| MAALISKUUN PRIMASSA MYÖS: | |
| • | Harmaan talouden leviäminen on vielä estettävissä |
| • | Pk-johtaja Pentti Mäkinen: Kasvuyrittäjyys hallituksen ykköstavoitteeksi |
| • | EK:n johtaja Jukka Ahtela: Työhyvinvoinnille voidaan asettaa tavoitteita |
PRIMAn uutiskirje
Jos et halua jatkossa PRIMAn uutiskirjettä, klikkaa tästä..
PRIMAn uutiskirjeen voi tilata myös englanninkielisenä. Tutustu ja tilaa...
Osoitelähde: EK:n sidosryhmärekisteri
• EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen:
PALKKA-HINTAKIERRETTÄ EI SAA SYSÄTÄ LIIKKEELLE
EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen varoittaa suomalaisia tärväämästä kilpailukykyään kasaamalla omaehtoisesti erilaisia kustannusrakenteita toistensa päälle. Tilanne on pahentunut koko ajan, Pukkinen sanoo torstaina ilmestyvässä EK:n Prima-lehdessä.
”Kilpailukykyä ja uutta kasvua pitää nyt rakentaa maltilla ja sen kaikki osatekijät huomioiden”, Pukkinen sanoo.
”Elinkeinoelämän koko kilpailukyky voidaan purkaa osiin ja muuttaa euroiksi. Verokilpailukyky on menetetty viimeisten kymmenen vuoden aikana, logistiikkakustannukset kasvavat, palkkavaatimukset uhkaavat karata käsistä ja energian hintaan kasataan koko ajan lisää kuormaa”, Pukkinen luettelee.
EK:n toimitusjohtaja muistuttaa, että Suomi lähtee kaukaa takamatkalta rakentamaan uutta kasvua. Vuonna 2009 kansantuote laski kahdeksan prosenttia. Rahassa menetys oli 13 miljardia euroa. Yritysten kannattavuudesta leikkautui tuolloin 11 miljardia euroa, eli ne kantoivat suurimman taakan. Palkkasummasta katosi kuitenkin vain 1,5 miljardia euroa.
Vuosien 2008–2009 palkkaratkaisut olivat täysin ylimitoitettuja. Reaaliansiot kohosivat peräti seitsemän prosenttia. Tästä syystä on perusteltua, että palkankorotukset ovat vuonna 2011 maltillisia.
Palkkaratkaisujen olisi myös tuettava osaltaan inflaation hillintää. Lähinnä tuontihintojen noususta aiheutuva inflaation väliaikainen kohoaminen ei ole palkankorotusten peruste, eivätkä palkkaratkaisut saa sysätä liikkeelle palkka-hintakierrettä.
”Tällaisen tien päässä odottaa heikkenevä työllisyys”, Pukkinen muistuttaa.
• Nokian Erkki Ormala:
SUOMALAISTEN ON TEHTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ HUIPPUYRITYSTEN KANSSA
"Kansainvälisten huippuyritysten strategisista valinnoista voidaan päätellä, mihin suuntaan maailma on menossa. Siksi yhteistyö niiden kanssa on välttämätöntä", sanoo Nokian teknologiapolitiikan johtaja Erkki Ormala EK:n Prima-lehden haastattelussa.
Ormala painottaa, että osaaminen on haettava sieltä, missä se kulloinkin on.
”Esimerkiksi ohjelmistoissa paras osaaminen löytyy nykyisin Yhdysvalloista ja Aasiasta. Mikäli eurooppalaiset yritykset eivät halua jäädä alihankkijan rooliin, niiden on pyrittävä yhteistyöhön sellaisten amerikkalaisten tai aasialaisten yritysten kanssa, jotka luovat tulevaisuuden teknologioita ja sovelluksia", Ormala toteaa.
Suomalaisille yrityksille ei enää riitä, että ne tekevät yhteistyötä kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa. Nokian tavoin niiden on haettava myös parhaat yritykset t&k-kumppaneikseen. Kansainvälisten kärkiyritysten yhteistyökuviot kehitystoiminnassa ovat nousseet keskeiseen rooliin.
Ormala sanoo, että yhä useammin kumppanivalinnat edellyttävät sitä, että ydinosaamista aletaan kehittää myös kotimaan ulkopuolella.
"Aika näyttää, millä tavalla Nokia ja Microsoft jakavat kehitysvastuunsa. Joka tapauksessa Suomi hyötyy jatkossa amerikkalaisten ohjelmisto-osaamisesta".
Ormalan mukaan digitaalisuuteen liittyvä osaaminen tarjoaa Suomessa edelleen valtavasti mahdollisuuksia niin Nokialle kuin muillekin yrityksille, muun muassa pk-yrityksille.
