| HELMIKUUN PRIMASSA MYÖS: | |
| • | UPM:n Jussi Sarvikas: Ulkomaankauppa tarvitsee tehokkaan kuljetusketjun |
| • | Satama-ala ei kestä enempää lakkoja |
| • | Hintakisa hirvittää huolintayhtiö Beweshipiä |
PRIMAn uutiskirje
Jos et halua jatkossa PRIMAn uutiskirjettä, klikkaa tästä..
PRIMAn uutiskirjeen voi tilata myös englanninkielisenä. Tutustu ja tilaa...
Osoitelähde: EK:n sidosryhmärekisteri
• EK:n puheenjohtaja Ole Johansson Primassa: KILPAILUKYKY RATKAISTAAN TYÖPAIKOILLA
Suomen kilpailukyvyn kehitys ratkaistaan työpaikoilla. Töitä pitää tehdä entistä enemmän ja fiksummin, koneita käyttää silloin kun on tilauksia ja palveluja tarjota kun niitä kysytään, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja, Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson EK:n torstaina 3.2. ilmestyneessä Prima-lehdessä.
Ole Johansson sanoo tiettyjen päätösten kehityksen kulkevan Suomessakin vääjäämättä kohti yrityskohtaisuutta. Korporaatiot eivät jatkossa päätä kaikista asioista. Ulkoapäin tuleva kansainvälinen paine sanelee kilpailukyvylle ehtoja.
”Yritysten työntekijät eivät jää enää odottamaan ay-liikettä, tai että korporaatiot sopivat asioista. He haluavat yhä enemmän sopia asioista omissa porukoissaan. Silloin muun yhteiskunnan rooliksi jää tämän mahdollistaminen.”
”Jos tänne halutaan investointeja, koneiden pitää käydä 24 tuntia vuorokaudessa. Kansainväliset asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä. Esimerkiksi Wärtsilän asiakkaat tarvitsevat varaosia ja huoltopalveluja joka päivä kaikkina kellon aikoina ympäri maailman. He eivät odota ja maksa ylimääräistä, jos meillä sattuu olemaan yö tai juhlapäivä,” Johansson selventää.
”Päätöstä esimerkiksi siitä, milloin kaupat ovat auki, ei tehdä Arkadianmäellä, ei Etelärannassa eikä Hakaniemessä. Päätös syntyy lopulta yrityksessä.”
Järjestöillä Ole Johansson näkee silti laajan toimintakentän ja paljon tehtävää.
”Mediassa on syntynyt mantra, että ei ole keskusteluyhteyttä. Sehän ei pidä paikkaansa, meillä on monella sektorilla rooli; esimerkeistä käy lainsäädäntö, sosiaalilainsäädäntö, koulutusasiat ja verotuskysymykset,” Johansson luettelee.
Työurakeskustelu on Ole Johanssonista juuttunut eipäs-juupas-matematiikaksi.
”Kaikki tietävät, että asialle pitää tehdä jotakin. Työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Tästä perusasiasta ei ole erimielisyyttä.”
Ratkaisua on Johanssonin mielestä haettava työn sisällöstä. Kyse on ilmapiiristä, motivoinnista ja johtamisesta, EK:n puheenjohtaja sanoo.
Wärtsilästä eläkkeelle jäävä Johansson aikoo pysyä aktiivisesti työelämässä eri yritysten ja yhdistysten hallitusten kautta. Hän korostaa, että ikääntyvillä kansalaisilla voi olla paljon annettavaa virallisen työsuhteen päätyttyäkin. Yhteiskunnan kannalta on tärkeä kyetä kanavoimaan tällainen aktiviteetti.
• HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAAN LISÄÄ RESURSSEJA
Elinkeinoelämän keskusliitto on sitoutunut tiukasti harmaan talouden kitkemiseen. Ongelma on tiedostettu laajasti liittoyhteisössä, painottaa EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.
Pukkinen muistuttaa, että harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailutilannetta. Lisäksi yhteiskunnalta jää huomattava määrä veroja ja maksuja saamatta.
Hänen mukaansa mahdolliset uudet torjuntakeinot on kuitenkin harkittava tarkkaan. Muuten käy niin, että rehellisille yrityksille kasataan vain lisävelvoitteita.
