteiksi. Rikollisuuden määrä, rakenne ja piirteet vaihtelevat toimialoittain, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Kaupan toimipaikkoihin kohdistuvasta rikollisuudesta suurin osa on asiakkaiden tekemiä varkauksia. Yleistä kaupan toimipaikoissa oli myös työntekijöihin kohdistunut väkivalta ja uhkailu sekä vahingonteot, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi kirjoittaa EK:n Prima-lehdessä.
Myös teollisuustoimipaikkoihin kohdistui erilaisia varkauksia, mutta kaikkein yleisimpiä olivat tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset, joista aiheutui haittaa yritykselle. Tyypillisiä teollisuustoimipaikkoihin kohdistuneita rikoksia olivat myös petokset, vahingonteot ja murrot.
Yrityksiin kohdistunut rikollisuus näyttää tutkimustulosten perusteella jakautuvan epätasaisesti. Osa toimipaikoista säästyi kokonaan rikoksilta, kun taas joihinkin toimipaikkoihin kasautui huomattavia rikosmääriä.
• YRITYKSILLÄ ON SUURI VASTUU MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESSA
”Työikäisen väestön ikääntyessä yritysten on aika ottaa aktiivinen rooli Suomen kilpailukykyä tukevan maahanmuuttopolitiikan toteuttajina” sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn EK:sta.
”Olen työssäni vuosien varrella tavannut hyvin paljon maahanmuuttajia, ja he kaikki ovat halunneet töihin. On todella surullista kuulla heidän kertomuksiaan intensiivisestä työnhausta, joka ei johda edes haastatteluihin, vaikka käytynä olisi suomalainen peruskoulu ja taskussa ammatti- tai jopa korkeakoulututkinto”, Wärn kertoo EK:n Prima-lehdessä.
Työnantajien pitäisi Wärnin mukaan vilpittömästi tutkia vaikuttimiaan.
”Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä niiden olemassaolo, vaan tiedostamalla ne. Vasta tämän jälkeen asioihin voidaan vaikuttaa.
• FINAVIAN MUUTOS JA KASVU TULEVAT AASIASTA
Lentoasemia ylläpitävä Finavia nojaa kasvussaan pitkälti aasialaisiin matkustajiin.
”Aasia on se kasvupolku, jota menemme eteenpäin”, toimitusjohtaja Samuli Haapasalo summaa aasialaismatkustajien tärkeyden Finavialle.
”Meidän pitää vain osata hoitaa oma juttumme kunnolla. Kaiken pitää koko ajan lähteä liikkeelle asiakkuudesta ja aina palvelukulma edellä”, Haapasalo tiivistää EK:n Prima-lehdessä.
Tie on ollut pitkä, kun entistä valtion virastoa on myllätty kohti nykyistä palveluyhtiötä.
Virstanpylväitä ovat vuodet 1991, jolloin Ilmailuhallitus muutettiin virastosta liikelaitokseksi, ja 2010, kun Finaviasta tuli osakeyhtiö.
Virkamies on samalla muuttunut asiakaspalvelijaksi.
”Kun me aiemmin olimme infrastruktuurityyppinen liikelaitos, nyt olemme asiakkaiden palveluyhtiö. Koko johtaminen ja ohjaaminen on kokonaisuudessaan uusittu tätä silmälläpitäen.”