"Esimerkiksi israelilaiset korkean teknologian pk-yritykset ovat menestyneet erinomaisesti integroiduttuaan globaalien yritysten tuotekehitysprosesseihin. Ne näkevät ajoissa, millainen ekosysteemi on kehittymässä ja osaavat tarjota puuttuvan palan kokonaisuuteen".
Myös suomalaista innovaatiojärjestelmää kehitettäessä tämä uudenlainen ajattelutapa on otettava huomioon.
"Me emme elä enää vanhassa klusterimallissa, jossa yritykset rakensivat liiketoimintansa kotimaassa ja laajentuivat sitten ulkomaille," Ormala huomauttaa.
• Keskon Matti Halmesmäki:
KAAVOITUKSEN ON PALVELTAVA KULUTTAJAA
Keskon pääjohtajan ja EK:n varapuheenjohtajan Matti Halmesmäen mielestä sääntely estää kauppaa jossain määrin täyttämästä tehtäväänsä. Halmesmäki ehdottaa kaupan suuryksiköiden pinta-alarajan nostamista.
”Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon asiakkaiden erilaiset kauppatarpeet. Me haluamme tarjota monipuoliset ja laajat valikoimat edullisesti ja sijaita kohtuullisen etäisyyden päässä asiakkaista. Tarvitaan sekä lähipalveluita päivittäisiä ostoksia varten että suuryksiköitä viikoittaisia pääostoksia varten. Oikealla kauppojen sijoittelulla voidaan pienentää ostosmatkojen aiheuttamaa ympäristörasitetta”, Halmesmäki toteaa Prima-lehdessä.
”Jos suuryksiköiden pinta-alarajaa nostettaisiin 2 000 neliöstä vähintään 3 500 neliöön, kaupan toiminta tehostuisi, valikoimat olisivat laajemmat ja hintataso edullisempi.”
Kyetäkseen vastaamaan kuluttajien odotuksiin kaupan tulisi jo varhaisessa vaiheessa nähdä, mitä kaavoittajat suunnittelevat.
”Kun byrokratiaa lisätään maankäytön suunnittelussa, meidän on vaikeampi ennakoida asukasmäärien nousua lähiöissä. Näin ollen emme ehdi vastata ajoissa kysyntään, ja asiakkaat joutuvat tyytymään suppeampiin valikoimiin ja kalliimpiin hintoihin. Toinen vaihtoehto asiakkaalle on matkustaa ostoksille johonkin kauempana sijaitsevaan suuryksikköön, mikä taas lisäisi ympäristörasitetta.”
Matti Halmesmäki ymmärtää niitä, jotka toivovat keskustoihin lisää kauppaneliöitä, mutta pitää toiveen toteuttamista melko hankalana.
”Asiakkaat saisivat tietysti laajemman valikoiman, mutta kaupan kustannukset keskustassa ovat jo maan hinnan takia korkeammat kuin muualla. Kauppalogistiikan järjestäminen yöllä keskustassa ei ole yksinkertaista.
Parkkipaikkojen tekeminen asiakkaille voi vaatia suuria investointeja. Tämä kaikki näkyisi tuotteiden hinnoissa. Lähipalveluja ja erikoisliikkeitä kaupunkikeskustoissa tulee joka tapauksessa aina olemaan kuten nytkin.”
• SARJAYRITTÄJÄ ON MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ
Monessa yrityksessä mukana olevat sarjayrittäjät antavat lisävauhtia elinkeinoelämälle etenkin maakunnissa. Sarjayrittäjien merkitys kasvuyritysten luojina ja uusien työpaikkojen synnyttäjinä tulee kunnolla esiin, kun tarkastellaan sarja- ja portfolioyrittäjien omistuksia yhdessä.
”Useamman yrityksen omistava yrittäjä voi jäädä kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, vaikka hänen yritystensä yhteenlaskettu työllistävä vaikutus voi olla pienellä paikkakunnalla hyvinkin merkittävä”, sarjayrittämisestä selvityksen tehnyt EK:n asiantuntija Jari Huovinen tähdentää.
Selvityksen mukaan valtaosa tähän joukkoon kuuluvista yrittäjistä on lopulta varsin perinteisiä, tiettyyn ammattiosaamiseensa luottavia yrittäjäpersoonia. He hakevat yrittäjäuralleen uutta vauhtia perustamalla uusia yrityksiä joko alkuperäisen rinnalle tai sen tilalle.
Portfolioyrittäjät ovat samanaikaisesti mukana useammassa kuin yhdessä yrityksessä. Suomessa kaikkia sarja- ja portfolioyrittäjiä nimitetään usein sarjayrittäjiksi.
Sarja- ja portfolioyrittäjät edustavat suomalaisen yrittäjäkunnan vähemmistöä. Sarjayrittäjistäkin vain pienelle osalle on kertynyt kokemusta useammasta kuin kahdesta yrityksestä.