Kannatettavia ehdotuksia ovat muun muassa rakennusalan urakka- ja työntekijätietojen pakollinen ilmoittaminen verohallinnolle sekä tilaajavastuulain edellyttämistä tiedoista luotava avoin julkinen rekisteri. Viranomaisten keskinäistä tietojenvaihtoa on parannettava.
• YRITYSTEN UUSI AIKA MULLISTAA RAKENTEET
Elinkeinoelämän toimintatavat ja talouden rakenteet ovat mullistuneet, kun yritysten ja niiden yhteistyöverkostojen toiminnot hajaantuvat ja arvoketjut pilkkoutuvat. Kilpailua käydään toiminnoista ja työtehtävistä.
EK:n Prima-lehden vuoden ensimmäinen numero käsittelee yritysten ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta Suomi uuteen kasvuun -teemasivuilla. Suomi ja suomalaisten kilpailukyky testataan maailmalla joka päivä. Suomalainen hyvinvointi perustuu avoimeen talouteen, menestyviin yrityksiin ja osaaviin ihmisiin. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman tervettä taloutta ja yritysten synnyttämiä verotuloja.
• Antti Zitting: SUOMI TARVITSEE LISÄÄ KESKIKOKOISIA TYÖLLISTÄJIÄ
Lähivuosien suuri kysymys on, miten kotimaiset pk-yritykset – erityisesti keskisuuret yhtiöt - saadaan kasvamaan, kansainvälistymään ja työllistämään. Pelkästään yhden tai kaksi käsiparia työllistävillä pienyrityksillä ei vientivetoista Suomea vielä nosteta. EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, Sacotecin toimitusjohtaja Antti Zitting korostaa, että Suomen taloudellinen menestys vaatii lisää keskikokoisia työllistäjiä. Zittingin mielestä keskisuuriin yrityksiin pitäisi tartuttaa kasvunälkä.
”Toimivassa verkostotaloudessa tarvitaan kaiken kokoisia kasvajia. Yhden henkilön yritykset on saatava ensin työllistämään se ensimmäinen työntekijä, 20 tai 200 henkilöä työllistävät puolestaan kasvamaan tuplakokoon ja sen yli”, Zitting ynnäilee.
Yhtälön toteutumiseksi tarvitaan nykyistä parempia kannusteita muun muassa osinko- ja tuloverotukseen, tuotekehityskulujen verovähennysoikeutta, helpottavia elementtejä sukupolvenvaihdoksiin, yrityskokoon mitoitettua hallintobyrokratiaa sekä työsopimuskäytäntöjä.
• Petri Niemisvirta: SUOMELLA ON TILAISUUS KEVENTÄÄ YRITYSVEROTUSTA
Mandatum Lifen toimitusjohtaja ja EK:n talous- ja verovaliokunnan puheenjohtaja Petri Niemisvirta pitää Martti Hetemäen verotyöryhmän esitystä yritysverotuksen keventämiseksi oikeansuuntaisena.
”Mielestäni yhteisöverokantaa on alennettava merkittävästi, jotta siitä muodostuu Suomelle kasvua turvaava kilpailuetu. Koska Suomen talous on moneen muuhun Euroopan maahan nähden paremmassa kunnossa, meillä olisi nyt erinomainen tilaisuus parantaa reilusti kilpailukykyämme yritysverotuksen puolella.”
Niemisvirta kehuu verotyöryhmän ymmärtäneen oikein Suomen roolin maailmantaloudessa: työntekoa ja luovuutta kannattaa suosia eikä verottaa kohtuuttomasti.
”Jos tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa merkittäviin ansiotuloverotuksen kevennyksiin, niin on ainakin siitä huolehdittava, että työn verotusta ei kiristetä”, Niemisvirta painottaa Prima-lehden haastattelussa.
• HYVINVOINTIYHTEISKUNTA HYÖTYY TEHOKKAAMMASTA TOIMINNASTA
Tehokkaammat toimintamallit, fiksummat johtamismallit ja vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut eivät ole uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Elinkeinoelämäkin näkee, että pohjoismaisessa hyvinvoinnissa on elementtejä, jotka tukevat yritysten kilpailukykyä.
”Yritysten intressissä on muun muassa, että terveydenhuolto pelaa, maasta löytyy osaavia ihmisiä, oikeusjärjestelmä toimii ja julkinen hallinto on tehokas. Nämä ovat kaikkien kehittyneiden talouksien perusominaisuuksia”, kuvailee johtaja Jussi Mustonen EK:sta.
Sen sijaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan sivutuotteena syntyneet tehottomat palvelut, passivoivat tuet, paikallaan polkevat opinnot ja ylipitkät työttömyysjaksot eivät ole yritysten intressissä. Eivätkä varmaan kenenkään muunkaan.
Suomen kilpailukyvyn kehitys ratkaistaan työpaikoilla. Töitä pitää tehdä entistä enemmän ja fiksummin, koneita käyttää silloin kun on tilauksia ja palveluja tarjota kun niitä kysytään, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja, Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson EK:n torstaina 3.2. ilmestyneessä Prima-lehdessä.
Ole Johansson sanoo tiettyjen päätösten kehityksen kulkevan Suomessakin vääjäämättä kohti yrityskohtaisuutta. Korporaatiot eivät jatkossa päätä kaikista asioista. Ulkoapäin tuleva kansainvälinen paine sanelee kilpailukyvylle ehtoja.
”Yritysten työntekijät eivät jää enää odottamaan ay-liikettä, tai että korporaatiot sopivat asioista. He haluavat yhä enemmän sopia asioista omissa porukoissaan. Silloin muun yhteiskunnan rooliksi jää tämän mahdollistaminen.”
”Jos tänne halutaan investointeja, koneiden pitää käydä 24 tuntia vuorokaudessa. Kansainväliset asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä. Esimerkiksi Wärtsilän asiakkaat tarvitsevat varaosia ja huoltopalveluja joka päivä kaikkina kellon aikoina ympäri maailman. He eivät odota ja maksa ylimääräistä, jos meillä sattuu olemaan yö tai juhlapäivä,” Johansson selventää.
”Päätöstä esimerkiksi siitä, milloin kaupat ovat auki, ei tehdä Arkadianmäellä, ei Etelärannassa eikä Hakaniemessä. Päätös syntyy lopulta yrityksessä.”
Järjestöillä Ole Johansson näkee silti laajan toimintakentän ja paljon tehtävää.
”Mediassa on syntynyt mantra, että ei ole keskusteluyhteyttä. Sehän ei pidä paikkaansa, meillä on monella sektorilla rooli; esimerkeistä käy lainsäädäntö, sosiaalilainsäädäntö, koulutusasiat ja verotuskysymykset,” Johansson luettelee.
Työurakeskustelu on Ole Johanssonista juuttunut eipäs-juupas-matematiikaksi.
”Kaikki tietävät, että asialle pitää tehdä jotakin. Työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Tästä perusasiasta ei ole erimielisyyttä.”
Ratkaisua on Johanssonin mielestä haettava työn sisällöstä. Kyse on ilmapiiristä, motivoinnista ja johtamisesta, EK:n puheenjohtaja sanoo.
Wärtsilästä eläkkeelle jäävä Johansson aikoo pysyä aktiivisesti työelämässä eri yritysten ja yhdistysten hallitusten kautta. Hän korostaa, että ikääntyvillä kansalaisilla voi olla paljon annettavaa virallisen työsuhteen päätyttyäkin. Yhteiskunnan kannalta on tärkeä kyetä kanavoimaan tällainen aktiviteetti.
• HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAAN LISÄÄ RESURSSEJA
Elinkeinoelämän keskusliitto on sitoutunut tiukasti harmaan talouden kitkemiseen. Ongelma on tiedostettu laajasti liittoyhteisössä, painottaa EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.
Pukkinen muistuttaa, että harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailutilannetta. Lisäksi yhteiskunnalta jää huomattava määrä veroja ja maksuja saamatta.
Hänen mukaansa mahdolliset uudet torjuntakeinot on kuitenkin harkittava tarkkaan. Muuten käy niin, että rehellisille yrityksille kasataan vain lisävelvoitteita.
Kannatettavia ehdotuksia ovat muun muassa rakennusalan urakka- ja työntekijätietojen pakollinen ilmoittaminen verohallinnolle sekä tilaajavastuulain edellyttämistä tiedoista luotava avoin julkinen rekisteri. Viranomaisten keskinäistä tietojenvaihtoa on parannettava.