”Keskimäärin joka kolmannella yrittäjällä on kokemusta useammasta yrityksestä. Useimmilla tuo kokemus pohjautuu kahteen eri yritykseen, mutta toisaalta noin kymmenen prosenttia on ollut mukana yli viidessä yrityksessä”, Huovinen kertoo.
PALKKA-HINTAKIERRETTÄ EI SAA SYSÄTÄ LIIKKEELLE
EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen varoittaa suomalaisia tärväämästä kilpailukykyään kasaamalla omaehtoisesti erilaisia kustannusrakenteita toistensa päälle. Tilanne on pahentunut koko ajan, Pukkinen sanoo torstaina ilmestyvässä EK:n Prima-lehdessä.
”Kilpailukykyä ja uutta kasvua pitää nyt rakentaa maltilla ja sen kaikki osatekijät huomioiden”, Pukkinen sanoo.
”Elinkeinoelämän koko kilpailukyky voidaan purkaa osiin ja muuttaa euroiksi. Verokilpailukyky on menetetty viimeisten kymmenen vuoden aikana, logistiikkakustannukset kasvavat, palkkavaatimukset uhkaavat karata käsistä ja energian hintaan kasataan koko ajan lisää kuormaa”, Pukkinen luettelee.
EK:n toimitusjohtaja muistuttaa, että Suomi lähtee kaukaa takamatkalta rakentamaan uutta kasvua. Vuonna 2009 kansantuote laski kahdeksan prosenttia. Rahassa menetys oli 13 miljardia euroa. Yritysten kannattavuudesta leikkautui tuolloin 11 miljardia euroa, eli ne kantoivat suurimman taakan. Palkkasummasta katosi kuitenkin vain 1,5 miljardia euroa.
Vuosien 2008–2009 palkkaratkaisut olivat täysin ylimitoitettuja. Reaaliansiot kohosivat peräti seitsemän prosenttia. Tästä syystä on perusteltua, että palkankorotukset ovat vuonna 2011 maltillisia.
Palkkaratkaisujen olisi myös tuettava osaltaan inflaation hillintää. Lähinnä tuontihintojen noususta aiheutuva inflaation väliaikainen kohoaminen ei ole palkankorotusten peruste, eivätkä palkkaratkaisut saa sysätä liikkeelle palkka-hintakierrettä.
”Tällaisen tien päässä odottaa heikkenevä työllisyys”, Pukkinen muistuttaa.
• Nokian Erkki Ormala:
SUOMALAISTEN ON TEHTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ HUIPPUYRITYSTEN KANSSA
"Kansainvälisten huippuyritysten strategisista valinnoista voidaan päätellä, mihin suuntaan maailma on menossa. Siksi yhteistyö niiden kanssa on välttämätöntä", sanoo Nokian teknologiapolitiikan johtaja Erkki Ormala EK:n Prima-lehden haastattelussa.
Ormala painottaa, että osaaminen on haettava sieltä, missä se kulloinkin on.
”Esimerkiksi ohjelmistoissa paras osaaminen löytyy nykyisin Yhdysvalloista ja Aasiasta. Mikäli eurooppalaiset yritykset eivät halua jäädä alihankkijan rooliin, niiden on pyrittävä yhteistyöhön sellaisten amerikkalaisten tai aasialaisten yritysten kanssa, jotka luovat tulevaisuuden teknologioita ja sovelluksia", Ormala toteaa.
Suomalaisille yrityksille ei enää riitä, että ne tekevät yhteistyötä kansainvälisten huippuyliopistojen kanssa. Nokian tavoin niiden on haettava myös parhaat yritykset t&k-kumppaneikseen. Kansainvälisten kärkiyritysten yhteistyökuviot kehitystoiminnassa ovat nousseet keskeiseen rooliin.
Ormala sanoo, että yhä useammin kumppanivalinnat edellyttävät sitä, että ydinosaamista aletaan kehittää myös kotimaan ulkopuolella.
"Aika näyttää, millä tavalla Nokia ja Microsoft jakavat kehitysvastuunsa. Joka tapauksessa Suomi hyötyy jatkossa amerikkalaisten ohjelmisto-osaamisesta".
Ormalan mukaan digitaalisuuteen liittyvä osaaminen tarjoaa Suomessa edelleen valtavasti mahdollisuuksia niin Nokialle kuin muillekin yrityksille, muun muassa pk-yrityksille.
"Esimerkiksi israelilaiset korkean teknologian pk-yritykset ovat menestyneet erinomaisesti integroiduttuaan globaalien yritysten tuotekehitysprosesseihin. Ne näkevät ajoissa, millainen ekosysteemi on kehittymässä ja osaavat tarjota puuttuvan palan kokonaisuuteen".