• YRITYSTEN UUSI AIKA MULLISTAA RAKENTEET
Elinkeinoelämän toimintatavat ja talouden rakenteet ovat mullistuneet, kun yritysten ja niiden yhteistyöverkostojen toiminnot hajaantuvat ja arvoketjut pilkkoutuvat. Kilpailua käydään toiminnoista ja työtehtävistä.
EK:n Prima-lehden vuoden ensimmäinen numero käsittelee yritysten ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta Suomi uuteen kasvuun -teemasivuilla. Suomi ja suomalaisten kilpailukyky testataan maailmalla joka päivä. Suomalainen hyvinvointi perustuu avoimeen talouteen, menestyviin yrityksiin ja osaaviin ihmisiin. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman tervettä taloutta ja yritysten synnyttämiä verotuloja.
• Antti Zitting: SUOMI TARVITSEE LISÄÄ KESKIKOKOISIA TYÖLLISTÄJIÄ
Lähivuosien suuri kysymys on, miten kotimaiset pk-yritykset – erityisesti keskisuuret yhtiöt - saadaan kasvamaan, kansainvälistymään ja työllistämään. Pelkästään yhden tai kaksi käsiparia työllistävillä pienyrityksillä ei vientivetoista Suomea vielä nosteta. EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, Sacotecin toimitusjohtaja Antti Zitting korostaa, että Suomen taloudellinen menestys vaatii lisää keskikokoisia työllistäjiä. Zittingin mielestä keskisuuriin yrityksiin pitäisi tartuttaa kasvunälkä.
”Toimivassa verkostotaloudessa tarvitaan kaiken kokoisia kasvajia. Yhden henkilön yritykset on saatava ensin työllistämään se ensimmäinen työntekijä, 20 tai 200 henkilöä työllistävät puolestaan kasvamaan tuplakokoon ja sen yli”, Zitting ynnäilee.
Yhtälön toteutumiseksi tarvitaan nykyistä parempia kannusteita muun muassa osinko- ja tuloverotukseen, tuotekehityskulujen verovähennysoikeutta, helpottavia elementtejä sukupolvenvaihdoksiin, yrityskokoon mitoitettua hallintobyrokratiaa sekä työsopimuskäytäntöjä.
• Petri Niemisvirta: SUOMELLA ON TILAISUUS KEVENTÄÄ YRITYSVEROTUSTA
Mandatum Lifen toimitusjohtaja ja EK:n talous- ja verovaliokunnan puheenjohtaja Petri Niemisvirta pitää Martti Hetemäen verotyöryhmän esitystä yritysverotuksen keventämiseksi oikeansuuntaisena.
”Mielestäni yhteisöverokantaa on alennettava merkittävästi, jotta siitä muodostuu Suomelle kasvua turvaava kilpailuetu. Koska Suomen talous on moneen muuhun Euroopan maahan nähden paremmassa kunnossa, meillä olisi nyt erinomainen tilaisuus parantaa reilusti kilpailukykyämme yritysverotuksen puolella.”
Niemisvirta kehuu verotyöryhmän ymmärtäneen oikein Suomen roolin maailmantaloudessa: työntekoa ja luovuutta kannattaa suosia eikä verottaa kohtuuttomasti.
”Jos tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa merkittäviin ansiotuloverotuksen kevennyksiin, niin on ainakin siitä huolehdittava, että työn verotusta ei kiristetä”, Niemisvirta painottaa Prima-lehden haastattelussa.
• HYVINVOINTIYHTEISKUNTA HYÖTYY TEHOKKAAMMASTA TOIMINNASTA
Tehokkaammat toimintamallit, fiksummat johtamismallit ja vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut eivät ole uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Elinkeinoelämäkin näkee, että pohjoismaisessa hyvinvoinnissa on elementtejä, jotka tukevat yritysten kilpailukykyä.
”Yritysten intressissä on muun muassa, että terveydenhuolto pelaa, maasta löytyy osaavia ihmisiä, oikeusjärjestelmä toimii ja julkinen hallinto on tehokas. Nämä ovat kaikkien kehittyneiden talouksien perusominaisuuksia”, kuvailee johtaja Jussi Mustonen EK:sta.
Sen sijaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan sivutuotteena syntyneet tehottomat palvelut, passivoivat tuet, paikallaan polkevat opinnot ja ylipitkät työttömyysjaksot eivät ole yritysten intressissä. Eivätkä varmaan kenenkään muunkaan.