Myös suomalaista innovaatiojärjestelmää kehitettäessä tämä uudenlainen ajattelutapa on otettava huomioon.
"Me emme elä enää vanhassa klusterimallissa, jossa yritykset rakensivat liiketoimintansa kotimaassa ja laajentuivat sitten ulkomaille," Ormala huomauttaa.
• Keskon Matti Halmesmäki:
KAAVOITUKSEN ON PALVELTAVA KULUTTAJAA
Keskon pääjohtajan ja EK:n varapuheenjohtajan Matti Halmesmäen mielestä sääntely estää kauppaa jossain määrin täyttämästä tehtäväänsä. Halmesmäki ehdottaa kaupan suuryksiköiden pinta-alarajan nostamista.
”Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon asiakkaiden erilaiset kauppatarpeet. Me haluamme tarjota monipuoliset ja laajat valikoimat edullisesti ja sijaita kohtuullisen etäisyyden päässä asiakkaista. Tarvitaan sekä lähipalveluita päivittäisiä ostoksia varten että suuryksiköitä viikoittaisia pääostoksia varten. Oikealla kauppojen sijoittelulla voidaan pienentää ostosmatkojen aiheuttamaa ympäristörasitetta”, Halmesmäki toteaa Prima-lehdessä.
”Jos suuryksiköiden pinta-alarajaa nostettaisiin 2 000 neliöstä vähintään 3 500 neliöön, kaupan toiminta tehostuisi, valikoimat olisivat laajemmat ja hintataso edullisempi.”
Kyetäkseen vastaamaan kuluttajien odotuksiin kaupan tulisi jo varhaisessa vaiheessa nähdä, mitä kaavoittajat suunnittelevat.
”Kun byrokratiaa lisätään maankäytön suunnittelussa, meidän on vaikeampi ennakoida asukasmäärien nousua lähiöissä. Näin ollen emme ehdi vastata ajoissa kysyntään, ja asiakkaat joutuvat tyytymään suppeampiin valikoimiin ja kalliimpiin hintoihin. Toinen vaihtoehto asiakkaalle on matkustaa ostoksille johonkin kauempana sijaitsevaan suuryksikköön, mikä taas lisäisi ympäristörasitetta.”
Matti Halmesmäki ymmärtää niitä, jotka toivovat keskustoihin lisää kauppaneliöitä, mutta pitää toiveen toteuttamista melko hankalana.
”Asiakkaat saisivat tietysti laajemman valikoiman, mutta kaupan kustannukset keskustassa ovat jo maan hinnan takia korkeammat kuin muualla. Kauppalogistiikan järjestäminen yöllä keskustassa ei ole yksinkertaista.
Parkkipaikkojen tekeminen asiakkaille voi vaatia suuria investointeja. Tämä kaikki näkyisi tuotteiden hinnoissa. Lähipalveluja ja erikoisliikkeitä kaupunkikeskustoissa tulee joka tapauksessa aina olemaan kuten nytkin.”
• SARJAYRITTÄJÄ ON MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ
Monessa yrityksessä mukana olevat sarjayrittäjät antavat lisävauhtia elinkeinoelämälle etenkin maakunnissa. Sarjayrittäjien merkitys kasvuyritysten luojina ja uusien työpaikkojen synnyttäjinä tulee kunnolla esiin, kun tarkastellaan sarja- ja portfolioyrittäjien omistuksia yhdessä.
”Useamman yrityksen omistava yrittäjä voi jäädä kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, vaikka hänen yritystensä yhteenlaskettu työllistävä vaikutus voi olla pienellä paikkakunnalla hyvinkin merkittävä”, sarjayrittämisestä selvityksen tehnyt EK:n asiantuntija Jari Huovinen tähdentää.
Selvityksen mukaan valtaosa tähän joukkoon kuuluvista yrittäjistä on lopulta varsin perinteisiä, tiettyyn ammattiosaamiseensa luottavia yrittäjäpersoonia. He hakevat yrittäjäuralleen uutta vauhtia perustamalla uusia yrityksiä joko alkuperäisen rinnalle tai sen tilalle.
Portfolioyrittäjät ovat samanaikaisesti mukana useammassa kuin yhdessä yrityksessä. Suomessa kaikkia sarja- ja portfolioyrittäjiä nimitetään usein sarjayrittäjiksi.
Sarja- ja portfolioyrittäjät edustavat suomalaisen yrittäjäkunnan vähemmistöä. Sarjayrittäjistäkin vain pienelle osalle on kertynyt kokemusta useammasta kuin kahdesta yrityksestä.
”Keskimäärin joka kolmannella yrittäjällä on kokemusta useammasta yrityksestä. Useimmilla tuo kokemus pohjautuu kahteen eri yritykseen, mutta toisaalta noin kymmenen prosenttia on ollut mukana yli viidessä yrityksessä”, Huovinen kertoo.